on tarkoitettu myös hyvien kuntoutuskäytäntöjen käsikirjaksi kuntoutuksen resursointi-, suunnittelu- ja toteutustahoille.

Julkaisussa tarkastellaan kolmen sairausryhmän, aivoverenkiertohäiriöt, multippeliskleroosi ja CP-oireyhtymä, kautta Kelan järjestämän
vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen nykytilaa, arviointikäytäntöjä, kehittämistarpeita ja kuntoutuksen vaikuttavuutta.

Tulokset osoittavat, että niin kuntoutussuunnittelussa, arvioinnissa,
toteutuksessa kuin myös tiedonvälityksessä on selkeitä kehittämistarpeita.

Julkaisun kirjoittajat painottavat, että hyvän kuntoutuskäytännön
lähtökohta on kuntoutujan omien tarpeiden ja tavoitteiden ymmärtäminen ja
niiden yhdistäminen asiantuntijoiden näkemykseen.

– Kuntoutusta tulee toteuttaa myös osana asiakkaan omaa elämänpiiriä, kuten
kodissa tai koulussa yhteistyössä omaisten ja lähiverkoston kanssa, jotta
arjen toiminnotkin olisivat kuntouttavia, VAKE-hankkeen vetäjä Tiina
Suomela Markkanen huomauttaa.

Lisätietoja:
Kelan terveysosasto,
asiantuntijalääkäri Tiina Suomela-Markkanen,
puh. 0400 984 386 tai 020 63 42939,
etunimi.sukunimi@kela.fi

Julkaisu:
Jaana Paltamaa, Maarit Karhula, Tiina-Suomela-Markkanen ja Ilona Autti-Rämö
(toim.): Hyvän kuntoutuskäytännön perusta. Käytännön ja tutkimustiedon
analyysistä suosituksiin vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa.