Kuntoutussäätiö pitää sosiaalihuollon palvelurakenteen uudistamista lähtökohtaisesti kannatettavana, mutta katsoo, että esitykseen sisältyy merkittäviä puutteita erityisesti pitkäkestoista ja monialaista tukea tarvitsevien henkilöiden näkökulmasta.
Lausunnossaan Kuntoutussäätiö nostaa esiin huolen kuntouttavan työtoiminnan lakkauttamisesta sekä sen ja sosiaalinen kuntoutuksen korvaamisesta uudella työikäisten toimintakyvyn ja osallisuuden tuen palvelulla. Uudistuksen onnistuminen edellyttää, että uuden palvelun sisältö, kohderyhmät ja vähimmäiskriteerit määritellään nykyistä selkeämmin. Samalla on tärkeää varmistaa, ettei uudistus synnytä palvelujärjestelmään aukkoja henkilöille, jotka tarvitsevat pitkäjänteistä, vaiheittaista ja rinnalla kulkevaa tukea.
Kuntouttavalla työtoiminnalla on ollut merkittävä rooli pitkäaikaistyöttömien toimintakyvyn, osallisuuden ja arjen hallinnan tukemisessa. Sen yhteydessä on kehitetty toimivia toimintamalleja, joita tulisi hyödyntää osana uutta palvelurakennetta. Kuntoutussäätiö korostaa, että sosiaalipalveluilla on tärkeä rooli myös palveluohjauksessa ja kuntoutuspolkujen rakentamisessa.
Lausunnossa kiinnitetään huomiota siihen, etteivät työikäiset ole yhtenäinen ryhmä. Työllistymisen, toimintakyvyn ja osallisuuden haasteet ovat erilaisia esimerkiksi nuorilla, pitkään työttömänä olleilla ja osatyökykyisillä henkilöillä. Uudessa palvelukokonaisuudessa tulisi tunnistaa nykyistä paremmin erilaisten kohderyhmien tarpeet. Erityisesti nuorten syrjäytymisen ehkäisyn näkökulma jää uudistuksessa vähälle huomiolle.
Kuntoutussäätiö arvioi myös, että esityksen vaikutuksia ei ole kaikilta osin tarkasteltu riittävän perusteellisesti. Lausunnossa nostetaan esiin erityisesti siirtymävaiheen vaikutukset, palvelukatkosten riskit sekä muutosten vaikutukset pitkään työttömänä olleisiin ja osatyökykyisiin henkilöihin.
”Uudistuksessa on riskinä, että kaikkein eniten tukea tarvitsevien henkilöiden palvelut heikkenevät ja tuen tarpeet siirtyvät myöhemmin raskaampien palvelujen hoidettaviksi”, toteaa säätiön toimitusjohtaja Riikka Shemeikka. Samalla sääntelyn keventäminen ilman valtakunnallisia vähimmäiskriteereitä voi lisätä alueellisia eroja palvelujen saatavuudessa ja sisällöissä. Kuntoutussäätiön mukaan vähimmäiskriteerit ovat tarpeen, jotta asiakkaiden yhdenvertainen oikeus palveluihin toteutuu asuinpaikasta riippumatta.
Kuntoutussäätiö korostaa, että uudistuksen onnistuminen edellyttää palvelujen jatkuvuuden turvaamista, hallittua siirtymävaihetta, selkeitä valtakunnallisia vähimmäiskriteereitä sekä vaikutusten systemaattista seurantaa.
Katso lausunto lausuntopalvelu.fi -palvelussa
Riikka Shemeikka, toimitusjohtaja, Kuntoutussäätiö
Ira Vahtero, palvelujohtaja, Kuntoutussäätiö
Johanna Korkeamäki, erikoistutkija, Kuntoutussäätiö
