Tämä blogikirjoitus on julkaistu aiemmin Terveydenhoitajalehdessä 4/2025.

Puheen- ja kielenkehitys ei ala ensimmäisistä sanoista. Lapselle kehittyy – aikuisen kanssa yhdessä toimiessa – ensin valtava määrä kommunikoinnin pohjataitoja. Näiden pohjataitojen tunnistamiseen ja niiden tukemiseen vanhemmat voivat tarvita tukea. Tuen tarve nousee esille erityisesti silloin, kun lapsi reagoi niukemmin tai häntä voi olla vaikea pysäyttää vuorovaikutukseen.

Neuvoloissa on 0–2-vuotiaan puheen ja kielen havainnointiin vaihtelevia käytäntöjä. NEUKO-tietokannan lisäksi neuvolatyössä voi olla tukena myös paikallinen puheterapeuttien ohjeistus. Osassa neuvoloita on aktiivisessa käytössä myös Esikko (lapsen esikielellisen kommunikaation ja kielen ensikartoitus). Esikko on tutkimusnäyttöön perustuva nopea työkalu, jolla voi kartoittaa tuen tarpeen. Se toimii myös hyvänä pohjana vanhemman kanssa keskusteluun lapsen kommunikointitaitojen tukemisesta. Hyviä kokemuksia on saatu esim. kartoituksen antamisesta vanhemmalle 8 kk kohdalla, jolloin vanhemmat ovat palauttaneet sen 12 kk neuvolassa.

Kommunikointitaitojen kehityksen osalta on paljon tutkimusnäyttöä varhaisen tuen vaikuttavuudesta. Pienellä lapsella ei useinkaan ole tarvetta ns. suoralle puheterapialle vaan sille, että lapsen kommunikointitaitojen kehitystä tuetaan arjessa. Kommunikointitaitojen tukemisessa lapsen kanssa paljon aikaa viettävillä arjen ihmisillä on valtava merkitys! Esimerkiksi jo pelkästään vanhemman ja lapsen välisen vuorottelun lisääntyminen arjessa tukee monin tavoin lapsen kielellistä kehitystä ja oppimista.

Puheen ja kielen kehityksen varhainen moniammatillinen tuki, on 1.11.2024 alkanut 2,5 vuotta kestävä EU:n osarahoittama ja Kuntoutussäätiön koordinoima hanke. Tavoitteena on luoda valtakunnallinen KIMPPU-toimintamalli, jonka avulla hyvinvointialueiden (neuvola, puheterapia) ja varhaiskasvatuksen ammattilaiset sekä vanhemmat saavat keinoja pienten lasten puheen ja kielen kehityksen tueksi. KIMPPU-toimintamalli kehitetään yhdessä hyvinvointialueiden ja kuntien toimijoiden kanssa, jotta se istuisi mahdollisimman hyvin jo olemassa oleviin käytänteisiin. Hankkeen tavoitteena on, että perheet saisivat tukea mahdollisimman varhain ja heille ymmärrettävässä muodossa.

Yhdessä tekeminen lisää yhteistä ymmärrystä

Palvelujen rakenteiden muuttuessa on hyvä pysähtyä miettimään käytänteitä niin hyvinvointialueiden sisällä kuin kuntien ja hyvinvointialueiden välilläkin. Rakenteet, jotka tukevat monialaista yhteistyötä, vahvistavat myös työntekijöiden osaamista. Yhdessä kehitetty monialainen toimintamalli antaa luontevan raamin tälle työskentelylle.

Neuvolatyö tukee laajasti lapsen ja perheen hyvinvointia. Terveydenhoitajilla on usein laajat kontaktit muihin ammattilaisiin. Heillä on siis hyvät lähtökohdat toimia osana monialaista verkostoa. Ilman terveydenhoitajien aktiivista roolia moni lapsi voisi jäädä ilman oikea-aikaista tukea. Kun neuvolan ja varhaiskasvatus tekevät yhteistyötä, voidaan tavoittaa lähes kaikki lapsiperheet. Tämä on äärimmäisen tärkeää haasteiden varhaisen tunnistamisen kannalta.

Resurssien kohdentaminen on tällä hetkellä suuri ratkaistava kysymys. Puheen ja kielenkehityksen haasteiden varhaiseen tunnistamiseen panostaminen säästää pitkällä aikavälillä sekä inhimillisiä että taloudellisia resursseja. Kouluttamalla terveydenhoitajia sekä kohdentamalla resursseja myös varhaisen esikielellisen kehityksen arviointiin, terveydenhoitajilla voisi olla paremmat valmiudet havaita riskitekijöitä ja tukea perheitä jo ennen ongelmien kasautumista.

Lapsi voi näin saada parhaat mahdolliset lähtökohdat kielenkehitykselle, kun neuvolan, varhaiskasvatuksen ja puheterapeuttien asiantuntijuus täydentää toisiaan. Kaikilla näillä ammattilaisilla on annettavaa, kun lapsen kommunikointitaitojen kehitystä tuetaan arjessa. Esimerkiksi vanhempien tuskaillessa, että lapsi ei pysähdy vuorovaikutukseen, löytyy tilanteeseen toisiaan täydentäviä vinkkejä perheen kanssa työskenteleviltä eri ammattilaisilta.

Arjessa tehdään jo paljon oikeita asioita

Lapsen käydessä kerran viikossa puheterapiassa on se hyvin pieni osa hänen hereillä oloajastaan. Vaikuttavinta on varhainen arjessa tapahtuva tuki, joka ennaltaehkäisee myöhempää ongelmien kasautumista. KIMPPU-hankkeen keskiössä on pienen lapsen arki, joka tarjoaa loputtomasti tilanteita lapsen kehityksen tukemiseen. Päivittäin toistuvien rutiinien äärellä lapsen on turvallista harjoitella taitojaan. Toistuva rutiini voi olla esimerkiksi töistä palaavan vanhemman kanssa höpsöttely tai ikkunasta roska-auton seuraaminen.

Vanhemmat ja lasten kanssa työskentelevät ammattilaiset tekevät luontaisesti lapsen kanssa paljon juuri oikeita asioita. Aikuinen, joka osaa mukauttaa kommunikointiaan lapsen tarpeiden mukaan, tukee kielellistäkin kehitystä parhaiten. Tutkimusnäyttöä on kuitenkin siitä, että lapsen reagoidessa niukemmin, myös vanhemman kommunikointi lapselle vähenee. Tämä luonnollinen reaktio aiheuttaa herkästi sen, että vuorovaikutuksessa enemmän harjoittelua tarvitseva lapsi saakin sitä vähemmän. Tämän vuoksi tukea tarvitsevan lapsen kohdalla aikuiset hyötyvät ohjauksesta, joka tukee heidän kykyään herkistyä lapsen pienillekin kommunikointialoitteille.

Tuki ja ohjaaminen on ratkaisevan tärkeää

Kun kielenkehityksen pohjataidoissa havaitaan tuen tarvetta jo alle kahden vuoden iässä, on tärkeää, että kaikki lapsen arjessa mukana olevat aikuiset tietävät, kuinka tukea lasta. Tuen oikea-aikainen käynnistyminen on vaikuttavaa. Kun perhe löytää varmuutta tukea lapsensa kommunikointitaitojen kehitystä riittävän varhain ennaltaehkäisemme ongelmien kasautumista.

Monialainen varhainen tuki tuottaa julkisille palveluille pitkän tähtäimen hyötyjä, sillä parhaimmillaan se vähentää lasten tarvitseman tuen tarvetta myöhemmin

elämässä. Hanke tarjoaa koulutuksen ja materiaalit valmiiseen toimintamalliin, jonka avulla resursseja voidaan suunnata kevyempiin, ennaltaehkäiseviin palveluihin ja samalla vahvistetaan monialaista yhteistyötä. Hankkeen kautta terveydenhoitajat saavat entistä paremmat valmiudet tukea lasten kielellistä kehitystä ja varhaista vuorovaikutusta, mikä parantaa perheiden arkea ja ehkäisee myöhempiä haasteita.

KIMPPU-toimintamallin kantavana ajatuksena on lapsen tuki arjessa. Haluamme sen istuvan myös työntekijän arkeen. Tämän vuoksi kehitettävän toimintamallin pohjaksi kartoitamme ensin nykyisiä käytänteitä, joita jäsentämällä ja vahvistamalla toimintamalli istuu osaksi nykyistä toimintaa. Ota rohkeasti hankkeeseen yhteyttä, jos haluat kehittää kanssamme varhaista tukea omalla alueellasi!

Lähdeluettelon voi pyytää kirjoittajilta.

Kirjoittajat

Selina Partanen
Terveydenhoitaja
Lapin hyvinvointialue LAPHA

Heli Konola
FM, puheterapeutti

Taina Olkinuora
FM, puheterapeutti, työnohjaaja