Tämä blogiteksti on julkaistu aiemmin Yhdessä – järjestöt, oppilaitokset ja työnantajat edistämässä työelämäosallisuutta -hankkeen peda.net -sivuilla 8.4.2026. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama (ESR+). Rahoittavana viranomaisena toimii Hämeen ELY-keskus. Hanketta toteuttavat Kuntoutussäätiö, Taitotalo ja Monika-Naiset liitto ry. Hankeaika on 1.6.2024–30.4.2026. Hankkeessa kehitettiin työelämäosallisuuden yhteistyömalli, joka tukee vieraskielisten ohjautumista palveluihin, opintoihin ja työelämään.

Miten rakennamme toimivia polkuja työelämään silloin, kun reitti ei ole suora – ja kun kieli, kulttuuri tai taustatekijät haastavat työelämäosallisuutta? Yhdessä – järjestöt, oppilaitokset ja työnantajat edistämässä työelämäosallisuutta -hankkeen päätösseminaarissa 4.3.2026 tarkasteltiin vieraskielisten työelämäosallisuuden nykytilaa Suomessa sekä kuultiin erilaisista kehitetyistä toimintamalleista vieraskielisten työelämäosallisuuden edistämiseksi.  

Vieraskielisten työelämään kiinnittyminen on maraton, ei sprintti

Erikoissuunnittelija Laura Kyntölä Uudenmaan elinvoimakeskuksesta kertoi vieraskielisten vaikeasta työmarkkina-asemasta Suomessa. Taustalla vaikuttavat muun muassa kielitaidon ja verkostojen puute, heikko osallisuus yhteiskunnassa, haasteet osaamisen tunnistamisessa sekä työnantajien ja yhteiskunnan asenteet. Myös erilaiset perhevelvoitteet voivat vaikuttaa erityisesti vieraskielisten naisten tilanteeseen. Työllisyysasteet vaihtelevat myös eri kieliryhmien välillä.

Vieraskielisten työllistyminen on usein vuosien mittainen prosessi, joka riippuu paljon maahanmuuton perusteesta, kielitaidosta, koulutuksesta ja taustasta. Työperäisesti maahan tulleet työllistyvät muita selkeästi nopeammin, mutta muilla työllistyminen kestää keskimäärin 3–5-vuotta ja täysi kiinnittyminen työelämään voi kestää jopa kymmenen vuotta. Kyntölä toteaakin, ettei vieraskielisten työllistymistä tule ajatella nopeasti tapahtuvana sprinttinä, vaan maratonina.

Kyntölä myös muistuttaa, ettei mikään ole pysyvää – paitsi muutos. Toimintaympäristömme muuttuu jatkuvasti: työllisyys- ja kotoutumispalvelut ovat murroksessa, ja vallitseva taloustilanne on heikentänyt työllistymismahdollisuuksia. Tästä huolimatta tarvitaan yhä lisää koulutusta sekä osaamisen kehittämistä ja sen tunnistamista, toimivia työllisyyspalveluja, verkostoja, selkeää yhteistyötä viranomaisten kanssa, työnantajien aktiivisuutta sekä myönteisempää asenneilmapiiriä – siis tavoitteita, joita myös Yhdessä - Järjestöt, oppilaitokset ja työnantajat -hanke on edistänyt.

Selvityksestä käytäntöön

Yhdessä-hankkeen projektipäällikkö Tuuli Vilhunen Kuntoutussäätiöltä kuvasi, miten hanke eteni selvityksestä yhteiskehittämiseen, pilotointiin ja lopulta toimintamalliksi. Tuloksena syntyi monialainen, verkostoihin nojaava malli, joka tukee vieraskielisten yksilöllisiä polkuja työelämään.

Malli perustui hankkeen alkuvaiheessa toteutettuun selvitykseen, jossa tarkasteltiin miten työelämäosallisuutta voisi edistää järjestöjen, oppilaitosten, työnantajien ja kuntien välisen yhteistyön avulla. Selvitys osoitti keskeiset haasteet: 83 % vastaajista koki työelämään ohjautumisen sujumattomaksi, ja merkittävänä kehittämistarpeena nostettiin työnantajayhteistyön kehittäminen. 73 % vastaajista kaipasi lisää tietoa vieraskielisiä työllistävistä työnantajista ja vain kolmannes piti työllistymistä tukevien tahojen kanssa tehtävää yhteistyötä sujuvana. Lisäksi esiin nousivat polkujen sirpaleisuus sekä palveluiden oikea-aikaisuuden ongelmat. Tulokset vastasivat Laura Kyntölä esittämää tilannekuvaa.

Näihin haasteisiin vastattiin Yhdessä-hankkeen kehittämistyöpajoissa, joissa keskityttiin erityisesti työnantajayhteistyöhön, nivelvaiheiden tukeen sekä jatkuvaan asiakastukeen. Pilotointi osoitti, että monialainen asiakas- ja verkostotyö vahvistaa asiakkaiden etenemistä ja tuo työnantajille uutta ymmärrystä ja kumppanuuksia.  

Tulokset puhuvat puolestaan

Yhdessä-hankkeen hanketyöntekijät Mia Nousiainen ja Ida Raudasoja Taitotalosta kertoivat hankkeen pilotoinnin tuottaneen konkreettisia tuloksia: syntyi uusia kumppanuuksia ja työnantajayhteistyön muotoja sekä työelämäosallisuuden yhteistyömalli, joka mahdollistaa joustavat siirtymät työelämään, opintoihin ja valmennuksiin.

Hankkeen eri toimenpiteillä oli suuri merkitys ja vaikutus vieraskielisten työelämäosallisuuteen. Toimenpiteet vahvistivat mm. kielitaitoa, työnhakutaitoja, verkostoja, hyvinvointia ja itseluottamusta. Nämä ovat kaikki tietoja ja taitoja, joita tarvitaan työelämäosallisuuden rakentumisessa. Hankkeen toimenpiteisiin osallistuneet vieraskieliset asiakkaat kokivat hankkeen erittäin hyödylliseksi (70 % vastaajista).

Eräs vastaajista luonnehti hyötyä seuraavasti: ”Kiitos paljon, sain paljon apua! Olen nyt vahva nainen! Nyt olen kielikurssilla ja tiedän mitä haluan."

Hanke toteutettiin vaikeassa työmarkkinatilanteessa. Tämä herätti kysymyksen, mitä on työnantajayhteistyö silloin, kun taloudelliset reunaehdot rajaavat mahdollisuuksia? Pilotissa vastauksena tähän oli joustavuus, luovuus ja jatkuvuus. Työnantajayhteistyön kautta asiakkaille löydettiin esimerkiksi sopivia kieliharjoittelupaikkoja ja jopa työpaikkoja. Asiakkaat myös oppivat uutta eri aloista ja työnhausta Suomessa. Työnantajien kanssa tehtiin matalan kynnyksen kokeiluja sekä yhteistä tiedon jakamista. Onnistuessaan työnantajayhteistyö pitääkin vieraskielisille polut auki työelämäosallisuuteen.

Yhteistyö hankkeiden välillä

Yhdessä-hankkeen rinnalla Matkailun työraiteet -hanke on vahvistanut samoja tavoitteita käytännössä. Hankkeet ovatkin tehneet yhteistyötä tapahtumissa, verkostoissa ja opiskelijoiden ohjauksessa. Matkailun työraiteet -hankepäällikkö Niina Marjanen, EVL, kertoi kieliharjoittelijoiden poluista Helsingin seurakuntayhtymässä ja avasi ohjaustyöstä nousseita oivalluksia.  

Keskeisimpinä oppeina Marjanen nosti esimerkiksi, että kaikkea ei tarvitse osata valmiiksi, vaan oppiminen tapahtuu yhdessä tekemällä. Työelämässä ei myöskään ole vain yhtä oikeaa tapaa toimia, vaan toimivia ratkaisuja voi olla useita, ja juuri niiden löytäminen yhdessä on keskeistä. Samalla Marjanen korosti yksilöllisyyden huomioimisen tarvetta entistä paremmin: elämäntilanteet, tavoitteet ja kielitaito vaihtelevat, ja tämä tulisi huomioida myös harjoittelupolkujen ohjauksessa.

Tulevaisuutta rakennetaan yhdessä

Päätösseminaarin ydinviesti on selvä: kukaan ei ratkaise vieraskielisten vaikeaa työmarkkinatilannetta Suomessa yksin. Kun järjestöt, oppilaitokset ja työnantajat yhdistävät voimansa, syntyy toimivia ja joustavia polkuja työelämään. Jokainen askel eteenpäin vahvistaa yhteiskuntaa, työelämää ja yksilön hyvinvointia.  

Yhteistyön voima näkyi konkreettisesti päätösseminaarin jälkeen, kun 150 vieraskielistä Taitotalon opiskelijaa pääsivät tutustumaan järjestöjen ja työnantajien tarjontaan Yhdessä-tapahtumatorilla. Esittelypisteillä käytiin vilkasta keskustelua kieliharjoittelupaikoista, työkokeiluista, työpaikoista sekä mahdollisuuksista saada tukea työelämäosallisuuden vahvistamiseen. Jokainen kohtaaminen rakensi siltoja sekä uusia mahdollisuuksia.

Kun rakennamme työelämäosallisuutta yhdessä, rakennamme myös tulevaisuuden Suomea – monimuotoista, osaavaa ja osallistavaa.

Kirjoittajat:

Annika Hokkanen
Asiantuntija, Yhdessä-hanke
Kuntoutussäätiö

Oskari Huolman
Markkinointiviestijä, Yhdessä-hanke
Kuntoutussäätiö

Kuvat:

Oskari Huolman
Markkinointiviestijä, Yhdessä-hanke
Kuntoutussäätiö