Hyvinvointialueiden ja työllisyysalueiden järjestäytyminen näkyy monen kuntoutujan arjessa – kuntoutukseen ja työllistymistä edistävään toimintaan ei välttämättä pääse. Samalla järjestöjen toimintaan kohdistuvat leikkaukset kaventavat ihmisten mahdollisuuksia saada tukea toimintakykyynsä. On tärkeää, että hyvinvointi- ja työllisyysalueilla ymmärretään kuntoutuksen merkitys ja vaikuttavuus, valtakunnallisessa Kuntoutusverkostossa painotetaan. Kuntoutus on monipuolista ihmisten fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn tukemista ja parantamista.
Järjestöt auttavat vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä parantamaan toimintakykyään
Järjestöt tarjoavat monipuolista apua ja tukea ihmisille, jotka tarvitsevat toimintakykynsä parantamista. Kymmenet tuhannet ihmiset saavat vuosittain apua järjestöistä. Ne tarjoavat esimerkiksi mielenterveyden häiriöitä omaaville avointa toimintaa.
Järjestöjen kautta moni saa apua kokemusasiantuntijalta tai vertaiselta omaan tilanteeseensa. Järjestöillä on erityisosaamista esimerkiksi muistisairauksiin, tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin, neurokehityksellisiin häiriöihin kuten ADHD:hen sekä työkyvyn kohentamiseen. Järjestöt ovat kehittäneet vaikuttavia ratkaisuja ja toimintatapoja myös hyvään ikääntymiseen.
Sosiaali- ja terveysjärjestöt eivät voi toimia uskottavasti ja vaikuttavasti ilman tukea. Eduskunnan kuntoutusverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Mira Nieminen (ps.) painotti 20.5.2025 julkaistussa tiedotteessa, että kansalaisjärjestöjen tilanne aiheuttaa oikeutetusti paljon huolta. Niemisen mielestä leikkausten keskelläkin on tärkeää varmistaa riittävät toimintaedellytykset järjestöille. Leikkausten toteuttamiseen ja ylipäätään avustamiseen tarvitaan joustavuutta, jotta järjestöt voivat itse kohdentaa resurssinsa kaikista vaikuttavimpaan toimintaan ihmisten hyväksi.
Hyvinvointialueilla on paljon valtaa vaikuttaa kuntoutujien tilanteeseen
Hyvinvointialueilla on paljon valtaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, saavatko suomalaiset kuntoutusta vai eivät.
Kuntoutumisen mahdollisuuksia pitäisi hyödyntää, ja ymmärtää se, että näin säästetään raskaissa palveluissa ja niiden kuluissa.
– Kuntoutus ei ole hyvinvointialueilla lakisääteinen tehtävä. Kuitenkin siihen kannattaa satsata. Esimerkiksi ikääntyneen ihmisen tukeminen arkikuntoutuksella, liikkumisessa, terveellisessä ravitsemuksessa ja yksinäisyyden lievittämisessä on tutkitusti vaikuttavaa. Suomalaisten pitkäikäistyminen lisää kuntoutuksen ja toimintakyvyn tuen tarvetta. Siihen Suomessa, hyvinvointialueilla, kunnissa, järjestöissä ja yksityisissä yrityksissäkin kannattaa nyt varautua ja ottaa rohkeasti käyttöön uusia ratkaisuja, toteaa Kuntoutusverkoston puheenjohtaja Soile Kuitunen.
Kuntoutusviikko nostaa esille kuntoutuksen merkityksen
Kuntoutusverkosto muistuttaa, että niin päättäjien, palveluohjaajien, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kuin asiakkaidenkin täytyy saada tietoa kuntoutuksen hyödyistä ja erilaisista kuntoutusvaihtoehdoista.
– Nopea kuntoutukseen pääsy, vaikuttava kuntoutus ja hyvin toimivat kuntoutuspolut ovat avainasemassa. Kolmannella sektorilla on tärkeää osaamista, jota kannattaa hyödyntää sekä kuntoutuksen vaikuttavuuden ja tietopohjan parantamisessa että kuntoutuksen toteutuksessa kuntoutuspolun eri vaiheissa, toteaa kuntoutusverkoston varapuheenjohtaja Riikka Shemeikka.
Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n koordinoima Kuntoutusverkosto (KUVE) luo jaettua ymmärrystä kuntoutuksesta sekä vahvistaa ja selkeyttää kuntoutuksen asemaa yhteiskunnassa. Verkostoon kuuluu lähes 150 järjestöä ja muuta kuntoutuksen toimijaa. Kuntoutusviikolla 2.-8.6.2025 verkosto tuo esille sosiaalisessa mediassa kuntoutumisen tarinoita sekä tutkittua tietoa kuntoutuksesta joka päivä.
