Eduskunnan kuntoutusverkosto ja Kuntoutusverkosto muistuttavat kehysriihen alla, että tulevassa kehysriihessä on huolehdittava ihmisten kuntoutukseen pääsystä sekä kuntoutusta toteuttavien kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksistä.
Kansanedustaja, Eduskunnan kuntoutusverkoston puheenjohtaja Mira Nieminen korostaa, että kuntoutus on investointi, joka säästää yhteiskunnan varoja ja vähentää inhimillistä kärsimystä.
”Kuntoutuksesta leikkaamalla ei synny säästöjä. Päinvastoin se lisää raskaampien palvelujen tarvetta, kasvattaa kustannuksia ja heikentää ihmisten mahdollisuuksia jatkaa työssä ja arjessa”, Nieminen korostaa.
Kansainvälisen tutkimusnäytön mukaan kuntoutukseen panostaminen maksaa itsensä takaisin vähentyneinä sosiaali- ja työttömyyskuluina sekä parantuneena työ- ja toimintakykynä (OECD).
Järjestöjen toiminta ei ole julkisten palvelujen lisä, vaan tutkimusnäyttöön perustuva ja vaikuttava osa kuntoutumisen kokonaisuutta. Leikkaukset järjestöihin heikentävät suoraan ihmisten mahdollisuuksia kuntoutua ja ylläpitää toimintakykyään.
Järjestöjen toteuttama kuntoutus tukee ihmisten työ- ja toimintakykyä sekä ehkäisee syrjäytymistä. Monelle kuntoutujalle järjestöjen tarjoama vertaistuki, ohjaus ja yhteisöllinen toiminta ovat ratkaiseva askel kohti työelämää, opintoja tai itsenäistä arkea.
Eduskunnan kuntoutusverkoston puheenjohtaja Mira Nieminen toteaa, että kansalaisjärjestöt ovat välttämätön osa suomalaista kuntoutusjärjestelmää. Järjestöjen toteuttamasta kuntoutuksesta on vahvaa tutkimusnäyttöä erityisesti vertaistukeen, yhteisöllisiin toimintamalleihin ja kokemusasiantuntijuuteen perustuvissa kuntoutusinterventioissa. Tällaista tukea julkinen sektori ei kuntoutujille tarjoa.
Eduskunnan kuntoutusverkosto ja Kuntoutusverkosto pitävät järjestöihin kohdistuvia rahoitusleikkauksia tuhoisina kansalaisten kuntoutumisen ja valtiontalouden kannalta.
Hallitus on päättänyt leikata vaalikauden aikana sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksia yhteensä 140 miljoonalla eurolla. Tämä merkitsee 37 prosentin leikkausta vuoden 2024 tasosta. Uusilla leikkauspäätöksillä olisi valtavat vaikutukset järjestöjen tuen piirissä oleville ihmisille.
SOSTEn selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysjärjestöt tukevat ihmisten toimintakykyä monipuolisesti ja kehittävät jatkuvasti uusia vaikuttavia toimintamalleja. Ne tarjoavat apua monille eri ihmisryhmille, kuten neurokirjon lapsille ja nuorille, uniapneaa sairastaville, vammaisille sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja mielenterveyden haasteiden kanssa eläville. Ilman järjestöjen tukea moni jäisi kokonaan ilman kuntoutuksen mahdollisuuksia.
Jo tehtyjen leikkausten seurauksena monet järjestöt ovat joutuneet vähentämään tarjoamaansa apua ja tukea tai lakkauttamaan toimintaansa kokonaan.
Suomi pitkäikäistyy vauhdilla. Ikääntyvien määrä kasvaa nopeasti, ja samalla nuorten ikäluokkien määrä vähenee. Yli 70-vuotiaiden määrä kasvaa 1,1 miljoonasta noin 1,5 miljoonaan henkilöön vuonna 2040. Ihmisten elämänvoimaisten ja toimintakykyisten vuosien määrä tutkimusten mukaan kasvaa, ei niinkään hauraiden loppuelämän vuosien määrä.
Kuntoutus on tehokas ja vaikuttava keino pitää ihmisten toimintakykyä yllä ja parantaa sitä. Yli 75-vuotiaista noin 80 prosenttia ei ole minkään säännöllisen hoivan piirissä. Julkisen sektorin kantokyvyn varmistaminen edellyttää, että mahdollisimman moni ikääntynyt voi asua turvallisesti kotonaan.
Kuntoutus siirtää raskaampien palveluiden tarvetta, ja sitä voidaan toteuttaa vaikuttavasti esimerkiksi koti- ja lähikuntoutuksena.
Ihmisten tulee luottaa siihen, että he saavat toimintakykyynsä tukea silloin, kun sitä tarvitaan. Kuntoutus on tehokas ja vaikuttava keino vahvistaa toimintakykyä ja luottamusta siihen, että hyvä elämä on mahdollista myös toimintakyvyn haasteiden kanssa.
”Kuntoutumisen mahdollisuuksia on vahvistettava koko järjestelmässä. Tämä edellyttää yhteistyötä julkisen sektorin, yritysten ja kansalaisjärjestöjen välillä sekä riittäviä resursseja”, Mira Nieminen toteaa.
Eduskunnan kuntoutusverkosto korostaa, että kehysriihessä tehtävien päätösten tulee turvata kuntoutuksen saatavuus sekä kansalaisjärjestöjen mahdollisuudet tukea ihmisten toimintakykyä ja osallisuutta.
Eduskunnan kuntoutusverkosto on kansanedustajien yhteistyöelin, joka tekee tiivistä yhteistyötä SOSTEn ja Kuntoutussäätiön koordinoiman kuntoutusverkoston KUVEn kanssa. Eduskunnan kuntoutusverkosto järjestää kansalaisinfoja ja keskustelee kuntoutuksen ajankohtaisista kysymyksistä sekä vaikuttaa kuntoutuksen kehittämiseen.
Kuntoutusverkosto KUVE on 160 jäsenen muodostama verkosto, jonka tehtävänä on kuntoutujien aseman parantaminen. Verkosto välittää tietoa kuntoutuksen ajankohtaisista kysymyksistä, tutkimustuloksista ja merkityksestä päättäjille. Se edistää myös kuntoutuksen jatkuvaa uudistumista ja painottaa kuntoutusta hyvinvointi-investointina.
Kuntoutussäätiö yhtyy Eduskunnan kuntoutusverkoston ja Kuntoutusverkoston KUVEn kannanottoon. Kuntoutussäätiö ja SOSTE koordinoivat yhdessä Kuntoutusverkosto KUVEa, jonka varapuheenjohtajana toimii Kuntoutussäätiön toimitusjohtaja Riikka Shemeikka.
