Työhön kuntoutumisen palveluja uudistettaessa on varmistettava, ettei kaikkein heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden tuki heikkene siirtymävaiheessa. Kuntouttavan työtoiminnan lakkauttaminen ilman riittävän selkeästi määriteltyä korvaavaa palvelua sisältää merkittäviä riskejä erityisesti pitkään työttömänä olleille ja osatyökykyisille ihmisille.
Uutta palvelua muodostettaessa on tärkeää, että palvelun sisältö, kohderyhmä ja suhde muihin palveluihin ovat selkeitä. Samoin siirtymä nykyisestä kuntouttavan työtoiminnan mallista uuteen kokonaisuuteen tulee kuvata selkeästi. On tärkeää, että uudistus toteutetaan hallitusti ja että palvelujen jatkuvuus turvataan kaikissa tilanteissa.
Erityistä huolta herättää se, että mahdollinen sääntelyn keventäminen ilman valtakunnallisia vähimmäiskriteerejä voi lisätä alueellisia eroja palvelujen toteutuksessa. Tällöin asiakkaiden yhdenvertaisuus vaarantuu ja palvelujen sisältö voi vaihdella merkittävästi eri hyvinvointialueiden välillä. Työhön kuntoutumisen palveluissa tarvitaan yhteisiä periaatteita, selkeitä vastuita ja toimivia yhteistyörakenteita.
Uudistuksen taloudellisiin vaikutuksiin liittyy myös huomattavaa epävarmuutta. Jos säästöjä tavoitellaan ensisijaisesti asiakasmäärien vähenemisen kautta, on vaarana, että osa palvelutarpeista siirtyy myöhemmin raskaampiin ja kalliimpiin palveluihin. Lyhyen aikavälin säästöt voivat tällöin johtaa pidemmän aikavälin kustannusten kasvuun.
Pidämme tärkeänä, että uudessa palvelukokonaisuudessa:
Lisäksi työttömille suunnattujen terveydenhuollon ja sosiaalisen tilanteen selvittelyä tulee vahvistaa. Merkittävä osa työttömistä kokee olevansa osatyökykyisiä, mutta heidän tilanteensa jää usein tunnistamatta. Tarvitaan nykyistä systemaattisempia toimintamalleja sekä mahdollisesti valtakunnallinen kehittämishanke työ- ja toimintakyvyn arvioinnin tueksi.
Työhön kuntoutumisen palveluja uudistettaessa on tärkeää rakentaa kokonaisuus, joka tukee ihmisten toimintakykyä, osallisuutta ja mahdollisuuksia edetä kohti työelämää yksilöllisistä lähtökohdista käsin. Ensiarvioisen tärkeää on, ettei siirtymä tai uudistetut palvelut vaaranna heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden työkyvyn, toimintakyvyn ja osallisuutta tukevien palvelujen saantia.
Kansanedustaja
Eduskunnan kuntoutusverkoston puheenjohtaja
Mira Nieminen
Eduskunnan kuntoutusverkoston kumppanina toimii Sosten ja Kuntoutussäätiön koordinoima Kuntoutusverkosto Kuve, jonka varapuheenjohtaja on Kuntoutussäätiön toimitusjohtaja Riikka Shemeikka.
”Eduskunnan kuntoutusverkosto nostaa esiin tärkeän aiheen. Kuntoutussäätiö yhtyy Eduskunnan kuntoutusverkoston kannanottoon. Tulemme kiinnittämään työhön kuntoutumisen palveluiden uudistamiseen huomiota sekä #kuntoutusviikko-kampanjassamme että muussa toiminnassamme,” toteaa Kuntoutussäätiön toimitusjohtaja, Kuntoutusverkosto KUVE:n varapuheenjohtaja Riikka Shemeikka.
Lisätietoja Riikka Shemeikka
Toimitusjohtaja
Kuntoutussäätiö
