Tämä blogiteksti on julkaistu aiemmin Koto-osaajat -hankkeen peda.net -sivuilla 17.2.2026. Koto-osaajat - Kielitietoisen ohjausosaamisen ja kotoutumisen työotteen kehittämishanke alkoi 1.9.2024 ja päättyy 31.12.2026. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja sille on myönnetty rahoitus EU:n Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF). Hankkeen toteuttavat Kuntoutussäätiö ja Taitotalo.

Ystävät ja työ ovat alueellisen pitovoiman keskeisimmät tekijät

Kuntoutussäätiö toteutti osana Koto-osaajat – kielitietoisen ohjausosaamisen ja kotoutumisen työotteen kehittämishanketta (AMIF) kyselyn, jolla kerättiin tietoa Mikkelissä asuvien vieraskielisten kokemuksista ja tarpeista. Mikkelin kaupunki sai kyselyn tulokset hyödynnettäväksi kaupungin kehittämistyössä. Kyselyn keskeisin huomio nostaa esille, että kaupungissa viihtyminen syntyy ennen kaikkea sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta, työ- ja opiskelumahdollisuuksista mutta myös hyvin toimivaksi koetusta ja turvallisesta arkiympäristöstä.

Kyselyn perusteella ne, joilla on suomenkielisiä ystäviä ja työ- tai opiskelupaikka, jossa he viihtyvät, suhtautuvat tulevaisuuteensa Mikkelissä myönteisesti. Sen sijaan yksinäisyys ja kokemus ulkopuolisuudesta nousevat esiin niissä vastauksissa, joissa tulevaisuus Mikkelissä nähdään epävarmempana. Ystävyyssuhteet ja vastaanottava vuorovaikutus tukevat kielen oppimista ja vahvistavat kiinnittymistä paikalliseen yhteisöön.

Mikkeli näyttäytyy vastauksissa rauhallisena ja turvallisena kaupunkina, jossa peruspalvelut toimivat. Selkeimmäksi haasteeksi nähdään työhön ja opiskeluun liittyvä asiat. Paine muuttaa toiselle paikkakunnalle on luonnollisesti suurempi niillä, joille ei löydy mielekästä työtä tai mieluista koulutusvaihtoehtoa.

Kieli vaikuttaa kokonaisvaltaisesti

Kieli nousee kyselyssä keskeiseksi arjen tekijäksi. Selkeä viestintä, ymmärrettävä asiointi ja mahdollisuus harjoitella suomea arjen tilanteissa helpottavat elämää ja vähentävät turhautumista. Kielen merkitys ei rajoitu ainoastaan työelämään, sillä se vaikuttaa myös siihen, kuinka helposti ihmiset löytävät ystäviä ja kokevat kuuluvansa joukkoon. Keskeisin kehittämissuositus kyselyn tulosten perusteella onkin, että mahdollisuuksia oppia kieltä tavoitteellisesti sekä ylläpitää opittuja taitoja tulisi olla tarjolla mahdollisimman paljon. Tähän panostamalla saataisiin todennäköisesti erittäin suuri vaikuttavuus kotoutumisen edistämiseksi.

Kielitaito lisää huomattavasti mahdollisuuksia työllistyä ja se helpottaa ystävien saamista. Toisaalta tiedetään, että vanhempien kielitaito on erittäin tärkeää myös lasten tulevaisuuden kannalta. Kielen hallitsevat vanhemmat voivat tukea lapsiaan ja samalla vältetään riski, että lapsesta tulee perheen asioiden hoitaja paremman kielitaitonsa vuoksi.

Kielitietoisuus kielenoppimisen tukena

Koto-osaajat -hankkeessa on ollut keskeisenä tavoitteena kehittää uudenlaisia tapoja luoda otollisempia puitteita kielenoppimiselle. Keskeinen tapa luoda näitä puitteita on kielitietoisuus, jolla parannetaan kielellistä saavutettavuutta mukauttamalla omaa viestintää eri tilanteissa. Kielitietoisesti toimiminen ei vaadi juurikaan lisäresursseja ja se tukee itsenäistä oppimista sekä toisaalta vahvistaa ihmisten kykyä mukauttaa omaa kieltään vastaanottavan kielitaidon mukaan. Näin toimimalla arjen tilanteet tukevat kielenopiskelijaa. Hankkeessa maahan muuttaneita kohtaavien ammattilaisten kielitietoisuusosaamista on Mikkelin lisäksi vahvistettu viidessä muussa kaupungissa. Kaupungeille on järjestetty valmennuksia, joiden tavoitteena on ollut parantaa arjen vuorovaikutusta ja selkeyttää kielenkäyttöä palveluissa.

Kyselyn perusteella Mikkelin vahvuudet liittyvät etenkin turvallisuuteen ja ympäristön rauhallisuuteen sekä palveluiden toimivuuteen. Jatkossa keskeiseksi nousee se, miten kaupunki ja yhteisöt tukevat kohtaamisia, kielen oppimista ja osallisuuden kokemusta arjessa. Kun ihmiset löytävät paikkansa yhteisössä, tuntuu kaupunki kodilta eikä vain väliaikaiselta asuinpaikalta.

Kirjoittaja:

Farid Ramadan

Kehittämispäällikkö, FM