Kuntoutussäätiön Oppimisen tuen keskus kokoaa tietoa ja tarjoaa tukea oppimisvaikeuksiin ja niihin liittyviin mielenterveyden haasteisiin nuorille ja aikuisille. Tämä teksti on julkaistu alun perin keskuksen ylläpitämällä Oppimisvaikeus.fi-sivustolla 16.12.2025.

Oppiminen ei ole vain tiedollinen prosessi – se on syvästi tunnepitoinen kokemus, joka koskettaa koko olemustamme. Tutkimus on viime vuosikymmeninä osoittanut, että tunteet ja kognitio ovat erottamattomasti yhteydessä toisiinsa oppimisprosessissa ¹. Kun ymmärrämme tämän yhteyden, voimme luoda parempia oppimisympäristöjä kaikille – erityisesti heille, joilla on haasteita oppimisessa. Samaa tietoa voimme hyödyntää, kun haluamme itse tukea omaa oppimisen prosessiamme tunteiden kautta.  

Tunteet oppimisen perustana  

Tiedämme tutkimuksista, että tunnekeskukset aivoissa osallistuvat olennaisesti tiedon käsittelyyn, päätöksentekoon ja muistin toimintaan ¹. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tunteissamme ei ole mitään ”ylimääräistä” – ne ovat välttämättömiä työkaluja oppimiselle.  

Positiivisiksi koetut tunteet, kuten innostus, uteliaisuus ja ilo, laajentavat tarkkaavaisuuttamme ja edistävät luovaa ajattelua. Ne myös vahvistavat muistijälkiä ja tekevät oppimisesta mielekkäämpää. Toisaalta haastaviksi koetut tunteet, kuten pelko ja ahdistus, voivat kaventaa ajatteluamme ja kuormittaa työmuistia ². Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että haastaviksi koetut tunteet olisivat aina haitallisia – esimerkiksi sopiva määrä jännitystä voi terästää tarkkaavaisuutta ja parantaa suoritusta.  

Voit halutessasi tehdä ennen uuden opettelua vaativia työ- tai opintotehtäviä levollisuuden, rentouden, ilon tai merkityksellisyyden tunteita herättäviä asioita. Näitä voivat olla esimerkiksi läheisten kanssa vietetty aika, musiikin kuuntelu, jaloittelu tai vaikkapa ikkunasta maiseman ihailu. Myös omien ajatusten kautta voit etsiä levollisuutta ystävällisten sanojen kautta.

Tunteet ja oppiminen haastavissa tilanteissa  

Kun oppimisessa kohdataan vaikeuksia, tunnekokemus muuttuu erityisen merkitykselliseksi. Joskus pitkittynyt stressi ja useat epäonnistumisen kokemukset voivat heikentää oppimismotivaatiota ². Oppimisvaikeuksiin liittyy usein voimakkaita turhautumisen, häpeän ja riittämättömyyden tunteita, jotka heijastuvat suoraan oppimiskykyyn ja käsityksiin itsestä ⁵.  

Oppimisvaikeuksiin liittyvät tunnekokemukset voivat joskus olla jopa haastavampia käsitellä kuin itse oppimisvaikeus ⁶. Tämän vuoksi tunnetaitojen vahvistaminen on keskeinen osa kokonaisvaltaista oppimisen tukea.  

Omia tunnetaitoja voi vahvistaa yksinkertaisilla keinoilla, sillä kyse on nimenomaan taidoista, ei pysyvistä ominaisuuksista.  

Myötätuntoinen lähestymistapa oppimiseen  

Itsemyötätunto – kyky suhtautua omiin vaikeuksiin ja epäonnistumisiin lempeällä ja ymmärtäväisellä asenteella – on osoittautunut tehokkaaksi työkaluksi oppimisen tukemisessa. Tutkimukset osoittavat, että itsemyötätunto edistää psykologista joustavuutta ja sinnikkyyttä, jotka ovat tärkeitä ominaisuuksia oppimishaasteiden hyväksymisessä sekä itselle sopivien oppimisen tapojen löytämisessä ³.  

Myötätuntoinen suhtautuminen virheisiin voi muuttaa tilanteet oppimismahdollisuuksiksi pelon lähteiden sijaan. Kun oppija uskaltaa kohdata vaikeutensa ilman ankaraa itsekritiikkiä, hän voi säilyttää uteliaisuuden ja avoimuuden oppimisprosessissa ³. Tämä on tärkeää, olipa oppimiseen liittyvää vaikeutta tai ei, sillä ihmisyyteen kuuluu väistämättä virheiden ja haasteiden kohtaamista.  

Käytännön strategioita tunnetaitojen vahvistamiseen  

Tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen on ensimmäinen askel tunnetaitojen vahvistamisessa. Kun opimme sanoittamaan tunteitamme oppimistilanteissa, kuten ”olen turhautunut, koska en ymmärrä tätä tehtävää”, voimme ottaa etäisyyttä tunnereaktioihimme ja säädellä niitä paremmin ⁴.  

Mindfulness-tekniikat tarjoavat käytännöllisiä työkaluja tunteiden säätelyyn. Yksinkertaisetkin hengitysharjoitukset voivat auttaa rauhoittumaan ja keskittymään oppimistilanteissa ⁴. Säännöllinen mindfulness-harjoittelu voi pidemmällä aikavälillä vahvistaa aivojen alueita, jotka osallistuvat tarkkaavaisuuden ja tunteiden säätelyyn.  

Myönteisten oppimiskokemusten rakentaminen vaatii sopivan tasoisia haasteita, välitöntä ja kannustavaa palautetta sekä turvallista ilmapiiriä, jossa virheet nähdään luonnollisena osana oppimista ⁵. Nämä elementit ovat erityisen tärkeitä oppimisvaikeuksien yhteydessä, jolloin mahdollinen negatiivisten kokemusten kierre on tärkeää saada katkaistua.  

Kohti tunteita huomioivaa oppimiskulttuuria  

Tunteiden keskeisen roolin tunnustaminen oppimisessa ei ole vain teoreettinen oivallus – se on käytännön asenne, joka muuttaa tapaamme oppia ja opettaa. Kun annamme tunteillemme tilaa oppimisprosessissa, vahvistamme samalla oppimisen syvyyttä ja merkityksellisyyttä ¹.  

Erityisesti oppimisvaikeuksien kohdalla tunteiden huomioiminen voi olla ratkaisevaa. Myötätuntoinen lähestymistapa tarjoaa turvallisen perustan, jolta oppija voi rohkeasti kohdata haasteensa ja löytää omat vahvuutensa ³. Kun opimme ymmärtämään tunteiden vaikutusta oppimiseen, voimme rakentaa ympäristöjä, joissa jokainen oppija voi kukoistaa omista lähtökohdistaan käsin.  

Kirjoittaja  

Nina Kinnunen  
Psykologi, psykoterapeutti, PsM  
nina.kinnunen@kuntoutussaatio.fi  

Lähteet  

1. Immordino-Yang, M. H., & Damasio, A. (2007). We feel, therefore we learn: The relevance of affective and social neuroscience to education. Mind, Brain, and Education, 1(1), 3-10.  

2. Pekrun, R. (2017). Emotion and achievement during adolescence. Child Development Perspectives, 11(3), 215-221.  

3. Neff, K. D., & McGehee, P. (2010). Self-compassion and psychological resilience among adolescents and young adults. Self and Identity, 9(3), 225-240.  

4. Järvenoja, H., Järvelä, S., & Malmberg, J. (2020). Capturing the dynamic and cyclical nature of regulation: Methodological progress in understanding socially shared regulation in learning. International Journal of Computer-Supported Collaborative Learning, 15, 97-122.  

5. Paananen, M., Aro, T., Kultti-Lavikainen, N., & Ahonen, T. (2005). Oppimisvaikeuksien arviointi: Psykologin, opettajien ja vanhempien yhteistyötä. NMI-Bulletin.  

6. Aro, M., Aro, T., Koponen, T., & Viholainen, H. (2012). Oppimisvaikeudet. Teoksessa M. Jahnukainen (toim.), Lasten erityishuolto ja -opetus Suomessa. Vastapaino.