Suomessa on maaliskuussa 2026 348 000 työtöntä työnhakijaa ja 46 100 Työmarkkinatoriin ilmoitettua avointa työpaikkaa. Avoimet työpaikat ja työnhakijat eivät siis aina löydä toisiaan, puhumattakaan piilotyöpaikoista.

Kuntoutussäätiö on auttanut työtä ja tekijää kohtaamaan toisensa. Osuvuutta työmarkkinoille -hankkeessa on Valo-Valmennusyhdistyksen kanssa luotu työvalmennuksen toimintamalli vaikeasti työllistettäville henkilöille ja Toimintakykyä ikääntyneille – työkykyä työntekijöille -hankkeessa ammattikorkeakoulu Arcadan ja Lentävä Liitutaulu Oy:n Seppo-alustan kanssa toimintamalli juuri täsmätyökykyisten sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työurien jatkumiseen.

Sopiva työ antaa hyödyntää omia vahvuuksia

Monesti työnhakijat eivät tunnista vahvuuksiaan tai sitä, millaisissa työtehtävissä he voisivat loistaa. Työnantajat taas eivät aina hahmota kaikkia organisaationsa työtehtäviä ja mitä ne aidosti vaativat tekijöiltään. Kaikki tehtävät eivät vaadi moniosaajaa tai kaikkeen kykenevää asiantuntijaa. Kun työntekijän tehtävät, työaika ja työn puitteet sopivat hänen osaamiseensa ja työkykyynsä, hän voi antaa parasta työpanostaan.

Työ ja tekijä vaativat välilleen tulkin, koordinaattorin, joka tunnistaa juuri sopivan työntekijän hänelle sopivaan tehtävään. Tämä voi olla esimerkiksi Osuvuutta työmarkkinoille -hankkeen työvalmentaja, työkykykoordinaattori, työllisyyspalveluiden asiantuntija tai hyvinvointialueilla Arkikuntoutus-tiimien koordinaattori.

Miksi rekrytointi koetaan riskinä?

Monille organisaatioille uudet rekryt tuntuvat usein riskiltä, vaikka työtehtäviä olisi pinoiksi asti. Uusi työntekijähän vie rekrytoijan, perehdyttäjän ja taloushallinnon työaikaa puhumattakaan palkkakuluista. Oikean henkilön valinnassa täytyy siis onnistua kerralla.

Niin sanottujen vaikeasti työllistettävien henkilöiden eli täsmätyökykyisten, pitkäaikaistyöttömien, nuorten, yli 50-vuotiaiden tai maahan muuttaneiden ottaminen palkkalistoille voi tuntua erityisen suurelta riskiltä. Kuitenkin heillä kaikilla on osaamista, kokemusta ja taitoja, jotka saattavat täydentää täydellisesti omaa työyhteisöä. Monimuotoinen työyhteisö edistää pitkällä tähtäimellä organisaation kilpailukykyä, koska erilaiset työntekijät osaavat esimerkiksi lähestyä työtehtäviä eri näkökulmista tai huomioida erilaiset asiakasryhmät.

Työnantajat voivat saada rahallista tukea täsmätyökykyisen työntekijän palkkaamiseen tai työolosuhteiden räätälöimiseen.

Täsmätyökykyiset sote-ammattilaiset varmistavat palveluiden riittävyyden

Kevyempi työ antaa mahdollisuuden pysyä työelämässä tai palata työelämään, vaikka työkyky olisi alentunut. Arkikuntoutuksen toteuttaminen on sote-osaajalle fyysisesti ja henkisesti kevyempää kuin perinteinen kotihoito, joten se on oiva työnkuva täsmätyökykyiselle työntekijälle. Arkikuntoutus on menetelmä, jossa ikääntynyt henkilö saa lyhyen aikaa intensiivistä toimintakyvyn tukea, jolla hän pystyy elämään itsenäisemmin omassa kodissaan.  

Yksi arkikuntoutusjakso iäkkäälle asiakkaalle maksaa yhteiskunnalle saman verran kuin perinteinen kotihoito samalta ajalta, mutta sillä on huomattavasti suurempi vaikutus asiakkaan koettuun elämänlaatuun. Asiakas myös tarvitsee vähemmän palveluita arkikuntoutusjakson jälkeen.

Ottamalla arkikuntoutuksen palveluvalikoimaansa hyvinvointialueet varmistavat, että työvoimaa riittää. Jo vuonna 2030 meidän täytyy olla valmiita pitämään kiinni jokaisesta osaajasta, jotta ikääntyvät saavat riittävän toimintakyvyn tuen tarpeeksi varhain. Osaajia jää pitkille sairauspoissaoloille tai poistuu kokonaan työelämästä työkyvyttömyyseläkkeiden ja vanhuuseläkkeiden myötä samaan aikaan kun Suomen väestö ikääntyy ja huoltosuhde kasvaa.

Tule kuulemaan aiheesta lisää webinaareihimme toukokuussa!

Toimintakykyä ikääntyneille – Työkykyä työntekijöille -hankkeen maksuttomassa Valmistaudu hoitajapulaan -webinaarissa 7.5. klo 9.00–10.30 kuulet toimintamallista, joka yhdistää täsmätyökykyiset sote-ammattilaiset ja työvoimaa tarvitsevat ikääntyneiden palvelut. Tilaisuudessa esillä kokonaiskuva ikääntyvästä väestöstä, pilottialueen kokemuksia uudesta työllistämisen mallista ja toimintamallin käyttöönoton tuki. Lue lisää ja ilmoittaudu!

Osuvuutta työmarkkinoille -hankkeen maksuttomassa Rekrytointirumbasta ratkaisuihin -webinaarissa 7.5. klo 10.30–11.30 pysähdytään osaamisen kehittämisen ja kohtaannon äärelle. Tapahtuma tarjoaa uusia näkökulmia ja konkreettisia keinoja oman osaamisen kehittämiseen. Tilaisuudessa esitellään myös ensimmäisen versio hankkeessa syntyvästä kohtaantoa tukevasta rekrymallista. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!

Toimintakykyä ikääntyneille – Työkykyä työntekijöille -hanke ja Osuvuutta työmarkkinoille -hanke ovat Tulevaisuuden työmarkkinat -koordinaatiohankkeen alahankkeita ja tärkeä osa työmarkkinoiden kohtaantoa edistävää hankeperhettä.

Kirjoittajat

Nääppä Emmi
Viestinnän suunnittelija, Medianomi (AMK)
Toimintakykyä ikääntyneille – työkykyä työntekijöille -hanke
emmi.naappa@kuntoutussaatio.fi  

Oskari Huolman  
Markkinointiviestijä, Medianomi (AMK)
Osuvuutta työmarkkinoille -hanke
oskari.huolman@kuntoutussaatio.fi  

Lähteet

KEHA-keskus: Työllisyyskatsaus helmikuu 2026. Viitattu 30.3.2026.

Kuitunen S., Oivo T. (toim., 2021) Vajaakuntoisesta osatyökykyiseksi, osatyökykyisestä työkykyiseksi: Puheenvuoroja työkyvystä ja osatyökykyisyydestä Suomessa. Kuntoutussäätiö.

Langeland, E., Førland, O., Aas, E. ym. (2016). Modeller for hverdagsrehabilitering - en følgeevaluering i norske kommuner. effekter for brukerne og gevinster for kommunene? Senter for omsorgsforskning.

Rinne, H., Parkkinen, M., Shemeikka R. ym. (2018). Kuolleisuus ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen palkansaajilla ammateittain Suomessa 2001–2015. Kuntoutussäätiö.

Työmarkkinatori: Työllisyys ja tilastot. Viitattu 30.3.2026.

Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus YYO: Miksi palkata osatyökykyinen työntekijä? Viitattu 30.3.2026.