Kognitiivinen ergonomia eli niin kutsuttu aivoergonomia sekä työrauha ovat nousseet organisaatioiden keskeisiksi työhyvinvoinnin ja tuottavuuden tekijöiksi. Tässä artikkelissa avaamme, miksi keskeytykset, melu tai muut liialliset aistiärsykkeet sekä multitasking heikentävät työkykyä, ja mitä aivoystävällisiä ratkaisuja voit ottaa käyttöön heti.

Nykytyöelämä kuormittaa aivoja enemmän kuin koskaan: keskeytykset, melu, jatkuva kiire ja monen asian yhtä aikaa hallinta heikentävät tutkitusti sekä suoriutumista että hyvinvointia. Kuntoutussäätiön webinaarissa Työrauha – avain tuottavuuteen ja hyvinvointiin asiantuntijat Johanna Stenberg ja Marianne Vihervuori avasivat, miksi työrauha on kriittinen tekijä ja miten sitä voi vahvistaa käytännössä.

Katso koko webinaarin tallenne alta tai YouTubessa tästä linkistä, tai jatka selaamista ja tutustu sisältöön videon jälkeen.

Tässä tiiviissä tunnin webinaarissa saat tutkittuun tietoon perustuvia oivalluksia ja konkreettisia työkaluja, joiden avulla voit rakentaa työsuoriutumista, keskittymistä ja palautumista tukevat rakenteet omassa organisaatiossasi. Pienet muutokset voivat vapauttaa suuria määriä työaikaa ja energiaa.

Työrauha ja tuottavuus: miksi keskeytykset maksavat paljon?

Tutkimukset osoittavat, että työrauha ei ole pelkkä mukavuustekijä – se on edellytys tehokkaalle tiedonkäsittelylle, keskittymiselle ja oppimiselle. Työympäristöönsä tyytyväiset työntekijät kokevat vähemmän uupumusta, enemmän työn imua ja jopa vähemmän sairauspoissaoloja. Työrauha on siis sekä hyvinvoinnin että organisaation tuloksellisuuden kannalta strateginen kysymys.

Nykytyön haasteet aivoille

Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan:

• 87 % työntekijöistä pitää mielessä useita asioita yhtä aikaa.
• 79 % työskentelee meluisassa tai keskeytyvässä ympäristössä.
• Melkein puolet toimii epäselvien ohjeiden varassa.

Nämä olosuhteet kuormittavat aivoja ja lisäävät virheitä. Multitasking ei ole tehokkuutta vaan jatkuvaa huomion vaihtelua, joka kuluttaa kognitiivisia resursseja.

Keskeytykset työpäivässä – miten suojata keskittymistä?

Keskeytykset pidentävät tehtävien suoritusaikoja ja lisäävät virheitä. Hoitoalalla ja kriittisissä ympäristöissä ne voivat olla jopa turvallisuusriski. Ratkaisuja ovat:

• Keskeytysten hallinta: Sähköpostien käsittelyajat, ilmoitusten hallinta, “Älä häiritse” -käytännöt.
• Muistivihjeet: Merkitse, mihin jäit ennen keskeytystä.
• Kokemus ja harjaantuminen: Rutiinit vähentävät keskeytysten haittaa.

Aivoystävällinen työympäristö ja digitaaliset häiriöt

Avokonttorit, kirkkaat värit ja jatkuvat digitaaliset ilmoitukset kuormittavat aivoja.  

Ratkaisuja:

• Rauhoittavat tilat ja lepohuoneet
• Luontoelementit ja ergonomiset työpisteet
• Digitaalinen selkeys: tiedostojen hallinta, ilmoitusten rajaaminen

Tauot ja vireystila – tehokkuuden salaisuus

Taukojen pitäminen ei ole ajan tuhlausta, vaan edellytys tehokkuudelle. Jo 10 minuutin tauko vähentää virheitä ja parantaa keskittymistä. Liike ja ulkoilu virkistävät ja tehostavat kognitiivista suoriutumista. Johdon esimerkki madaltaa kynnystä taukojen pitämiseen.  

Voit pelillistää taukokulttuuria: haasteita, pisteitä ja yhteisiä tavoitteita.

Aivoystävällinen työkulttuuri käytännössä

Työrauha ei synny itsestään – se vaatii tietoista kehittämistä. Aloita pienillä askelilla:

• Normalisoi liikkuminen kokouksissa ja tauoilla.
• Luo selkeät pelisäännöt keskeytyksille.
• Panosta tiloihin ja digitaalisiin ratkaisuihin.
• Muuta kulttuuria: arvosta keskittymistä ja rajaamista, ei multitaskingia ja jatkuvaa tavoitettavissa oloa.

Haluatko kehittää organisaatiosi työrauhaa?

Tarjoamme muun muassa seuraavia palveluja ja koulutuksia:

• Avoimen koulutuksen helmikuussa: Aivoergonomia käytännössä – syvenny ratkaisuihin, jotka tukevat keskittymistä ja palautumista.
• Räätälöidyt koulutukset ja konsultointi: Työrauha, kognitiivinen ergonomia, esteettömyys. Autamme esimerkiksi suunnittelemaan toimistotiloja ja työympäristöjä, joissa työntekijöiden on helpompi keskittyä ja tehdä tietotyötä tehokkaasti ja hyvinvointia tukien.
• Valmennukset tiimeille ja yksilöille: Psykologin ohjaus kuormituksen ja työn hallintaan sekä aivoystävälliseen arjen rakentamiseksi. Valmennuksessa etsimme yhdessä asiakkaan kanssa konkreettisia ja käytännönläheisiä keinoja esimerkiksi työn aikatauluttamiseen, keskittymiskyvyn vahvistamiseen ja kuormituksen vähentämiseen – juuri hänen tai tiimin yksilölliseen tilanteeseen sopivalla tavalla.

Voit tutustua kaikkiin palveluihimme ja koulutuksiimme osoitteessa: www.kuntoutussaatio.fi/yritykset-ja-ammattilaiset  

Ota yhteyttä ja kysy lisää!

Rakennetaan yhdessä työympäristö, jossa tuottavuus ja hyvinvointi kulkevat käsi kädessä.

Johanna Stenberg
Oppimisen ja mielenterveyden tuen kehittämispäällikkö, Neuropsykologian erikoispsykologi, PsM
johanna.stenberg@kuntoutussaatio.fi
Puh. 044 781 3186
Kuntoutussäätiö

Lähteitä ja lisätietoa

Baddeley, A. D. (2012). Working memory: Theories, models, and controversies. Annual Review of Psychology, 63, 1–29.

Chen, Y. Y., Fang, W. N., Bao, H. F., & Guo, B. Y. (2024). The effect of task interruption on working memory performance. Human Factors, 66(4), 1132–1151.

Couffe, C., & Michael, G. A. (2017). Failures due to interruptions or distractions: A review and a new framework. The American Journal of Psychology, 130(2), 163–181. https://doi.org/10.5406/amerjpsyc.130.2.0163

Guo, J., Chen, T., Xie, Z., & Or, C. K. (2021). Effects of interventions to reduce the negative consequences of interruptions on task performance: A systematic review, meta-analysis, and narrative synthesis of laboratory studies. Applied Ergonomics, 97, 103506.

Haapakangas, A., Ropponen, A., Tulenheimo-Eklund, E., Ruohomäki, V., & Reijula, K. (2025). Associations of perceived privacy at the workplace with short sickness absences in a cohort of Finnish office workers. Journal of Occupational and Environmental Medicine, 67(2), e127–e131. https://doi.org/10.1097/JOM.0000000000003287

Hong, K. J., & Lee, E. (2025). Nurses’ work interruptions and responses: Multitasking during medication tasks and differences by nursing delivery system. Journal of Nursing Management, 2025(1), 2439568.

Kalakoski, V., Lahti, H., Paajanen, T., Valtonen, T., Ahtinen, S., Kauppi, M., Turunen, J., Ojajärvi, A., & Luokkala, K. (2022). Viisi avausta aivotyöhön – Viisikko: Tutkimushankkeen loppuraportti.

Keller, A. C., Meier, L. L., Elfering, A., & Semmer, N. K. (2020). Please wait until I am done! Longitudinal effects of work interruptions on employee well-being. Work & Stress, 34(2), 148–167.

Lee, B. C., & Duffy, V. G. (2015). The effects of task interruption on human performance: A study of the systematic classification of human behavior and interruption frequency. Human Factors and Ergonomics in Manufacturing & Service Industries, 25(2), 137–152.

Mark, G., Gudith, D., & Klocke, U. (2008). The cost of interrupted work: More speed and stress. Proceedings of the SIGCHI Conference on Human Factors in Computing Systems, 107–110.

Mcmullan, R. D., Urwin, R., Gates, P., Sunderland, N., & Westbrook, J. I. (2021). Are operating room distractions, interruptions and disruptions associated with performance and patient safety? A systematic review and meta-analysis. International Journal for Quality in Health Care, 33(2), mzab068.

Rusz, D., Le Pelley, M. E., Kompier, M. A. J., Mait, L., & Bijleveld, E. (2020). Reward-driven distraction: A meta-analysis. Psychological Bulletin, 146(10), 872–899. https://doi.org/10.1037/bul0000296

Tulenheimo-Eklund, E., Haapakangas, A., Hirvonen, M., Ruohomäki, V., & Reijula, K. (2025). Perceptions of activity-based offices are associated with employee well-being and self-reported work ability in hybrid work: A cross-sectional study. Journal of Occupational Health, 67(1), uiaf027. https://doi.org/10.1093/joccuh/uiaf027

Albarracín, D., Fayaz-Farkhad, B., & Granados Samayoa, J. A. (2024). Determinants of behaviour and their efficacy as targets of behavioural change interventions. Nature Reviews Psychology, 3(6), 377–392. https://doi.org/10.1038/s44159-024-00305-0  

Albulescu, P., Macsinga, I., Rusu, A., Sulea, C., Bodnaru, A., & Tulbure, B. T. (2022). ”Give me a break!” A systematic review and meta-analysis on the efficacy of micro-breaks for increasing well-being and performance. PLOS ONE, 17(8), e0272460. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0272460  

Kanu, L. K., Lwara, S. M. K., & Meng, X. (2025). Impacts of workplace noise exposure and mitigation strategies: A scoping review. Discover Public Health, 22(1), 214. https://doi.org/10.1186/s12982-025-00611-9  

Lyubykh, Z., Gulseren, D., Premji, Z., Wingate, T. G., Deng, C., Bélanger, L. J., & Turner, N. (2022). Role of work breaks in well-being and performance: A systematic review and future research agenda. Journal of Occupational Health Psychology, 27(5), 470–487. https://doi.org/10.1037/ocp0000337  

Moore, D., Jung, M., Hillman, C. H., Kang, M., & Loprinzi, P. D. (2022). Interrelationships between exercise, functional connectivity, and cognition among healthy adults: A systematic review. Psychophysiology, 59(6), e14014. https://doi.org/10.1111/psyp.14014  

Nokia, M. S., Mikkonen, J. E., Penttonen, M., & Wikgren, J. (2012). Disrupting neural activity related to awake-state sharp wave-ripple complexes prevents hippocampal learning. Frontiers in Behavioral Neuroscience, 6. https://doi.org/10.3389/fnbeh.2012.00084  

Sadick, A.-M., & Kamardeen, I. (2020). Enhancing employees’ performance and well-being with nature exposure embedded office workplace design. Journal of Building Engineering, 32, 101789. https://doi.org/10.1016/j.jobe.2020.101789  

  Yan, B., & Zhang, X. (2022). What Research Has Been Conducted on Procrastination? Evidence From a Systematical Bibliometric Analysis. Frontiers in Psychology, 13, 809044. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2022.809044  

Yildirim, M., Gocer, O., Globa, A., & Brambilla, A. (2023). Investigating restorative effects of biophilic design in workplaces: A systematic review. Intelligent Buildings International, 15(5), 205–247. https://doi.org/10.1080/17508975.2024.2306273  

Yongtao, Song, Y., Zhu, X., Chen, M., Yang, L., & Ren, Y. (2021). Effectiveness of Physical Activity Intervention on ADHD Symptoms: A Systematic Review and Meta-Analysis. Frontiers in Psychiatry, 12, 706625. https://doi.org/10.3389/fpsyt.2021.706625