Suomalaiseen sosiaali- ja terveysjärjestelmään sekä työllisyyden hoitoon on tehty paljon muutoksia viime vuosina. Kuntoutus tuntuu kuitenkin jäävän uudistuksissa väliinputoajan asemaan.

On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät kuntoutuksen merkityksen ja mahdollisuudet, ja että niissä on riittävää osaamista ja ymmärrystä kuntoutuksesta. Kelan ja hyvinvointialueiden välinen saumaton yhteistyö on tärkeää. Kelan kuntoutuspalveluihin ohjaudutaan pitkälti hyvinvointialueilta.

Myös työllisyysalueilla ja kunnissa kuntoutus on tärkeässä asemassa. On arvioitu, että Suomessa on noin 445 000 työikäistä henkilöä (20-64-vuotiaat) työvoiman vajaakäytössä. He ovat työttöminä työnhakijoina, alityöllistettyinä osa-aikaisina sekä eri tavoin piilotyöttöminä. Kyse on noin 16 prosentista työvoimasta ja osuus on viime vuosina kasvanut. Lisäksi noin 180 000 työikäistä ihmistä on työkyvyttömyyseläkkeellä.

Kuntoutuksella voidaan tukea työssä jatkamista ja työllistymistä, myös erityisen tuen tarpeissa, kuten neuroerityisillä ja vammaisilla ihmisillä.

Väestön ikääntyminen tarkoittaa valtavia haasteita sekä hyvinvointiyhteiskunnan että sosiaali- ja terveydenhuollon kantokyvylle. Kuntoutuksella ja kuntoutumisella voidaan vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin ja hillitä sote-kustannusten kasvua.

Tutkittua tietoa löytyy siitä, miten kuntoharjoittelulla, hyvällä ravitsemuksella, muistiharjoittelulla sekä sosiaalisilla suhteilla voidaan vaikuttaa ikääntyneen toimintakykyyn ja kuntoutumiseen.

Eduskunnan kuntoutusverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Mira Nieminen peräänkuuluttaa kattavaa kehittämis- ja uudistamissuunnitelmaa kuntoutukseen:

- Kuntoutuksen uudistamiskomitean mietintö laadittiin parlamentaarisena yhteistyönä vuonna 2017. Mietintö oli yksimielinen, ja se sisälsi 55 kuntoutuksen kehittämisehdotusta. Tätä kehittämistyötä pitää jatkaa, mietinnön ehdotusten suunnassa. Kuntoutus pitää saada näkyväksi ja sen mahdollisuuksia on hyödynnettävä, kaiken ikäisillä.

Eduskunnan kuntoutusverkoston varapuheenjohtaja, kansanedustaja Inka Hopsu näkee myös uusia mahdollisuuksia kuntoutuksessa. Koulupolkujen katketessa ja nuorisotyöttömyyden kasvaessa yksi apu voisi olla kuntouttava ammatillinen koulutus. Monelle opiskelijalle kuntoutus toisi välttämätöntä apua valmistumisen ja työllistymisen tukemiseksi.

Eduskunnan kuntoutusverkosto pitää huolestuttavana sitä, ettei kuntoutuksen uudistamiselle ole nimettyä koordinaattoria sosiaali- ja terveysministeriössä. Tälle olisi selkeä tarve olemassa.

Eduskunnan kuntoutusverkosto järjestää yhdessä kuntoutusverkosto KUVEn kanssa ikääntyvien kuntoutusta koskevan Kansalaisinfon 2.12.2025 eduskunnan pikkuparlamentissa klo 14.00 alkaen. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, ja sitä voi seurata myös verkossa.

Lisätietoja:

eduskunnan kuntoutusverkoston puheenjohtaja Mira Nieminen (mira.nieminen@eduskunta.fi)

eduskunnan kuntoutusverkoston varapuheenjohtaja Inka Hopsu (inka.hopsu@eduskunta.fi).

”Eduskunnan kuntoutusverkosto nostaa esiin tärkeän asian. Kuntoutuksen kokonaisvaltaista kehittämistä ei saa unohtaa. Tässä on tärkeää myös se, että yhteistyö kuntoutuksen eri toimijoiden, kuten hyvinvointialueiden, kuntien, Kelan, järjestöjen ja kuntoutusyrittäjien välillä on aktiivista ja järjestelmällistä. Hyvää kehittämistä tehdään jo monilla hyvinvointialueilla ja myös eri kehittämishankkeissa. Kehittämistyö ja luotujen hyvin käytäntöjen levittäminen valtakunnallisesti on välttämätöntä eriarvoisuuden vähentämiseksi”, toteaa Riikka Shemeikka.

Eduskunnan kuntoutusverkoston kumppanina toimii Sosten ja Kuntoutussäätiön koordinoima Kuntoutusverkosto Kuve, jonka varapuheenjohtaja on Kuntoutussäätiön toimitusjohtaja Riikka Shemeikka.

‍