Työkyvyn tukeminen ja työn tuottavuuden parantaminen

Tunnistatko näitä tilanteita työyhteisössänne?

• Henkilöstön kuormitus näkyy jaksamisen haasteina, sairauspoissaoloina tai työtehon laskuna.
• Työ keskeytyy jatkuvasti, eikä keskittymiselle löydy riittävästi aikaa.
• Esihenkilöt kaipaavat keinoja tukea työkykyä ja käydä rakentavia keskusteluja työntekijöiden kanssa esimerkiksi riitatilanteissa tai alisuoriutumiseen liittyvissä tilanteissa.
• Työn tekemisen tavat eivät enää vastaa muuttuneita tarpeita tai toimintaympäristöä.
• Haluatte löytää keinoja vähentää tarpeetonta kuormitusta ja tehdä työstä sujuvampaa.

Jos tunnistatte yhdenkin näistä tilanteista, voimme auttaa löytämään käytännönläheisiä ratkaisuja, jotka tukevat sekä henkilöstön hyvinvointia että organisaation tavoitteita. Palveluissamme voidaan tarkastella esimerkiksi työn kuormitusta, työrauhaa, työn tekemisen tapoja, työkyvyn tukemista ja työn muokkaamisen mahdollisuuksia sekä etsiä keinoja tuottavuuden ja työtehon parantamiseen.

Varaa maksuton 20 minuutin sparraus. Keskustellaan työyhteisönne tilanteesta ja kartoitetaan yhdessä, millainen tuki voisi auttaa eteenpäin.

Varaa aika tästä »

Tapaaminen on maksuton eikä sido mihinkään.

‍

Käytännönläheiset palvelut työkyvyn ja työn sujuvuuden parantamiseen

Työkyky, työn sujuvuus ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä. Kun työ kuormittaa sopivasti, työn tekemisen tavat tukevat arkea ja henkilöstö saa tarvitsemansa tuen, voidaan vähentää työkykyriskejä, vahvistaa työssä jaksamista ja parantaa työn tuloksia.

Emme tarjoa valmiita malleja, vaan rakennamme ratkaisuja organisaationne tilanteen ja tavoitteiden pohjalta. Työskentelemme yhdessä johdon, HR:n, esihenkilöiden ja henkilöstön kanssa esimerkiksi työpajojen, valmennusten, selvitysten ja kehittämisprosessien avulla.

Työkyvyn tukeminen

Autamme tunnistamaan työkykyä kuormittavia tekijöitä ja löytämään keinoja niiden ennaltaehkäisyyn ja hallintaan. Työskentelemme esimerkiksi esihenkilöiden, HR:n ja henkilöstön kanssa työkyvyn haasteiden tunnistamiseksi, varhaisen tuen toimintatapojen kehittämiseksi sekä työssä jaksamista tukevien ratkaisujen löytämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa henkilöstön jaksamista ja tukea työssä jatkamista.

Hyödyt henkilöstölle: paremmat valmiudet hallita kuormitusta ja ylläpitää työkykyä.

Hyödyt organisaatiolle: vähemmän työkykyä uhkaavia tilanteita ja paremmat edellytykset työssä jatkamiselle.

Työn sujuvuuden ja työrauhan kehittäminen

Tarkastelemme, miten työn rakenteet, toimintatavat ja työympäristö tukevat keskittymistä, palautumista ja sujuvaa työntekoa. Kartoitamme työn arkea yhdessä henkilöstön kanssa ja autamme tunnistamaan esimerkiksi keskeytyksiä, epäselviä käytäntöjä, tiedonkulun haasteita ja kuormittavia toimintatapoja. Rakennamme ratkaisuja, jotka tukevat työrauhaa, työn hallintaa ja työn sujuvuutta.

Hyödyt henkilöstölle: selkeämpi ja hallittavampi työarki sekä paremmat mahdollisuudet keskittyä olennaiseen.

Hyödyt organisaatiolle: työn laadun ja tehokkuuden paraneminen sekä turhan kuormituksen väheneminen.

Työn muokkaaminen ja työssä jatkamisen tukeminen

Etsimme yhdessä ratkaisuja tilanteisiin, joissa työn tekeminen tai työssä jaksaminen vaikeutuu. Tuemme organisaatioita löytämään käytännön keinoja työn muokkaamiseen esimerkiksi työtehtävien, työn tekemisen tapojen, työaikojen tai työn organisoinnin näkökulmasta. Tavoitteena on mahdollistaa työssä jatkaminen ja hyödyntää henkilöstön osaamista mahdollisimman hyvin.

Hyödyt henkilöstölle: mahdollisuus jatkaa työssä omat voimavarat ja tarpeet huomioiden.

Hyödyt organisaatiolle: osaamisen säilyminen, työssä jatkamisen tukeminen ja työkyvyn haasteisiin tarttuminen ajoissa.

Tuottavuuden ja työn tekemisen kehittäminen

Autamme tunnistamaan työn tekemisen sujuvuutta ja tuloksellisuutta heikentäviä tekijöitä sekä kehittämään toimintatapoja, jotka tukevat sekä henkilöstöä että organisaation tavoitteita. Käytännössä voimme arvioida työn prosesseja, yhteistyön sujuvuutta, työn organisointia sekä kuormitustekijöitä ja etsiä yhdessä ratkaisuja, jotka parantavat työn vaikuttavuutta, laatua ja tuottavuutta.

Hyödyt henkilöstölle: sujuvampi työ ja paremmat edellytykset keskittyä olennaiseen.

Hyödyt organisaatiolle: tehokkaampi työn tekeminen, parempi työn laatu ja henkilöstön osaamisen parempi hyödyntäminen.

Milloin näistä palveluista on hyötyä?

Palvelu sopii erityisesti silloin, kun:

• Työn tavoitteet ja arjen tekeminen eivät kohtaa, ja aikaa kuluu tehtäviin, jotka eivät edistä tärkeimpiä tavoitteita.
• Muutokset organisaatiossa, työtehtävissä tai toimintaympäristössä edellyttävät uudenlaista osaamista ja toimintatapoja.
• Henkilöstön vahvuuksia, osaamista ja erilaisia tapoja oppia ei tunnisteta tai hyödynnetä riittävästi.
• Työtehtävien jakautuminen ei vastaa henkilöstön osaamista tai voimavaroja, ja työn organisointia pitäisi kehittää.
• Organisaatio haluaa vahvistaa henkilöstön työssä onnistumista ja löytää uusia tapoja parantaa työn laatua ja tuloksellisuutta.

Pohditko, millainen palvelukokonaisuus sopii teille?

Varaa maksuton 20 minuutin sparraus. Keskustellaan työyhteisönne tilanteesta ja kartoitetaan yhdessä, millainen tuki voisi auttaa eteenpäin.

Varaa aika tästä »

Tapaaminen on maksuton eikä sido mihinkään.

‍

Esimerkki asiakastyöstämme: työrauhaa ja parempaa keskittymistä asiantuntijatyöhön TT Botnialle

TT Botnia halusi vahvistaa henkilöstönsä ymmärrystä aivoergonomiasta ja löytää käytännön keinoja työrauhan, keskittymisen ja oppimisen tukemiseen.

Toteutimme kolmen tunnin etäkoulutuksen Aivoergonomia työrauhan ja tulosten vahvistajana. Koulutuksessa käsiteltiin aivoergonomiaa käytännönläheisesti, ja osallistujia aktivoitiin keskustelujen sekä pienryhmätyöskentelyn avulla.

Tulokset:

• 19 osallistujaa
• osallistujapalaute 9,3/10
• osallistujat kiittivät erityisesti koulutuksen käytännönläheisyyttä ja mielekästä toteutusta

Koulutuksen teemat:

• aivoergonomia
• kognitiivinen kuormitus
• keskittyminen
• työrauha

‍

Millä tavalla palvelu voidaan toteuttaa?

Palvelu suunnitellaan aina organisaation tarpeen ja tavoitteen mukaan ja toteutetaan etänä tai läsnä tai niiden yhdistelmänä. Tarjoamme mahdollisuuden ajasta ja paikasta riippumattomiin koulutustallenteisiin. Työpajoissa ja valmennuksissa voidaan hyödyntää osallistavia ja ratkaisukeskeisiä menetelmiä, joiden avulla työyhteisö pääsee itse osallistumaan tilanteen ymmärtämiseen ja ratkaisujen rakentamiseen.

• valmennus- ja koulutuskokonaisuudet
• työpajat koko työyhteisölle tai kohdennetusti
• konsultaatio tai asiantuntijatuki
• selvitys tai arviointi
• kehittämisprosessi, jossa uusia toimintatapoja rakennetaan yhdessä‍

‍

Miksi Kuntoutussäätiö?

• Palvelumme perustuvat tutkittuun tietoon ja aitoon kokemustietoon
• pitkä kokemus työyhteisöjen kehittämisestä
• työkyvyn ja työhyvinvoinnin kattava asiantuntemus
• Olemme yksi Suomen johtavista oppimisvaikeuksien, lukikuntoutuksen ja neuromoninaisuuden asiantuntijoista. Tuomme erityisosaamisemme myös työelämän kehittämiseen ja autamme organisaatioita löytämään käytännön ratkaisuja erilaisiin oppimisen, keskittymisen ja työssä suoriutumisen tarpeisiin.
• palvelutuotot tukevat säätiön yleishyödyllistä työtä

Me Kuntoutussäätiössä emme vain valmenna, vaan tutkimme ja kehitämme tulevaisuuden työelämää. Palvelumme pohjautuvat säätiön omaan asiantuntijuuteen ja käynnissä oleviin hankkeisiin:

• Lue asiantuntijoidemme vinkit siitä, miten rakennat aivoystävällisen työpäivän kognitiivisen ergonomian avulla.‍
• Lataa ilmainen koulutustallenne Haastavat vuorovaikutustilanteet työssä - käytännön keinoja HR:lle ja esihenkilöille‍
• Työyhteisön vuorovaikutuksen ja yhteistyön kehittäminen
• ‍Tutustu laajemmin tutkimuksiimme ja Kuntoutussäätiön hankkeisiin.

‍

Kysyttävää? Ota yhteyttä!

Onko teillä tarve vahvistaa henkilöstön työkykyä, työn sujuvuutta tai tuottavuutta? Kerro meille tilanteestanne, niin pohditaan yhdessä, millainen ratkaisu palvelisi organisaatiotanne parhaiten.

Ota yhteyttä ja keskustellaan tarpeestanne.

• ‍Tästä yhteydenottolomakkeeseen >>

‍

Usein kysyttyä työkyvyn ja tuottavuuden kehittämisestä

1. Miten parantaa työkykyä ja työhyvinvointia työpaikalla?

Työkykyä ja työhyvinvointia voidaan parantaa kehittämällä työn tekemisen edellytyksiä, työyhteisön toimintatapoja ja esihenkilöiden valmiuksia tukea henkilöstöä. Työkykyyn vaikuttavat esimerkiksi työmäärä, työn selkeys, mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja työyhteisön toimivuus.

Käytännössä työkykyä ja työhyvinvointia voidaan vahvistaa esimerkiksi:

• Selkeyttämällä työn tavoitteita ja vastuita, jotta jokainen tietää, mitä häneltä odotetaan.
• Tarkastelemalla työn kuormitusta, työmäärää ja käytettävissä olevia resursseja.
• Parantamalla työrauhaa ja yhteistyötä, jotta työ sujuu ja keskittyminen on helpompaa.
• Vahvistamalla varhaisen tuen käytäntöjä, jotta työkyvyn haasteisiin voidaan tarttua ajoissa.

Olennaista on tunnistaa, mitkä asiat juuri kyseisessä organisaatiossa vaikuttavat työkykyyn ja mihin niistä voidaan vaikuttaa.

Kuntoutussäätiö auttaa organisaatioita tunnistamaan työkykyä kuormittavia tekijöitä ja löytämään käytännön ratkaisuja työssä jaksamisen ja työkyvyn tukemiseen. Kehittämistyö suunnitellaan organisaation tilanteen ja tavoitteiden mukaan.

2. Miten vähentää keskeytyksiä ja parantaa työrauhaa työpaikalla?

Työrauhaa voidaan parantaa tunnistamalla tekijät, jotka häiritsevät keskittymistä ja vaikeuttavat työn tekemistä. Jatkuvat keskeytykset, turhat kokoukset, epäselvät viestintäkäytännöt ja jatkuvasti vaihtuvat tehtävät voivat kuormittaa työntekijöitä ja vaikeuttaa olennaiseen keskittymistä.

Käytännössä työrauhaa voi vahvistaa esimerkiksi sopimalla yhteisistä viestintä- ja kokouskäytännöistä, varaamalla aikaa keskittymistä vaativalle työlle sekä selkeyttämällä työn tavoitteita ja prioriteetteja. Myös aivoergonomian eli aivojen tiedonkäsittelyä ja keskittymistä tukevien työtapojen huomioiminen auttaa kehittämään sujuvampaa työarkea.

Kuntoutussäätiö auttaa organisaatioita kehittämään työrauhaa, aivoergonomiaa ja työn sujuvuutta. Työskentelyssä voidaan kartoittaa arjen kuormitustekijöitä ja etsiä yhdessä henkilöstön kanssa käytännön ratkaisuja.

3. Miten vähentää henkilöstön kuormitusta ja ehkäistä työkyvyn heikkenemistä?

Henkilöstön kuormitusta voivat lisätä liian suuri työmäärä, jatkuva kiire, epäselvät vastuut, keskeytykset ja vaikeat vuorovaikutustilanteet. Jos kuormitus jatkuu pitkään, palautuminen ja työn sujuvuus voivat vaikeutua.

Kuormituksen vähentämiseksi kannattaa selvittää, mistä kuormitus syntyy ja mihin työpaikalla voidaan vaikuttaa. Käytännön keinoja ovat esimerkiksi:

• Työtehtävien priorisointi ja työn määrän tarkastelu.
• Vastuiden ja työn tavoitteiden selkeyttäminen.
• Keskeytysten ja tarpeettoman työn vähentäminen.
• Mahdollisuus ottaa kuormitus puheeksi ajoissa.
• Esihenkilöiden valmiuksien ja yhteisten toimintatapojen vahvistaminen.

Ratkaisuja ei kannata jättää yksittäisen työntekijän vastuulle. Jos kuormitusta aiheuttavat työn rakenteet tai yhteiset toimintatavat, myös niitä on tärkeää kehittää.

Kuntoutussäätiö auttaa organisaatioita tunnistamaan kuormitustekijöitä ja kehittämään työkykyä tukevia toimintatapoja. Tavoitteena on löytää ratkaisuja, jotka tukevat henkilöstön jaksamista ja helpottavat työn tekemistä.

4. Miten tukea työntekijää, jonka työssä jaksaminen tai suoriutuminen on heikentynyt?

Jos työntekijän jaksaminen tai työssä suoriutuminen muuttuu, asia kannattaa ottaa puheeksi varhain ja rakentavasti. Muutoksen taustalla voi olla esimerkiksi liiallinen työkuormitus, epäselvät odotukset, työn ja osaamisen välinen epäsuhta tai työyhteisön ristiriidat. Syitä ei pidä olettaa etukäteen.

Esihenkilö voi aloittaa kysymällä, miten työ sujuu, mikä tuntuu vaikealta ja millainen tuki auttaisi tilanteessa. Ratkaisu voi löytyä esimerkiksi työtehtävien, aikataulujen, työn tekemisen tapojen tai vastuiden muokkaamisesta. Tarvittaessa työnantaja voi tehdä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa.

Työn muokkaamisella voidaan sovittaa työn vaatimuksia ja tekemisen edellytyksiä paremmin yhteen. Näin voidaan tukea työssä jatkamista ja hyödyntää työntekijän osaamista.

Kuntoutussäätiö auttaa organisaatioita kehittämään käytäntöjä, joilla työkyvyn haasteisiin voidaan tarttua ajoissa. Voimme tukea esimerkiksi esihenkilöiden osaamisen ja varhaisen tuen toimintatapojen kehittämistä.

5. Miten kehittää työkykyjohtamista ja esihenkilöiden osaamista?

Työkykyjohtaminen tarkoittaa käytäntöjä, joilla organisaatio tukee henkilöstön työkykyä ja ehkäisee työkyvyn ongelmia. Se on osa päivittäistä johtamista, ja sen toimivuus edellyttää selkeitä vastuita, yhteisiä toimintatapoja ja yhteistyötä johdon, HR, esihenkilöiden, henkilöstön ja työterveyshuollon välillä.

Kehittäminen kannattaa aloittaa selvittämällä, miten työkyvyn haasteita tällä hetkellä tunnistetaan ja käsitellään. Esimerkiksi seuraavat kysymykset auttavat arvioimaan nykytilannetta:

• Onko esihenkilöillä riittävästi valmiuksia ottaa huolia puheeksi?
• Tietävätkö esihenkilöt, miten työkyvyn haasteissa toimitaan ja mistä saa tukea?
• Ovatko työkyvyn tukemiseen liittyvät vastuut ja toimintatavat selkeät?
• Seurataanko sovittujen käytäntöjen toimivuutta ja kehitetäänkö niitä tarpeen mukaan?

Koulutukset ja valmennukset voivat vahvistaa esihenkilöiden osaamista. Niiden rinnalla tarvitaan käytäntöjä, joiden avulla opitut asiat siirtyvät työarkeen ja toimintamallien toimivuutta voidaan seurata.

Kuntoutussäätiö tukee organisaatioita työkykyjohtamisen, esihenkilöiden osaamisen ja varhaisen tuen käytäntöjen kehittämisessä. Ratkaisut suunnitellaan organisaation tarpeiden mukaan.

6. Miten yritys voi parantaa työn tuottavuutta ilman henkilöstön lisäkuormitusta?

Työn tuottavuutta voidaan parantaa kehittämällä työn tekemisen tapoja ja vähentämällä turhaa työtä. Tuottavuutta heikentävät esimerkiksi päällekkäiset tehtävät, epäselvä vastuunjako, toimimaton tiedonkulku ja keskeytykset, jotka vievät aikaa varsinaiselta työltä.

Kehittämisen lähtökohtana kannattaa selvittää, missä työ arjessa takkuaa. Kun henkilöstö ja esihenkilöt osallistuvat ongelmien tunnistamiseen, voidaan löytää ratkaisuja, jotka helpottavat työn tekemistä ja tukevat organisaation tavoitteita. Esimerkiksi selkeämmät prosessit, sujuvampi yhteistyö ja parempi työrauha voivat auttaa henkilöstöä keskittymään olennaiseen.

Tuottavuuden kehittäminen ei siis tarkoita vain työn nopeuttamista. Tavoitteena on luoda edellytykset laadukkaalle ja sujuvalle työlle ilman tarpeetonta kuormitusta.

Kuntoutussäätiö auttaa organisaatioita tunnistamaan työn sujuvuutta ja tuloksellisuutta heikentäviä tekijöitä sekä kehittämään käytännön ratkaisuja. Työssä voidaan tarkastella esimerkiksi työn organisointia, yhteistyötä, työrauhaa ja kuormitustekijöitä.

Jos pohditte, millainen tuki sopisi organisaatiollenne, voitte varata Kuntoutussäätiöltä maksuttoman 20 minuutin sparrauksen. Keskustelussa kartoitamme tilannettanne ja pohdimme mahdollisia etenemistapoja. Sparraus ei sido palvelun tilaamiseen.

‍

Varaa maksuton 20 minuutin sparraus. Keskustellaan työyhteisönne tilanteesta ja kartoitetaan yhdessä, millainen tuki voisi auttaa eteenpäin.

Varaa aika tästä »

Tapaaminen on maksuton eikä sido mihinkään.

‍

Valitsemalla palvelumme tuet suomalaista hyvinvointia. Palvelutoimintamme tuotot käytetään Kuntoutussäätiön yleishyödylliseen työhön, jolla vahvistetaan yksilöiden toiminta- ja työkykyä sekä rakennetaan kaikille avointa, osallistavaa yhteiskuntaa.