Rikostaustaisten työelämäosallisuuden kiihdyttämö HOOK-kehittämishankkeen selvitys (Hokkanen ym. 2025a) nostaa esiin keskeisen viestin: kuntoutuksen vaikuttavuus rakentuu jatkuvuudesta. Ei riitä, että tukea on tarjolla jossain vaiheessa – ratkaisevaa on, että se ei katkea.

Tämä havainto on linjassa myös aiemman kotimaisen tutkimuksen kanssa. Rikollisuudesta irrottautuminen on pitkäkestoinen prosessi, jossa muutosta tukevat tekijät rakentuvat vähitellen ja edellyttävät jatkuvaa tukea (Rantanen & Lindqvist 2018). Monella irtautumisen prosessi jää puolitiehen juuri katkeilevan kuntoutuspolun vuoksi; vaikka henkilö lopettaisi rikosten tekemisen, pysähtyy irtautuminen viimeistään sekundaarivaiheeseen, eli henkinen irtautuminen jää keskeneräiseksi, jolloin elämäntavan muutos ei ole yleensä kauaskantoinen.

Katkeavat kuntoutuspolut ovat suurin haaste

HOOK-hankkeen selvitys tekee näkyväksi sen, kuinka monimuotoisia rikostaustaisten kuntoutustarpeet ovat. Päihde- ja mielenterveysongelmat, neurokirjon piirteet sekä heikko toimintakyky kasautuvat usein samaan aikaan. Selvityksen mukaan jopa 89 % rikostaustaisista vastaajista tunnisti terveyteen ja toimintakykyyn liittyviä haasteita omassa tilanteessaan. Jo yksistään neurokirjon piirteet vaikeuttavat työllistymistä ja työelämässä pysymistä ja pärjäämistä.

Tämä heijastaa myös laajempaa tutkimustietoa vankiväestöstä. Päihdeongelmat ovat erittäin yleisiä, ja esimerkiksi vankiterveystutkimuksen (Rautanen ym. 2023) mukaan valtaosalla vangeista on taustallaan päihdeongelmia. HOOK-hankkeen selvityksen keskeinen havainto on, että kyse ei ole yksittäisistä ongelmista, vaan kasautuneista haasteista. Kun tuen tarpeet ovat monialaisia, myös kuntoutuksen on oltava yhtenäistä ja jatkuvaa – ei pirstaleista.

Kuntoutuksen pitää olla oikea-aikaista ja riittävän pitkäkestoista

HOOK-hankkeen selvityksen mukaan kuntoutusta ei ole riittävästi saatavilla, se ei käynnisty oikeaan aikaan tai se jää liian lyhyeksi. Myös työntekijöiden suuri vaihtuvuus aiheuttaa ylimääräistä kuormitusta asiakkaille, kuten HOOK-hankkeen asiakas kuvaa:

“Ehkä se helpottaa, ettei tarvis uudestaan kertoa samoja asioita uudelle tyypille. Pelkästään luottamuksen saaminen on iso askel, just kun olet alkanut luottaa johonkuhun niin työntekijä jo vaihtuu. ”

Tämä kokemus saa tukea myös kansallisesta tutkimuksesta. THL:n selvityksen (Cavén ym. 2025) mukaan päihde- ja riippuvuuskuntoutukseen päästään usein vasta siinä vaiheessa, kun ongelmat ovat jo vaikeutuneet, ja asiakkaiden tilanteet ovat entistä monimutkaisempia. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kuntoutus käynnistyy liian myöhään ja kestää liian vähän aikaa suhteessa tarpeeseen. Kuntoutuminen ei kuitenkaan ole yksittäinen toimenpide, vaan prosessi. Jos prosessi katkeaa, myös muutos keskeytyy. HOOK-hankkeen asiakas kuvaa kuntoutuksen pitkäjänteisyyden mekitystä:

”Olisi järkevää tukea kuntoutumista riittävän kauan, jotta se olisi pysyvää. Kuntoutuksen tukeminen on kuitenkin rikkonaista tai sitä ei tunnisteta.”

Kuntoutuksen on jatkuttava elämän eri vaiheissa

Jotta kuntoutus olisi vaikuttavaa, sen tulee kulkea mukana koko rikosseuraamuspolun ajan – ei vain yksittäisinä jaksoina. Tällä hetkellä tämä ei ääriään myöten täytetyissä vankiloissa toteudu, vaan kuntouttava toiminta on käytännössä pitkälti karsittu pois resurssien puutteessa. Tämä tulee vielä aiheuttamaan moninkertaisesti ongelmia.

• Ennen rangaistusta: varhainen tuki ja kuntoutukseen pääsy ehkäisevät ongelmien syvenemistä

• Rangaistuksen aikana: tarvitaan suunnitelmallista ja yksilöllistä kuntoutusta

• Vapautumisen vaiheessa: tuki ei saa katketa – tämä on kriittisin nivelkohta

• Rangaistuksen jälkeen: kuntoutus jatkuu arjessa, työllistymisessä ja osallisuuden rakentumisessa

Monelle ratkaisevaa on, että joku kulkee rinnalla yli näiden siirtymien. Juuri nivelvaiheiden merkitys korostuu myös aiemmassa suomalaisessa tutkimuksessa. Vankilasta vapautumisen siirtymä on kriittinen, sillä ilman suunnitelmallista jatkumoa tuki katkeaa helposti ja osa vapautuvista jää kokonaan palvelujen ulkopuolelle (Salovaara 2025; Villman 2025). HOOK-hankkeen tulokset vahvistavat tätä. Kuntoutus tukee työllistymistä ja osallisuutta vain silloin, kun se jatkuu katkeamatta palvelusta toiseen ja elämänvaiheesta toiseen. Onnistuneen kuntoutuspolun merkitystä kuvaa HOOK-hankkeen asiakas:

“Mua oikeesti auttoi se, että mulla oli oikeat ihmiset tukemassa oikeaan aikaan ennen tuomiota ja kun pääsin vapaaksi. Päihdeongelmasta oli otettu koppia, Kela-asiat hoidossa, mulla oli kämppä valmiina, kun pääsin ulos ja paikka missä viettää päivät selvin päin, johon pääsin sit myöhemmin työkokeiluun.”

Toimiva kuntoutus hyödyttää koko yhteiskuntaa

HOOK-hankkeen selvityksen keskeinen viesti on, että kuntoutus toimii parhaiten, kun palvelut tekevät yhteistyötä. Kun sosiaali-, terveys-, työllisyys- ja rikosseuraamuspalvelut muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, kuntoutuspolut selkeytyvät ja katkeilun riski pienenee. Samalla on tärkeää hyödyntää jo olemassa olevia palveluja paremmin – esimerkiksi sosiaalista kuntoutusta, kuntouttavaa työtoimintaa ja ammatillista kuntoutusta. Myös tutkimus osoittaa, että pelkkä rangaistus ei vähennä uusintarikollisuutta merkittävästi. Sen sijaan kuntouttavat toimet ja rikollisuuden taustalla oleviin tekijöihin puuttuminen ovat keskeisiä vaikuttavuuden kannalta (Tyni & Aaltonen 2021; Miller ym. 2022).

Toimiva kuntoutus vahvistaa työ- ja toimintakykyä, tukee työllistymistä ja ehkäisee ongelmien kasaantumista. Se on investointi, joka hyödyttää sekä yksilöä että koko yhteiskuntaa. HOOK-hankkeen asiakas tiedostaa, että rikostaustaisen asiakkaiden kuntoutustilanteen edistäminen vaatii nimenomaan investointeja:

“Resurssit ja raha tässä on se isoin kysymys.”

HOOK-hankkeen politiikkasuositus (Hokkanen ym. 2025b) kiteyttää seuraavasti: Rikostaustaisille on turvattava oikea-aikainen ja riittävän pitkäkestoinen kuntoutus – erityisesti siirtymävaiheissa, joissa tuki usein katkeaa.

Kuntoutusviikon tärkein viesti onkin yksinkertainen: Kuntoutus ei saa katketa! Kun tuki jatkuu, myös mahdollisuus muutokseen säilyy.

Blogiteksti on osa HOOK-hankkeen tulosten levittämistä ja se on julkaistu hankkeen omilla sivuilla 1.62026. Rikostaustaisten työelämäosallisuuden kiihdyttämö - HOOK on Kuntoutussäätiön ja Rikoksettoman elämän tukisäätiön (RETS) toteuttama Euroopan unionin osarahoittama (ESR+ 2024-2027) kehittämishanke. Hankkeessa kehitetään Uudellemaalle kansalaisjärjestölähtöinen yhteistoimintamalli, joka tukee rikoksia tehneitä henkilöitä, heidän kanssaan toimivia ammattilaisia sekä heitä työllistäviä työnantajia. Käy tutustumassa hankkeeseen täältä: https://peda.net/kuntoutussaatio/kaynnissa-olevat-hankkeet/HOOK

Kirjoittajat:

Annika Hokkanen, projektipäällikkö, väitöskirjatutkija, TtM, fysioterapeutti YAMK, HOOK-hanke, Kuntoutussäätiö

Maria Pöysti, Sosionomi-opiskelija, HOOK-hanke, Rikoksettoman elämän tukisäätiö

Lähteet ja taustakirjallisuus

Cavén, A., Grundström, J., Heiskanen, M., Kesänen, M. & Kuussaari, K. (2025). Laitosmuotoinen päihde- ja riippuvuuskuntoutus Suomessa 2025. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-610-3

Hokkanen, A., Sihvonen, A., Hausen, A., Stenberg, J., Vuorelainen, A., & Voijola, J. (2025a). Rikostaustaisten työelämäosallisuutta edistäviä ja hankaloittavia tekijöitä. Selvitys, Rikostaustaisten työelämäosallisuuden kiihdyttämö, HOOK-hanke. Kuntoutussäätiön työselosteita 70/2025. https://www.kuntoutussaatio.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/julkaisut/rikostaustaisten-tyoelamaosallisuutta-edistavia-ja-hankaloittavia-tekijoita

Hokkanen, A., Vuorelainen, A., Hausen, A. & Stenberg, J. (2025b). Työelämäosallisuus vähentää uusintarikollisuutta ja syrjäytymistä. Politiikkasuositukset, Rikostaustaisten työelämäosallisuuden kiihdyttämö, HOOK-hanke. Kuntoutussäätiö. https://www.kuntoutussaatio.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/julkaisut/tyoelamaosallisuus-vahentaa-uusintarikollisuutta-ja-syrjaytymista  

Miller, B. L., Ellonen, N., Boman, J. H., Dorn, S., Suonpää, K., Aaltonen, O.-P. & Oksanen, A. (2022). Examining Sanction Type and Drug Offender Recidivism: A Register-Based Study in Finland. American Journal of Criminal Justice, 47, 836–854. https://doi.org/10.1007/s12103-020-09592-8

Rantanen, T., & Lindqvist, M. (2018). Valvottu koevapaus ja siihen liittyvä päihdekuntoutus rikoksentekijöiden kuntoutuksessa. Janus Sosiaalipolitiikan Ja sosiaalityön Tutkimuksen Aikakauslehti, 26(1), 3-20. https://journal.fi/janus/article/view/63165

Rautanen, M., Harald, K. & Tyni, S. (toim.) (2023). Vankien terveys ja hyvinvointi 2023 (Wattu IV). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-148-1  

Salovaara, U. (2025). RETS-kotien tuetun asumisen ja kohtaamisen vaikutukset vankilasta vapautuneiden asiakkaiden elämässä. Rikosseuraamuslaitos. https://rets.fi/wp-content/uploads/2025/12/RETS-kotien_tuetun_asumisen_ja_kohtaamisen_vaikutukset_vankilasta_v-1.pdf  

Tyni, S. & Aaltonen, M. (2021). Vankeusaikaisten kuntoutusohjelmien vaikutusarvioinnit ja arvioitavuus. Kriminologia-lehti. https://kriminologia.journal.fi/article/view/109019  

Villman, E. (2025). Pathways to desistance from crime: expectations and challenges upon release from open prisons. Helsingin yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-0713-8

‍

‍