Tämä havaittiin BMC Public Health -julkaistussa tutkimuksessa. Tarkastelin, miten työttömyys liittyy sairauspäivärahan käyttöön: kuinka usein työttömät ja työssä olevat siirtyvät sairauspäivärahalle, kuinka yleistä sen käyttö on ja kuinka paljon sairauspäivärahapäiviä kertyy. Aineistona oli koko Suomen väestön kattava rekisteriaineisto.

Tulokset viittaavat sairauspäivärahan alikäyttöön työttömillä

Työttömyyden tiedetään liittyvän heikompaan terveyteen. Tämän tutkimukset tulokset eivät kuitenkaan tue oletusta, että tämä näkyisi suoraan suurempana sairauspäivärahan käyttönä.

Tulosten mukaan työttömät siirtyvät sairauspäivärahalle harvemmin kuin työssä olevat, mutta ne, jotka siirtyvät, ovat sillä pidempään. Tämä viittaa sairauspäivärahan alikäyttöön työttömillä.

Miksi työttömät käyttävät etuutta vähemmän?

On mahdollista, että osa työttömistä ei hae sairauspäivärahaa, vaikka olisi siihen oikeutettu. Alikäytölle on useita mahdollisia syitä. Sairauspäivärahan hakeminen voi olla työlästä ja saatava hyöty tuntua pieneltä suhteessa hakemisen vaivaan. Tämä korostuu todennäköisesti lyhyissä sairausjaksoissa.

Lisäksi työttömien ei tarvitse ilmoittaa sairastumisestaan samalla tavalla kuin työssä olevien, ja hakeminen on heidän omalla vastuullaan. Myös pääsy lääkärille ja tarvittavien lausuntojen saaminen voi olla vaikeaa. Osa ei myöskään välttämättä tiedä oikeudestaan sairauspäivärahaan.

Niillä työttömillä, jotka hakevat sairauspäivärahaa, terveys ja työkyky voivat olla keskimäärin heikompia. Tämä selittäisi pidemmät jaksot.

Työttömät jäävät helposti väliinputoajiksi

Jos työkyvyttömyys jää tunnistamatta, sairaudet voivat pitkittyä, ja ihmiset jäävät ilman tarvitsemaansa hoitoa, kuntoutusta ja tukea. Siksi on tärkeää vähentää sairauspäivärahan hakemisen esteitä, parantaa työkyvyn arviointia ja vahvistaa työttömien työkyvyn seurantaa ja tukea.

Työttömien pääsyä terveyspalveluihin ja kuntoutukseen tulisi parantaa ja työkykyä arvioida nykyistä systemaattisemmin. Lääkäreillä tulisi olla riittävästi tietoa sairauspäivärahan käytännöistä ja työttömien työkyvyn arvioinnista. Sairauspäivärahan hakemista tulisi helpottaa ja työllisyyspalvelujen ja terveydenhuollon välistä yhteistyötä tiivistää.

Jos työttömät eivät hae etuutta, työkyvyttömyys voi jäädä näkymättömäksi myös järjestelmälle. Siksi on tärkeää, että etuuksien hakeminen on sujuvaa ja että työttömien työkykyä seurataan aktiivisesti.

Koska kaikki työttömät eivät hae sairauspäivärahaa, pelkkä sairauspäivärahan käyttö ei anna luotettavaa kuvaa työkyvyttömyydestä. Tarvitaankin parempia tapoja tunnistaa työttömien työkyvyttömyys ja tuen tarve.

Työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyä on tiukennettu, ja työttömiltä edellytetään aiempaa aktiivisempaa osallistumista työllisyyspalveluihin. Tämä on jättänyt osan terveysongelmista kärsivistä työttömistä väliinputoajiksi. He eivät ole riittävän terveitä työllistymään,mutta eivät myöskään saa sairauteen perustuvia etuuksia.

Sairauspäivärahan hakeminen on työttömille usein vaikeampaa kuin työssä oleville. Työssä olevilla on lisäksi yleensä selkeät ja toimivat käytännöt työkyvyn arviointiin ja seurantaan, esimerkiksi työterveyshuollossa. Työttömiltä tällainen tuki usein puuttuu tai on hajanaista.

Tästä huolimatta kuntoutusta ja työkyvyttömyyseläkettä koskevat päätökset tehdään usein ikään kuin molempien ryhmien työkyvystä olisi yhtä kattava tieto. Päätöskriteerejä tulisi soveltaa joustavammin erityisesti kuntoutusta ja työkyvyttömyyseläkettä koskevissa päätöksissä.

Näin tutkimus tehtiin

Tutkimus perustui kattavaan rekisteriaineistoon, joka sisälsi tietoja Kelan, ETK:n, THL:n ja Tilastokeskuksen rekistereistä. Tutkimusväestönä olivat 25–62-vuotiaat työttömät ja työlliset vuoden 2021 lopussa (N = 1 774257). Tutkimuksessa tarkasteltiin työttömien ja työllisten välisiä eroja sairauspäivärahalle siirtymisessä, sen yleisyydessä ja päivien määrässä seuranta-ajalla 2022–2023. Yhteyksiä analysoitiin useilla regressiomalleilla, joissa huomioitiin sekä taustatekijät että yksilöiden pysyvät ominaisuudet.

Tutkimus on osa Kuntoutussäätiön Työttömien sairauspäivärahalle siirtymistä edistävät ja vaikeuttavat tekijät -hanketta, ja sitä rahoittaa Kela.

Lue lisää

Hanna Rinne (2026) Unemployment and sickness allowance onset and prevalence: a longitudinal register-based study. BMC Public Health 26, 2274. https://doi.org/10.1186/s12889-026-27929-6