Laadukas työkykyjohtaminen rakentaa arkea, jossa ihmiset jaksavat, kehittyvät ja sitoutuvat työhönsä. Samalla se vähentää poissaoloja, ehkäisee työkyvyttömyyttä ja tuo merkittäviä kustannussäästöjä.

Tutkimusten mukaan työkykyjohtamiseen sijoitettu euro tuottaa keskimäärin 3–5 euroa takaisin. Mielenterveyttä tukevien toimenpiteiden hyöty voi olla jopa moninkertainen. Kyse ei siis ole vain taloudesta, vaan ennen kaikkea inhimillisestä vastuusta ja organisaation menestystekijästä.

Tutkimusten mukaan työkykyjohtamiseen sijoitettu euro tuottaa keskimäärin 3–5 euroa takaisin.

Toteutimme aiheesta myös webinaarin. Voit katsoa tallenteen tai jatkaa blogikirjoituksen lukemista.

Katso tallenne alta tai YouTube kanavaltamme tästä.

Miksi työkykyjohtaminen kannattaa?

Hyvinvoiva työntekijä on motivoituneempi, sitoutuneempi ja tuottavampi. Kun työyhteisössä koetaan psykologista turvallisuutta ja luottamusta, stressi vähenee ja palautuminen paranee. Laadukas työkykyjohtaminen ja sen kehittäminen onkin samalla sekä inhimillinen teko että strateginen kilpailuetu.

Tämä näkyy käytännössä:

• vähentyneinä sairauspoissaoloina
• pienempänä henkilöstön vaihtuvuutena
• sujuvampana työntekona
• parempana asiakaskokemuksena

Konkreettisia keinoja vähentää poissaoloja ja kustannuksia

Kysy, älä arvaa

Usein pienet arjen tekijät vaikuttavat enemmän kuin suuret uudistukset. Avoin keskustelu auttaa tunnistamaan kehittämiskohteet ajoissa.  

Työkykyä tukevat esimerkiksi:

• selkeät aikataulut
• toimiva työvuorosuunnittelu
• yhteiset pelisäännöt
• laadukas perehdytys

Tee työkyvystä osa arkea

Työkyky ja sen äärelle pysähtyminen ei vaadi pitkiä palavereja, jo muutama minuutti riittää.

Esimerkiksi lyhyet työkykyhetket tiimipalavereissa voivat sisältää kysymyksen:

Mikä auttaisi sinua jaksamaan paremmin tällä viikolla?

Tällainen lähestymistapa lisää ratkaisuideoita ja vahvistaa yhteisöllisyyttä.  

Puutu ajoissa, rohkeasti ja lempeästi

Vaikeat keskustelut ovat monelle esihenkilölle haastavia. Varhainen puuttuminen on aina inhimillisempää kuin myöhäinen reagointi.  

Valmiit lausemallit helpottavat:

• “Olen huomannut, että…”
• “Miten sinä itse koet tilanteen?”
• “Voisinko tukea sinua jotenkin?”

Voit pohtia, mitkä sanat olisivat luontevampia juuri itselle ottaa vaikea aihe puheeksi.

Palautuminen on osa työntekoa

Palautuminen ei ole luksusta, vaan edellytys hyvälle suoritukselle. Riittävä lepo, tauot ja työn rytmittäminen parantavat keskittymistä ja vähentävät virheitä.

Miten työkykyjohtamista kannattaa mitata?

Toimiva mittaristo on kevyt ja tarkoituksenmukainen. Tuloksia kannattaa seurata säännöllisesti ja hyödyntää kehittämistyössä.  

Usein riittää muutama hyvin valittu mittari, kuten:

• palautumisen asteikko (1–10)
• työn imun mittari (UWES-3)
• esihenkilön tuen arviointi

Mitä laadukas työkykyjohtaminen sisältää?

Toimiva työkykyjohtaminen ei synny ohjeistuksista yksin. Se näkyy arjen rakenteissa, johtamisessa ja toimintakulttuurissa. Työkykyjohtamisen kehittäminen vaatii tuekseen seuraavia asioita.

Strateginen perusta

Kun työkyky on osa organisaation strategiaa, se ei jää irralliseksi projektiksi. Henkilöstön hyvinvointi ei ole lisätehtävä, vaan osa perustehtävää.

Strateginen työ näkyy esimerkiksi:

• johdon aidossa sitoutumisessa
• selkeissä tavoitteissa ja mittareissa
• riittävissä resursseissa
• jatkuvassa seurannassa

Varhaisen tunnistamisen mallit

Ongelmat harvoin syntyvät yhdessä yössä, useimmiten ne kehittyvät vähitellen. Organisaatiot, joilla varhaisen tunnistamisen mallit ovat käytössä, pystyvät reagoimaan kuukausia aiemmin kuin ne, joissa mallit puuttuvat.

Toimivat varhaisen tuen mallit perustuvat:

• työkuormituksen säännölliseen seurantaan
• työkyky- ja työhyvinvointikyselyihin
• selkeisiin puheeksioton käytäntöihin
• matalan kynnyksen tukeen

Esihenkilötyö ja johtaminen

Esihenkilöillä on ratkaiseva rooli työkyvyn tukemisessa. Valmentava ja osallistava johtaminen voi vähentää työkyvyttömyysriskiä merkittävästi.

Psykologinen turvallisuus on kaiken perusta. Kun ihmiset kokevat, että jaksamisesta saa puhua avoimesti, haasteet eivät pääse kasaantumaan.

Hyvä esihenkilö:

• kuuntelee aktiivisesti
• reagoi ajoissa
• tukee työn muokkaamista
• vahvistaa onnistumisia

Moniammatillinen yhteistyö

Työkykyjohtaminen ja työkyvyn tukeminen eivät ole yhden toimijan vastuulla. Parhaat tulokset saavutetaan, kun kaikki keskeiset toimijat tekevät sujuvaa yhteistyötä. Säännöllinen yhteistyö varmistaa, että työntekijä saa oikeanlaista tukea oikeaan aikaan, mikä edistää sekä työhyvinvointia että organisaation tuloksellisuutta. Yhteistyö voi sisältää esimerkiksi:

• työterveyshuollon
• HR:n
• esihenkilöt
• ulkoiset asiantuntijat

Miten työkykyjohtaminen juurtuu organisaatioon?

Työkykyjohtaminen onnistuu vain, jos kaikki keskeiset toimijat ovat mukana. Käyttäytymisen muutos vaatii merkityksellisyyttä, toistoa, osaamista ja sosiaalista tukea. Siksi työkykyjohtaminen ja sen kehittäminen on aina matka, ei projekti.

Johto – suunnannäyttäjä

• resursoi
• näyttää esimerkkiä
• nostaa työkyvyn johtoryhmän agendalle

Esihenkilöt – arjen avainhenkilöt

• käyvät säännöllisiä keskusteluja
• reagoivat poissaoloihin nopeasti
• mahdollistavat työn muokkaamisen

HR – mahdollistaja ja tukija

• luo selkeät prosessit
• kouluttaa esihenkilöitä
• tarjoaa sparrausta
• kokoaa hyviä käytäntöjä

Laadukkaan työkykyjohtamisen kolme kulmakiveä

1. Johdon ja esihenkilöiden sitoutuminen
2. Varhainen tunnistaminen ja tuki
3. Psykologisen turvallisuuden vahvistaminen

Tarvitsetko tukea työkykyjohtamisen kehittämiseen? Tutustu palveluihimme ja koulutuksiimme.

Kuntoutussäätiö tarjoaa monipuolista asiantuntemusta organisaation henkilöstön hyvinvoinnin  ja tuloksellisuuden vahvistamiseen.

Organisaatioiden valmennukset

Suunnittelemme ja toteutamme valmennuksia organisaatioiden tarpeisiin.

Teemoja muun muassa:

• Vaikuttava vuorovaikutus ja tunteiden johtaminen
• Ratkaisukeskeiset menetelmät
• Vaikeiden asioiden puheeksi ottaminen
• Erilaiset oppimisen tavat työelämässä
• Monikulttuurisuus ja inklusiivisuus

Valtakunnallinen verkosto työkyvyn tuen ammattilaisille

Avoin asiantuntijoille, esihenkilöille ja HR:lle. Tarjoaa vertaistukea, ajankohtaista tietoa ja sparrausta.

Kuntoutuspäivät 4.6. Helsingissä

Teemana: Ennakointi ja kestävyys kuntoutuksessa. Osallistuminen paikan päällä tai etänä. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan www.kuntoutuspaivat.fi  

Kohti parempaa työhyvinvointia ja tuloksia

Laadukas työkykyjohtaminen ei synny sattumalta. Se rakentuu pienistä teoista, vahvasta yhteistyöstä ja rohkeudesta johtaa ihmisiä, ei vain prosesseja. Kun työkykyä johdetaan suunnitelmallisesti ja inhimillisesti, hyötyvät sekä työntekijät että organisaatio.

Jos kaipaat sparrausta tai tukea työkykyjohtamisen kehittämiseen, olemme mielellämme apunasi. Ota rohkeasti yhteyttä!