Parempaan pyrkimiseen ja itsensä kehittämiseen kannustetaan, mutta entäs sitten, kun täydellisyyden tavoittelusta tulee pakkomielle? Kun kaikkeen mitä tekee täytyy antaa itsestään enemmän kuin sata prosenttia ja silti tyytymättömyys kalvaa. Kun onnistuminen tuottaa vain hetkellisen ilon, jos sitäkään.
Perfektionisti asettaa itselleen tavoitteet korkealle, joskus niin korkealle, että niiden saavuttaminen on epärealistista. Miten perfektionisti voisi oppia tyytymään vähempään?
Ei mikään ihmistyyppi
Psykologi
Riikka Pennasen mielestä perfektionistisen ihmistyypin sijaan
kyseessä on ominaisuus, joka voi olla osa kenen tahansa elämää. -
Perfektionismi sinänsä ei ole välttämättä huono asia. Ongelmalliseksi se
muuttuu vasta kun se häiritsee omaa hyvinvointia tai lähiympäristöä.
Syitä
perfektionismiin on monia. Nyky-yhteiskunta, jossa ihmisiltä vaaditaan
paljon ja jossa ihannoidaan menestystä, osaltaan tukee täydellisyyden
tavoittelua. Toisaalta kyse voi olla yksilöllisistä syistä: ihmisellä
voi olla voimakas tarve hallita elämäänsä suoriutumisen avulla. Joskus
taas ihminen haluaa elää ympäristön vaatimusten mukaisesti ja pyrkii
saamaan siltä mahdollisimman myönteistä palautetta.
Matkalla suureen unelmaan
Pennasesta
häiritsevästä perfektionismista eroon pääseminen ei ole mahdoton
tehtävä. - Tulisi pysähtyä miettimään, mitkä ovat omat tarpeet ja mitä
todella haluaa tavoitella.
Hän painottaa myös realististen,
saavutettavien tavoitteiden merkitystä. Matkalla kohti suurta unelmaa
voi asettaa välitavoitteita. Pieniä tavoitteita voi vaikkapa kirjata
itselleen ylös. Liian kovista tavoitteista seuraa helposti
tyytymättömyys, täydellisyyttä kun on mahdoton saavuttaa.
-
Realistisuuden lisäksi on hyvä asettaa myös konkreettisia tavoitteita.
Abstraktit tavoitteet kuten halu saada hieno elämä ja tulla hyväksi
ihmiseksi ovat abstraktiudessaan vaikeita hallita ja siten myös vaikeita
saavuttaa.
Epäonnistumisenkin pelko vähenee sen myötä kun lakkaa
vaatimasta itseltään liikoja. Kun asettaa saavutettavia tavoitteita,
niin myös onnistumisen kokemukset lisääntyvät.
Vaatimusten paineissa
Perfektionismi
on usein tyypillistä nuorille aikuisille, jotka kokevat kovia paineita
uraputkessa eteenpäin puskiessaan. Heidän kaikki heti ja nyt -asenne
asettaa hurjat vaatimukset niin työ- kuin yksityiselämässäkin.
-
Elämänkokemus tuo realistisuutta, Pennanen sanoo.
Myös muun
muassa median tuottamat ulkonäköpaineet ohjaavat etenkin nuoria
kurkottelemaan kuuta taivaalta. Perfektionistinen käyttäytyminen voi
ilmetä nuorilla naisilla syömishäiriöinä. - Nykymaailmassa pidetään
tärkeänä oman kehon hallintaa. Naiskehon ihanne on epärealistinen, ja
sen saavuttaminen vaatii epärealistisia tekoja, Pennanen toteaa.
Hän
ei usko, että nuorissa naisissa kuitenkaan olisi enemmän
perfektionisteja kuin miehissä. Miehillä on vain todennäköisesti
erilainen tapa ilmaista täydellisyyden tavoitteluaan.
Monimutkaiset ihmissuhteet
Työelämässä
perfektionistin voi olla helppo porhaltaa lippu liehuen ja menestyksen
maku suussa. Ihmissuhteet sen sijaan voivatkin olla kova pala. -
Perfektionismi perustuu hallintaan. Ihmissuhteita ei varmaan kukaan voi
sanoa hallitsevansa.
Pennanen myöntää, että yhteiskunnan
kannustaessakin kaikkensa antamiseen ja parhaan tavoitteluun, ei aina
ole helppoa irrottautua perfektionismista. Tahdin hiljentämiseen ei
välttämättä anneta mahdollisuuksia. - Jos perfektionismi kuitenkin
oikeasti lamaannuttaa, olisi pysähdyttävä miettimään mikä on itselleen
tärkeää, mitä todella haluaa.
Insp-toimitus / Riikka Vakkuri