Blogi

Joulupuun käyttöä on tarkennettu – optimiratkaisu on jo ovella

Julkaistu
21.12.2021

Perimätiedon mukaan joulukuusi tulisi hakea nousevan kuun aikana, jolloin se säilyttää neulasensa pidempään. Tänään on siis jo periaatteessa myöhäistä.Toisen, minun tuntemani ”perimätiedon” mukaan joulukuusi kuuluisi varastaa, mutta se on rikos siinä missä mikä tahansa muukin varkaus (linkki Ylen verkkouutiseen) – ja ilmeisesti katoavaa kansanperinnettä (kuntoutuksen penologisesta näkökulmasta ei myöskään olisi ok kirjoittaa positiiviseen sävyyn tällaisesta asiasta, vaikka metsäkävelyissä olisikin green care -elementti...)Hiljattain minulle ­ - monille useampi vuosi sitten ­ - selvisi Suomen Luonnosta (linkki verkkokolumniin), ettei enää oikeastaan tulisi hankkia hakattua kuusentainta – vaan ruukkutaimi, joka kevään tullen istutetaan. Kirjoittaja Riikka Kaihovaarakin päätyy toisaalta toteamaan, että ”jos kuusen raahaaminen kerrostaloasuntoon elvyttää ja ylläpitää ihmisten luontoyhteyttä, niin kaikin mokomin!”. Hän katsoo, että laajemmin ottaen kyse on ”kahden eettisen periaatteen törmäyksestä: korostetaanko yksilön oikeutta elämään vai kokonaisuuden etua?” ja kertoo olevansa taipuvainen kallistumaan jälkimmäiseen.Tässä mennään vahvasti oman osaamisalueeni ulkopuolelle. Olisi pitänyt kirjoittaa se jo aluksi.Mutta minua kiinnostaa se, mitä kuuluu sille kesällä näkemälleni uutiselle siitä, kuinka joulukuusia oli upotettu Saimaan pohjaan. Mieleeni ovat jääneet asiantuntijoiden innostuneet reaktiot (linkki Ylen verkkouutiseen) rungoille ilmestyneeseen järvisieneen.Uppokuusi on ekosysteemipalveluplatformi, tai jotain. Mikrobit, bakteerit, levät ja sienirihmasto imevät vedestä rehevöittäviä ravinteita. Upotettu puu säilyy myös vuosisatoja hiilivarastona.Vapaa-ajan kalastajien mukaan (linkki verkkosivulle) joulukuusen kierrätyskäyttö niin sanotuiksi kututuroiksi on monella tapaa hyödyllistä: kaatopaikkajäte vähenee, lisääntymisalustoja ei tarvitse hankkia erikseen, kalakantojen koot kasvavat (ruotsalaistutkimuksen mukaan ahvenenpoikasten määrä (linkki ruotsinkieliseen verkkouutiseen) voi jopa tuplaantua oikeissa olosuhteissa) ja ympäristötietoisuus voi lisääntyä.Voisiko joku laskutaitoinen nyt siis arvioida tätä kokonaisuutta? Montako tuttavaa on saatava upottamaan (latva)kuusensa loppiaisena avantoon, jotta jäädään plussalle?[caption id="attachment_14645" align="alignnone" width="300"]

Ylen uutisessa tutkimusprofessori luonnehtii järvisientä "meikäläisten vesien koralliksi". Voisiko järviemme pohjissa pian näyttää siis suunnilleen tältä? [/caption]Timo Ilomäki

Ilomäki Timo
Tutkija, VTM, TtM

Tutkijablogi

Blogissa esitellään kuntoutus- ja hyvinvointialoihin liittyvää tutkimusta ja kehittämistä. Kirjoittajat ovat alan tutkijoita, kehittäjiä ja muita asiantuntijoita.

Kysyttävää?
Ota meihin yhteyttä!