Kuntoutussäätiö koordinoi Valtakunnallista työkykykoordinaattoriverkostoa, joka kokoaa yhteen työkykykoordinaattorit ja työkykyä tukevat ammattilaiset sekä edistää verkostoitumista ja tarjoaa vertaistukea ja täydennyskoulutusta osaamisen vahvistamiseksi.

‍”Työkykykoordinaattorin on tärkeää tuntea palveluverkosto ja eri palvelumuodot, jotta hän osaa ohjata asiakkaan oikea-aikaisesti tarkoituksenmukaisiin palveluihin, sovittaa yhteen eri toimijoiden tukea ja rakentaa asiakkaan tarpeisiin vastaavia ratkaisuja työ- ja toimintakyvyn sekä työllistymisen edistämiseksi”, sanoo valtakunnallisen työkykykoordinaattoriverkoston koordinoija Jaana Kemppainen Kuntoutussäätiöstä.

Voisiko asiakkaasi hyötyä Kelan ammatillisesta kuntoutuksesta? – Usein kysyttyjä kysymyksiä

Vieraskynäkirjoittajina Soile Huumonen, Erika Linna ja Marja Plaketti, Kela

Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on auttaa asiakasta pysymään työelämässä, palaamaan sinne tai löytämään uuden suunnan, kun työ- tai opiskelukyky on olennaisesti heikentynyt. Kuntoutus on joukko erilaisia kuntoutusmuotoja lyhyistä selvityksistä pitkäkestoisiin koulutuksiin.

“Työkykykoordinaattorin ei tarvitse tuntea kaikkia Kelan kuntoutuspalveluja. Tärkeintä on osata tunnistaa asiakkaan kuntoutustarve ja ohjata asiakas hakemaan kuntoutusta”,  Kelan erikoissuunnittelija Marjaana Pajunen toteaa.

 Mitä hyötyä asiakkaalle on ammatillisesta kuntoutuksesta?  

Ammatillinen kuntoutus tarjoaa erilaisia reittejä kohti työelämää tai opintoja, vaihtoehdot vaihtelevat lyhyestä kuntoutustarpeen arviosta aina pitkäkestoiseen koulutukseen. Kuntoutus voi selkeyttää asiakkaan suuntaa, auttaa ammattialan valinnassa, tukea työllistymistä tai mahdollistaa työssä jatkamisen sairaudesta huolimatta. Prosessin aikana kuntoutuksen ammattilaiset ovat mukana tukemassa sekä asiakasta että työnantajaa.

 Mitä eroa on ammatillisella kuntoutuksella ja nuoren ammatillisella kuntoutuksella?  

Ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu henkilöille, joiden työ- tai opiskelukyky on olennaisesti heikentynyt sairauden, vian tai vamman vuoksi. Se on tarkoitettu esimerkiksi nuorille tai vähäisen työhistorian omaaville, joiden tavoitteena on työelämässä pysyminen, sinne palaaminen tai pääseminen.

Nuoren ammatillinen kuntoutus on suunnattu 16–29-vuotiaille, joiden toimintakyky on olennaisesti heikentynyt muista syistä kuin sairaudesta ja joilla ei ole opiskelu- tai työpaikkaa tai opinnot ovat vaarassa keskeytyä. Hakemuksen liitteeksi ei tarvita lääkärinlausuntoa. Tavoitteena on tukea nuorta löytämään suunta opiskelu- tai työelämään. Työssä olevien ammatillisesta kuntoutuksesta vastaavat työeläkelaitokset. Kela voi kuitenkin järjestää työssä oleville Kiila-kuntoutusta tukemaan omassa työssä jatkamista.

 Mitä ammatillisen kuntoutuksen ja nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluja Kela tarjoaa?

Kelan ammatillisen kuntoutuksen palveluita ovat ammatillinen kuntoutusselvitys, koulutus ammatillisena kuntoutuksena, koulutuskokeilu, työkokeilu, työhönvalmennus, Kiila-kuntoutus, työn ja opiskelun apuvälineet sekä elinkeinotuki. Nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluita ovat ammatillinen kuntoutusselvitys, Nuotti-valmennus, koulutuskokeilu, työkokeilu ja työhönvalmennus.

“Tarjoamme Kelassa useita eri palveluvaihtoehtoja asiakkaan erilaisiin elämäntilanteisiin”, Marjaana Pajunen kommentoi.

Lue lisää ammatillisen kuntoutuksen palveluista: Ammatillinen kuntoutus |Henkilöasiakkaat | Kela

 Mitä tutkimus kertoo ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuudesta?

Vuonna 2025 julkaistun Kelan kuntoutuksen hyödyn arviointi -raportin mukaan ammatillinen kuntoutus tukee sekä työelämään siirtymistä että työssä pysymistä (Karinkanta & Reiterä, 2025). Suurin muutos asiakkaiden tilanteessa nähtiin työllistymistä edistävässä ammatillisessa kuntoutuksessa (TEAK), jossa työssä tai opiskelemassa olevien osuus kasvoi 25 prosentista 55 prosenttiin vuoden kuluessa kuntoutuksen päättymisestä. Myös Kiila-kuntoutus osoittautui vaikuttavaksi, 94 prosenttia osallistuneista oli edelleen työssä tai opiskelemassa vuoden kuluttua kuntoutuksesta. Nuotti‑valmennukseen osallistuneilla nuorilla elämäntilanne selkeytyi, ja lähes puolet heistä oli vuoden kuluttua työssä tai opiskelemassa, kun samaan aikaan työttömien osuus laski hieman.

Lue lisää aiheesta osoitteesta: Kelan kuntoutus tukee työelämässä pysymistä ja sinne siirtymistä | Kelan tietotarjotin

 Työkykykoordinaattori on tärkeä linkki kuntoutukseen

Työkykykoordinaattorit ovat tärkeässä roolissa tunnistamassa tilanteita, joissa asiakas voisi hyötyä Kelan ammatillisesta kuntoutuksesta. Työkykykoordinaattori voi ohjata asiakkaan terveydenhuollon arvioon, jotta työ- tai opiskelukyvystä saadaan ajantasainen kuva. Koordinaattori voi myös varmistaa, että asiakkaalla on tarvittavat lääketieteelliset selvitykset ammatillisen kuntoutuksen hakemista varten.

“Useat työttömät oirehtivat, mutta heidän sairauksiaan ei ole tutkimuksilla todennettu. Voit työkykykoordinaattorina ohjata asiakkaan terveydenhuollon selvittelyihin”, Marjaana Pajunen muistuttaa.

Lue lisää ammatillisen kuntoutuksen hakuohjeista: Näin haet ammatilliseen kuntoutukseen | Henkilöasiakkaat | Kela sekä nuoren ammatillisesti kuntoutuksesta: Nuoren ammatillinen kuntoutus | Henkilöasiakkaat | Kela

 Yhteystietoja

Kelaan:

• Asiakaspalvelu kumppaneille | Kumppanit | Kela
• Neuvonnan sähköpostiosoite: kumppanit.neuvonta@kela.fi
• Viranomaislinja: ma–pe klo 9–15, puh. 020 692 235.

 Kuntoutussäätiöön: 

• Jaana Kemppainen, Valtakunnallisen työkykykoordinaattoriverkoston koordinoija, Kuntoutussäätiö, puh. 0447813097, jaana.kemppainen@kuntoutussaatio.fi

  Lähteet

Ammatillinen kuntoutus | Henkilöasiakkaat | Kela

Karinkanta, S. & Reiterä, T. (2025). Kelan kuntoutuksen hyödyn arviointi. Vuonna 2021 kuntoutuksen päättäneiden työ- ja elämäntilanne rekisterien valossa. Kela.URN:ISBN:978-952-284-212-1

Kelan ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneiden asiakkaiden työelämätilanne usein kohenee | Ajankohtaista |Kela

Kelan kuntoutus tukee työelämässä pysymistä ja sinne siirtymistä | Kelan tietotarjotin

Kuntoutuksen hyödyn arviointi | Kelan tietotarjotin

‍