Mitä voimme oppia Biodesign-menetelmästä?

Voisiko yhteiskunnallisia innovaatioita vauhdittamaan rakentaa oman innovaatio-ohjelman ja voisiko Standfordista lähtenyttä Biodesign-menetelmää jollakin tavoin soveltaa myös yhteiskunnallisten innovaatioiden kehittämiseen? Olen pohtinut tätä kysymystä jo siitä lähtien, kun tulin Kuntoutussäätiöön töihin, ja Biodesign Finland -tiimin tuore tunnustus antoi hyvän syyn jatkaa pohdintaa myös tässä blogissa.

Aalto-yliopisto jakaa vuosittain Aalto Pioneering Excellence -tunnustuksen. Tänä vuonna tunnustus myönnettiin Biodesign Finland -tiimille, joka on tehnyt vaikuttavaa työtä monitieteisen osaamisen kehittämisessä sekä valmentavan ja menestystä rohkaisevan toimintakulttuurin rakentamisessa Aalto-yliopiston yhteistyöverkostossa.  https://www.aalto.fi/fi/uutiset/aalto-pioneering-excellence-award-palkinnon-2025-saa-biodesign-finland

Minulla on ollut ilo olla mukana tässä yhteistyöverkostossa edistämässä Biodesign -innovaatio-ohjelmaa erityisesti neurotieteen alueella.

Mikä Biodesign on?

Biodesign -ohjelma on tarvelähtöinen lääketieteellisen tekniikan innovaatio- ja koulutusohjelma,  jonka tavoitteena on tuottaa terveydenhuollon alueelle asiantuntijoita, ratkaisuja ja uutta liiketoimintaa. Ohjelmassa monialainen asiantuntijatiimi jalkautuu kuukaudeksi sairaalaan tekemään havaintoja asioista, joita ei ole ratkaistu optimaalisella tavalla. Vähintään parinsadan kerätyn havainnon pohjalta tiimi tunnistaa tarpeita ja etenee ohjattujen vaiheiden kautta kohti yhtä valittua tarvetta, johon se kehittää kaupallistettavaa teknologista ratkaisua. Tavoitteena on lopulta uuden teknologiayrityksen perustaminen. Kaikki muut havainnot käydään immersiokohteen (eli kohdesairaalan) kanssa läpi, jotta he voivat halutessaan hyödyntää niitä omassa kehittämistoiminnassaan.  

Miksi kirjoitan tästä Kuntoutussäätiön blogissa?

Vanhoja uutisia selatessani huomasin, että vuonna 2021 toteuttamamme NeuroBiodesign-pilotin haastattelussa olin todennut, että menetelmää voisi tulevaisuudessa soveltaa “ei vain erikoissairaanhoitoon vaan myös esimerkiksi kuntoutuksen, kasvatuksen ja koulutuksen alueilla”. Nyt kun toimin itse kuntoutuksen parissa, pohdin tätä entistä aktiivisemmin.  

Aloitin Kuntoutussäätiössä vuoden 2024 helmikuussa ja innovaatiot ovat edelleen tärkeä osa työtäni - eivät juurikaan teknologiset vaan yhteiskunnalliset innovaatiot. Yhteiskunnalliset innovaatiot ovat usein hankalasti tunnistettavissa, koska perinteinen innovaatiopuhe keskittyy teknistaloudellisiin innovaatioihin eikä julkisen sektorin merkittäviäkään yhteiskunnallisia (sosiaalisia) innovaatioita usein tunnisteta innovaatioiksi.  

Tästä oiva esimerkki on Terveyskylä, joka on lähes oppikirjaesimerkki yhteiskunnallisesta innovaatiosta ja palkittiin vastikään Vuoden Digipalvelu 2025 -palkinnolla. Palkinto myönnettiin sen merkittävästä yhteiskunnallisesta vaikutuksesta ja kansalaisten elämänlaadun parantamisesta eli kriteereillä, jotka sopivat nimenomaan yhteiskunnallisen innovaatioon. HS toteaa 26.11.2025, että Terveyskylä voi tuoda miljardien säästöt eli juuri sitä, mitä sote-sektorilla kipeästi tarvitaan.  

Voiko yhteiskunnallisia innovaatioita synnyttää systemaattisemmin?

Ei siis tuhannen taalan vaan jopa miljardien eurojen kysymys on, voisiko tällaisia innovaatioita synnyttää systemaattisemmin? Ja jos, niin miten?

Julkaisimme 5.11.2025 yhteiskunnallisten innovaatioiden käsikirjan, jossa korostamme tarvelähtöistä kehittämistä, käyttäjälähtöisyyttä, monialaista yhteistyötä, ekosysteemistä kehittämistä, verkostojen rakentamista ja niiden hyödyntämistä, jatkuvaa arviointia ja vaikuttavuutta.  

Nämä elementit ovat mukana myös Biodesignissa, ja osaltaan tehneet siitä niin toimivan ja menestyksekkään. Biodesign ei itse asiassa ole vain ohjelma, vaan ajattelutapa, jossa yhdistyy tarvelähtöisyys, käyttäjien arki, monialaisuus ja kokeileva, vaikuttavuuteen tähtäävä kehittämisprosessi.  

Voisiko Biodesignista johdettu Socialdesign-ohjelma toimia yhteiskunnallisten innovaatioiden kehittämisessä?

Monet yhteiskunnalliset ilmiöt ovat niin kompleksisia, että niitä on vaikea hahmottaa riittävän kokonaisvaltaisesti vain seuraamalla arkea ulkopuolelta, mutta ehkä Biodesignista voisi kuitenkin muokata yhteiskunnallisten innovaatioiden kehittämiseen tähtäävän SocialDesign -ohjelman. Moni keskeinen haaste, kuten vaikkapa hoitopolkujen pullonkaulat tai palveluiden katvealueet, voisi hahmottua aivan uudella tavalla, jos niitä tarkasteltaisiin systemaattisesti asiakkaiden kokemusten kautta tai ulkopuolisen silmin – samaan tapaan kuin Biodesignissa tehdään. Samalla tulisi kuitenkin huomioida myös henkilöstön ja ammattilaisten näkökulmat.

Biodesignin tuloksena voi syntyä kaupallistettava teknologia tai teknologiayritys ja niiden tuottamat innovaatiot voivat parhaimmillaan edistää vientiä, tuoda verotuloja ja tukea tätä kautta hyvinvointiyhteiskuntaamme. Yhteiskunnallisissa innovaatioissa puolestaan syntyy usein esimerkiksi uusia toimintamalleja, palvelu-uudistuksia tai muita arkea helpottava ratkaisuja. Yhteiskunnallinen innovaatio voi kuitenkin olla myös teknologinen, ja käytännössä nämä innovaatiot eivät ole toisistaan irrallisia, vaan täydentävät usein toisiaan.

Yhteiskunnalliset innovaatiot eivät monesti tuota välittömästi liiketoimintaa, mutta ne voivat tuoda merkittäviä suoria yhteiskunnallisia hyötyjä ja kustannussäästöjä esimerkiksi palveluiden toimivuuden, arjen sujuvuuden ja järjestelmien tehokkuuden parantamisen kautta. Näiden ratkaisujen kehittämiseen ja laajempaan käyttöönottoon on kuitenkin usein vaikeampi löytää rahoitusta kuin selkeämmin teknologisille ratkaisuille

Kiinnostava kysymys joka tapauksessa on, voisiko Biodesignista johdettu Socialdesign-ohjelma synnyttää uusia vaikuttavia ratkaisuja yhteiskuntaamme ja miten ohjelmaa voitaisiin pilotoida ja rahoittaa.

‍Haluatko pohtia kanssamme Socialdesign -tai jonkun muun yhteiskunnallisten/sosiaalisten innovaatioiden ohjelman rakentamista?

Jos blogi herätti kiinnostusta, niin pohdimme mielellään yhdessä, millaista systemaattisempaa ohjelmaa yhteiskunnallisten innovaatioiden kehittämiseen voisimme rakentaa. Parhaat oivallukset syntyvät monialaisessa yhteistyössä, mitä Biodesign-ohjelma osaltaan vahvistaa.  

Kirjoittaja

Anne Patana

Kirjoittaja toimii Kuntoutussäätiössä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan johtajana

‍