Kuntoutus 2/2010
PÄÄKIRJOITUSUllamaija Seppälä: Kuntoutustieteen opetusta ei saa lakkauttaa!
Juuri kun kuvittelimme, että olimme saaneet kuntoutustieteen yliopistolliseksi oppiaineeksi Suomessa, sitä ollaankin lakkauttamassa. Miksi? Miten näin pääsi käymään?
Lue lisää >>
TIETEELLINEN ARTIKKELI
Juhani Laurinkari , Veli-Matti Poutanen ja Marja Nevalainen
IMBA ja Melba -työkyvyn arviointivälineiden toimivuus Suomessa
- Tutkimus välineiden käyttäjien kokemuksista
Artikkelin tiivistelmä >>
TIETEELLINEN ARTIKKELI
Mika Ala-Kauhaluoma ja Mikko Henriksson: Akateemisten pätkätyöläisten kuntoutustarpeen arviointi mini-interventiona
Artikkelin tiivistelmä >>
KATSAUS
Karoliina Koskenvuo, Helka Hytti ja Ilona Autti-Rämö
Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käyttö ajalla 1995–2008
Väestön ikääntymisen takia työuria pitäisi pidentää kummastakin päästä. Yhteiskunnallisessa keskustelussa on noussut esiin kasvava huoli etenkin mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeitä sekä sairauspäivärahoja saavien nuorten huomattavasta lisääntymisestä (Raitasalo ja Maaniemi 2008; 2009). Keskustelua vaikeuttaa se, että kokonaiskuvaa työkyvyttömyysetuuksia saavien nuorten määrän kehityksestä on ollut vaikea saada etuusjärjestelmien hajanaisuuden ja niihin kohdistuneiden lukuisien lainmuutosten takia.
38. VALTAKUNNALLISTEN KUNTOUTUSPÄIVIEN PUHEENVUOROJA
Kaisu Pitkälä ja Minna Raivio: Mitä näyttöä muistisairaiden kuntoutuksen vaikuttavuudesta?
Muistisairaudet ovat ikääntyneiden merkittävin sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta aiheuttava sairausryhmä (Alzheimer's Association 2010). Ne yleistyvät väestön vanhenemisen myötä, ja koskettavat siksi erityisesti hyvin iäkkäitä, monisairaita ja hauraita ihmisiä. Muistisairaudet ovat ikääntyneillä tärkein sairausryhmä, joka johtaa toimintakyvyn heikkenemiseen, avuntarpeeseen ja laitoshoitoon. Siksi ne ovat eräs ikääntyneiden ihmisten kuntoutuksen kehittämisen suurimpia haasteita.
38. VALTAKUNNALLISTEN KUNTOUTUSPÄIVIEN PUHEENVUOROJA
Asko Suikkanen ja Jari Lindh: Työmarkkinakansalaisuus ja ammatillisen kuntoutuksen luova tuho
Friedrich Nietzsche ajatteli, että uskomukset itsessään tuottavat todellisuutta. Hänen mukaansa esimerkiksi Jumala on olemassa jos riittävän monet uskovat niin. Nietzschen lausahdus ”Jumala on kuollut” merkitsee sitä, että kun ihmiset lakkaavat uskomasta, he uudistavat ajatteluaan ja ryhtyvät jäsentämään maailmaa toisin. Suomalainen kuntoutusjärjestelmä on kuin Nietzschen jumala, johon kansalaisia vaaditaan uskomaan. Kuntoutusjärjestelmä toimii oman historiansa aikana kehittyneiden instituutioiden, byrokraattisten lainalaisuuksien ja monimutkaisten sääntöjen ja normien mukaan.
38. VALTAKUNNALLISTEN KUNTOUTUSPÄIVIEN PUHEENVUOROJA
Tiina Airaksinen: Miten kuntoutuspalvelujärjestelmämme toimii CP-vammaisten henkilöiden elämänkaaren eri vaiheissa?
CP-vamma on lääketieteellinen määritelmä monialaisesta ilmiöstä, joka vaikuttaa varhaislapsuudesta alkaen elämänlaajuisesti yksilön fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin toiminnan edellytyksiin. CP-vammaiset aikuiset elävät eri elämänvaiheissa ja -tilanteissa ja heillä on erilaiset toimintakyvyn asteet ja niissä kaikissa tapahtuu muutoksia. CP-vamman kanssa elämisessä kyse voi olla laajan ICF-toimintakykyluokituksen (WHO 2004) useista sisältöalueista, joten ratkaisutkaan eivät voi olla rajattuja
KIRJA-ARVOSTELU
Tanja Hirschovits-Gerz: Irti päihdeongelmista tutkitun tiedon valossa
Tammi Tuukka, Aalto Mauri, Koski-Jännes Anja (toim.) 2009.
Irti Päihdeongelmista. Edita.
Päihteiden ongelmallista käyttöä on jopa viidenneksellä suomalaisista. Noin yhdelle kymmenestä kehittyy päihderiippuvuus, josta irtautuminen on pitkä kuntoutumisprosessi. Yhteiskunnallisen taantuman myötä on vaarana, että päihdepalveluiden kirjoa supistetaan, eivätkä kaikki saa tarpeen mukaista hoitoa ja kuntoutusta riippuvuuteensa. Esimerkiksi laitospainotteisesta kuntoutuksesta ollaan siirtymässä avo- ja peruspalvelupainotteiseen päihdehoitopolitiikkaan, jolloin ainakin murrosvaiheessa on tarpeen kysyä, onko peruspalveluissa riittävästi ammattitaitoa ja riittävätkö avopuolen resurssit päihdeongelmaisten hoitamiseen?
