‍

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriön perusteella Kelan kuntoutukseen osallistuneet valmistuvat toisen asteen opinnoistaan muita opiskelijoita harvemmin ja olivat opintojen jälkeen muita opiskelijoita useammin työkyvyttömyyseläkkeellä. Opintojen loppuunsaattaminen oli kuitenkin yhteydessä parempaan työmarkkina-asemaan.

Tämä selvisi Kuntoutussäätiön Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehden numerossa 3/25 julkaistusta tutkimuksesta. ​​Tietoa tutkimuksesta löytyy myös numeron julkistamistilaisuuden tallenteesta.

Tutkimuksessa tarkasteltiin kahta tavallisinta mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriön perusteella Kelan nuorille myöntämää kuntoutusmuotoa: koulutuksena toteutettua ammatillista kuntoutusta ja kuntoutuspsykoterapiaa.  

Tutkimuksesta selvisi, että kyseisiin kuntoutusmuotoihin osallistuneiden opiskelijoiden taustat erosivat toisistaan. Kuntoutuspsykoterapiaan osallistuneet olivat useammin naisia, korkeammasta sosioekonomisesta perhetaustasta ja heidän koulumenestyksensä oli parempi. Ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneet olivat taas useammin miehiä, matalammasta sosioekonomisesta taustasta ja lähes puolet oli suorittanut yksilöllistetyn oppimäärän peruskoulussa. Valtaosa opiskeli ammatillisessa oppilaitoksessa.  

Myös myöntöperusteissa oli eroja. Kuntoutuspsykoterapiaan osallistuneilla yleisin myöntöperuste oli mielialahäiriöt, ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneilla taas psyykkisen kehityksen häiriöt.          

Perheen sosioekonominen aseman huomioiminen ei vaikuttanut valmistumisessa havaittuihin eroihin. Koulusuoriutuminen sen sijaan selitti osan erosta. Ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneilla opiskelijoilla peruskouluaikainen heikko koulumenestys oli yhteydessä siihen, että he valmistuivat harvemmin ammatillisista oppilaitoksista.

Huomiota tulee jo varhain kiinnittää erityisesti niihin, joilla toisen asteen tutkinnon suorittaminen ei onnistu tai viivästyy. Kuntoutusmuotojen välillä sekä valmistumisessa ja tulevassa työmarkkina-asemassa tunnistettiin yksilöllisiä eroja.  

Tutkimuksessa käytettävä rekisteriaineisto sisälsi kaikki vuosina 1989–1991 syntyneet, jotka​ olivat Suomessa kirjoilla 15-vuotiaana ja​ aloittivat toisen asteen opinnot 16–19-vuotiaina (N=184 750). Opinnoista valmistumista seurattiin 5 vuotta opintojen aloituksen jälkeen.

Tutkimus toteutettiin osana Kuntoutussäätiön hanketta Mielenterveyden häiriöt ja opiskelu – opinnoissa koetut vaikeudet sekä kuntoutuksen tarve ja kohdentuminen opiskelijoilla (2019–2020). Hankkeen rahoitti Kela.

​​​Parkkila, M., Parkkinen, M., Rinne, H., Korkeamäki, J., & Poutiainen, E. (2025). Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriön perusteella kuntoutusta saaneiden valmistuminen toisen asteen opinnoista ja opintojen jälkeinen työmarkkina-asema. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 62(3), 534–551. https://doi.org/10.23990/sa.142256

Blogin kirjoittajat:

Maari Parkkinen, Hanna Rinne, Erja Poutiainen

‍