Viime vuosikymmenillä syömishäiriöt ovat kehkeytyneet monen nuoren tytön ongelmaksi. Syömishäiriö ei ole kuitenkaan yksin nuorten naisten sairaus, vaan myös nuoret miehet ja aikuiset ihmiset voivat kärsiä siitä.
Usein luullaan, että syömishäiriöiset pystyvät muuttamaan ruokailutottumuksiaan, jos vain viitsivät yrittää. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Niin kuin ei myöskään se, että anoreksiassa ja bulimiassa olisi kyse vain kehon toiminnasta, sen ravitsemisesta tai ravitsematta jättämisestä - sillä kyse on loppujen lopuksi mielen liikkeistä, tunne-elämästä ja ajattelumalleista.
Anorektikot nälkiinnyttävät itseään, bulimikot ahmivat ja oksentavat. Tämän olet varmaan lukenut jossain vaiheessa päivälehdistä tai kuullut televisiosta. Mutta mitä sinun kannattaisi tehdä, jos kärsit syömishäiriöstä, lievemmästä tai vakavammasta? Tässä muutamia vinkkejä pohdittavaksi:
Oletko valmis?
Ensimmäinen
askel muutokseen on ongelman myöntäminen. Kun olet tehnyt tämän, mieti,
oletko valmis lopettamaan ruuan väärinkäytön. Tämä ei tarkoita sitä,
että kaiken pitäisi sujua mutkattomasti heti ensi yrittämällä, vaan
sitä, että olet valmis yrittämään.
Parantuminen vie aikaa. Vaikka
itse syömisen normalisoituminen saattaa tapahtua muutamassa
kuukaudessa, omat ajattelutapasi muuttuvat hitaammin. Älä odota siis
hetkessä tapahtuvia ihmeitä, vaan ole kärsivällinen.
Oikea ruokavalio
Totuttele
syömään ns. normaalisti. Voit vaikka kirjoittaa itsellesi
esimerkkiruokalistoja - jos tämä tuntuu vaikealta, kuvittele
kirjoittavasi lista vaikkapa ystävällesi. Ja laita listaan sellaisia
ruokia, joista pidät. Voit myös näyttää luetteloasi jollekin tutullesi,
joka voi kommentoida sitä.
Tee syömispäiväkirjaa nykyisestä
ruokailustasi esimerkiksi viikon ajan ja vertaa sitä sitten normaalin
syömisen suunnitelmaasi. Mitä eroja löydät?
Laadi sen jälkeen
itsellesi aikataulu, jonka mukaan harjoittelet syömistä, ja tee siitä
mahdollisimman tarkka, jotta jaksat noudattaakin sitä. Kerro
suunnitelmistasi ainakin yhdelle henkilölle, ja myöhemmin
onnistumisistasi, ehkä lipsahduksistasikin. Älä anna epäonnistumisten
masentaa sinua, vaan jatka sinnikkäästi eteenpäin.
Kun sinulla on
sellainen tunne, että kohta lipsahdat päätöksistäsi, koeta siirtää
huomiosi muihin asioihin. Lähde vaikka kävelylle, katso televisiota, käy
saunassa, muuta huonekalujesi järjestystä tai leiki lastesi tai
lemmikkisi kanssa.
Mitä ajattelet itsestäsi?
Monilla
syömishäiriöisillä on kielteisiä ajatusmalleja, joita he toistavat
monta kertaa päivässä itselleen. Onko sinulla?
Saatat esimerkiksi
miettiä aina harkitessasi syömistä, että 'Jos syön niin lihon'. Mutta
pitääkö tämä todellisuudessa paikkansa? Sillä ethän sinä liho, jos syöt
säännöllisesti ja normaalissa määrin.
Kirjoita siis lista
kaikista asioista, joita mietit liittyen ruokaan ja syömiseen. Huomaat
ehkä, että ajatukset itsestäsi ovat hyvinkin tylyjä ja ankaria. Voit
miettiä, kuka olisi samaa mieltä kanssasi. Ajattele myös ihmistä, jota
rakastat eniten. Rakastatko häntä hänen laihuutensa vuoksi? Mistä muista
syistä? Tai onko sinulla erilainen arviointijärjestelmä itsellesi kuin
muille?
Tämän jälkeen muuta listan lauseet myönteiseen muotoon.
Esimerkiksi lauseen 'Olen lihavaja' voit muuttaa muotoon 'Olen hyvä
sellaisenaan'. Tämä saattaa tuntua aluksi vaikealta, mutta jatka
sinnikkäästi.
Kirjoita elämäkerta
Jos
sinusta tuntuu siltä, että haluaisit selvittää syitä syömishäiriöösi,
voit paneutua asiaan mm. elämäkerran avulla. Voit kirjoittaa elämästäsi
päiväkirjan muotoon keskittymällä kulloisenkin hetken herättämiin
tunteisiin. Saman asiat voit myös tehdä piirtämällä tai esimerkiksi
kommentoimalla vanhoja valokuvia. Muitakin mahdollisia tapoja on, kuten
omien kokemustensa läpikäyminen tanssin tai musiikin kautta. Valitse
vaihtoehdoista sopivin tai keksi omasi.
Anna itsellesi aikaa
On
tärkeää, että teet jotain sellaista, mistä itse nautit. Aloita uusi
harrastus tai järjestä niin, että saat olla pari tuntia viikossa yksin
kotona, vaikkapa lukien romaania tai kirjoittaen kirjeitä ystävällesi.
Tai käy hierojalla. Kunhan teet jotain omaksi iloksesi.
Hae tukea
Syömisongelmasta
on helpompi päästä, jos sinulla on ainakin yksi ihminen tukenasi. Se
voi olla sukulainen, rakastettu, ystävä tai kaukaisempikin tuttu, kuten
opettaja tai lääkäri. Myös oma-apuryhmät, joissa voit tavata samoja
asioita läpikäyviä henkilöitä, ovat suureksi avuksi.
Milloin kannattaa kääntyä lääkärin puoleen?
Jos
painosi on vaarallisen alhainen, toipuminen omin päin ei onnistu.
Tällöin sinun kannattaa kääntyä lääkärin puoleen. Samoin jos kärsit
syömishäiriön lisäksi masennuksesta, päihdeongelmasta tai esimerkiksi
pakonomaisesta ostohimosta, tarvitset ammattiapua.
Lähteinä on
pääasiassa käytetty Julia Buckroydin kirjaa Anoreksia & bulimia
(Kirjayhtymä, 1997), Eeva Riihosen kirjaa Syömishäiriöitä (Kirjapaja,
1990) sekä Something Fishy, Eating Disorders -kotisivuja.
Insp-toimitus
/ Minna Kumpulainen