Kuntoutus 1/2011
PÄÄKIRJOITUSVeijo Notkola: Kuntoutuksen oikea-aikaisuus edellyttää lainsäädännön kehittämistä
Helmikuussa tätä kirjoittaessa vaalit ovat vielä jonkun matkan päässä, mutta eri puolilla näkyy jo kannanottoja siitä, millainen tulevan hallitusohjelman pitäisi olla. Hallitusohjelmaan halutaan liittää uusi sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitusjärjestelmä, jonka tärkeimpinä tavoitteina on pidetty sosiaali- ja terveyspalveluiden integrointia, painopisteen siirtämistä peruspalveluihin ja avohoitoon, asiakkaiden valinnanmahdollisuuksien lisäämistä, taloudellista kestävyyttä sekä alueellisen ja väestöryhmien välisen tasa-arvon lisäämistä.
Lue koko pääkirjoitus >>
TIETEELLINEN ARTIKKELI
Henna Palmunen: Myötätunto työvälineenä hoivatyössä: Kuntoutusinterventio myötätuntostressin tunnistamiseksi ja myötätuntouupumuksen ehkäisemiseksi
Artikkelin tiivistelmä >>
TIETEELLINEN ARTIKKELI
Anne Määttä: Työkyvytön vai työtön? Työkyvyttömyydestä aiheutuva sosiaaliturvan väliinputoaminen elämänkaaren eri vaiheissa
Artikkelin tiivistelmä >>
KATSAUS
Marjo Hodju ja Kirsi Rönkä Elämänlanka-projekti luo kuntoutuskurssimallia nuorille, joilla on neurologisia erityisvaikeuksia
Elämänlanka-projektissa suunnitellaan ja toteutetaan erilaisia kuntoutuskurssikokonaisuuksia, joiden kautta haetaan parhaiten soveltuvaa mallia kuntoutuskurssien järjestämiseksi neurologisia erityisvaikeuksia omaaville 13–20-vuotiaille nuorille ja heidän perheilleen. Kehittämistyö tapahtuu Itä-Suomen alueella Savon Vammaisasuntosäätiön ja Honkalampisäätiön yhteistyönä vuosina 2008–2013. Toimintaa rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.
KATSAUS
Aarne Ylinen: Aivojen kuntoutumisen neurobiologiset haasteet
Kuntoutuminen voidaan nähdä oppimistapahtumana, jolla yksilö vastaa muutokseen, jonka on aiheuttanut terveydentilan muutos, sosiaalisen lähipiirin, työelämän tai yhteiskunnan muutos. Kuntoutuminen ei ole vain sopeutumista uuteen tilanteeseen: se on laajempaa mahdollisuuksien hyväksi käyttämistä, jopa hyötymistä, uudesta tilanteesta.
KATSAUS
Maija Tirkkonen, Eeva-Leena Rasimus ja Seija Kero: Terveyden ja hyvinvoinnin kehitys ASLAK-kursseilla
Kankaanpään Kuntoutuskeskuksessa seurattiin kuntoutujien hyvinvoinnin kehitystä vuosina 2008 ja 2009 alkaneilla ja viimeistään toukokuussa 2010 päättyneillä ASLAK-kursseilla. Tutkimukseen osallistui yhteensä 433 kuntoutujaa, joiden terveyden ja työ- ja toimintakyvyn muutoksia seurattiin kuntoutusten alussa (T1) ja lopussa (T2) tehdyillä kyselyillä ja terveyskuntomittauksilla.
HANKE-ESITTELY
Matti Tuusa: Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla
Kuntoutussäätiö selvittää vuoden 2011 aikana miten ammatillisessa kuntoutuksessa voitaisiin tehostaa tiedonkulkua eri toimijoiden välillä ja onko mahdollista rakentaa eri toimijoita palveleva sähköinen asiakaskohtainen tietojärjestelmä. Hankkeen rahoittajana toimii Kela.
PUHEENVUORO
Veli Matti Heikkilä: Vajaakuntoisuuden yksilöllis-lääketieteellisen ja sosiaalisen mallin vertailua
Vajaakuntoisuuden määritelmään perustuvat yhteiskunnan hyvinvoinnin jakoperusteet; ne perusteet, millä myönnetään tai evätään eläkkeitä, kuntoutustukia, lääkinnällistä ja ammatillista kuntoutusta, apuvälineitä ja lukuisia muita etuuksia. Yhteiskunnan hyvinvoinnin jakoperusteet ovat tämän määritelmän varassa toisen perustuessa työlle, toisen tarpeille (Stone 1984). Me kuntoutuksen toimijat elämme vajaakuntoisuudesta ja siksikin siitä keskustelminen on aina ajankohtaista.