Määräaikainen työnkevennys työssä selviytymisen tukena. Arviointitutkimus Itellan Kunnon Polku tuen vaikutuksista työtekijöiden sairauspoissaoloihin ja työssä jaksamiseen

Tiivistelmä

Kunnon polku on Itellassa vuodesta 2004 käytössä ollut tukimuoto, jonka tavoitteena on tukea vajaakuntoisen henkilön työssä selviytymistä keventämällä työkuormaa määräaikaisesti. Tuen avulla tehtävillä toimilla pyritään tukemaan yksilön työkykyä, vähentämään sairauspoissaoloja ja ehkäisemään ennenaikaista eläkkeelle siirtymistä. Kunnon Polku -tukea käytetään niissä työjärjestelyissä, joissa henkilöllä ei ole oikeutta saada tai ei olisi tarkoituksenmukaista hakea työeläkelakien mukaista ammatillista kuntoutusta.

Itellan Kunnon polku -tuen eräänä keskeisenä tavoitteena on edistää niiden työntekijöiden työkykyä, joiden terveydentila on tilapäisesti heikentynyt ja työssä jatkaminen vaikeutunut. Työkyvyn rajoittuminen voidaan tässä tapauksessa ymmärtää terveyden laajan käsitteen mukaisesti. Työkyvyn rajoittumiseen voi vaikuttaa biologinen sairaus, toimintakyvyttömyys, joka estää normaalin työnteon sekä työn kokeminen liian raskaaksi. Työkyvyn rajoittuminen vaikuttaa negatiivisesti henkilöiden hyvinvointiin. Mikäli ongelmat työkyvyssä jatkuvat pitkään tai johtavat työkyvyttömyyteen, on selvää, että työntekijät voivat joutua kokemaan myös syrjäytymistä terveyteen liittyvien ongelmien takia. Mikäli tuen avulla voidaan vaikuttaa työkyvyn rajoittumisen ongelmaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja oikeilla keinoilla, voi Kunnon Polun vaikutus olla jopa yhteiskunnallisesti merkittävä. Tuen avulla työntekijöiden on mahdollista ylläpitää tärkeitä sosiaalisia suhteita työtovereihin ja se myös mahdollistaa työntekijöiden päivittäisen itsensä toteuttamisen. Mikä tärkeintä, sen avulla voidaan ennaltaehkäistä syrjäytymistä vaikuttamalla siihen, etteivät työntekijät putoa työmarkkinoilta ja että työntekijät pystyvät vaikuttamaan elämän eri kentillä.

Tämän arviointitutkimuksen lähtökohtana ja perimmäisenä kysymyksenä on ollut se, miten Itellan Kunnon Polku -tuki on vaikuttanut tukijaksoon osallistuneiden työntekijöiden työkykyyn, sairauspoissaolojen kehitykseen ja työssä jaksamiseen. Kunnon Polku -tuen vaikuttavuuden tarkastelun syventämiseksi tutkimuksessa muodostettiin verrokkiryhmä niistä työntekijöistä, jotka eivät osallistuneet Kunnon Polkuun, mutta joilla oli yhtä runsaasti sairauspoissaoloja ja jotka iän ja sukupuolen suhteen olivat mahdollisimman identtisiä verrattaessa polkulaisiin. Lisäksi tutkimuksessa on analysoitu myös polkulaisten omia kokemuksia Kunnon Polun tavoitteista ja sisällöstä sekä heidän tämänhetkistä elämänlaatuaan ja työkykyään. Myös verrokkiryhmältä kysyttiin mielipiteitä Kunnon Polku -tuesta, samoin kuin selvitettiin myös heidän elämänlaatuaan ja työkykyään hei-kentäviä tekijöitä. Tutkimuksessa selvitettiin myös Kunnon Polku -tuen taloudellista merkitystä kustannus–hyöty -analyysin avulla.

Tutkimuksen keskeisten johtopäätösten mukaan Kunnon Polulle on ollut selkeä tarve. Kunnon Polun avulla on pystytty vähentämään sairauspoissaoloja kaikissa ikäryhmissä ja sen positiiviset vaikutukset ovat parhaiten havaittavissa paljon sairastaneiden ja tuki- ja liikuntaelinsairaiden kohdalla. Eniten kehitettävää näyttäisi olevan mielenterveysongelmista kärsivien työntekijöiden kohdalla pitkävaikutteisen muutoksen aikaansaamisessa. Kunnon Polusta oli siihen osallistuneille selvää hyötyä, kukaan ei kokenut sen olleen täysin hyödytön. Loppujen lopuksi voidaan sanoa, että Kunnon Polun toteuttamisen kannalta kaikkein ongelmallisin kohta liittyy siihen, että lähes puolet vastaajista koki kevennetystä työstä normaaliin päivärytmiin siirtymisen varsin ongelmallisena.

Joissain tapauksissa esimiesten ja työtovereiden tuki oli riittämätöntä. Toki joukossa on paljon esimiehiä ja työtovereita, jotka ovat tukeneet Kunnon Polkuun osallistuneita kollegojaan esimerkillisesti. Suurin osa verrokeista ei tiennyt kovin paljoa Kunnon Polun sisällöstä. Tämä saattaa johtua siitä, että heille ei oltu tiedotettu ohjelmasta riittävästi. Vaikka Kunnon Polulla oli positiiviset vaikutukset varsinkin pitkien sairauspoissaolojen vähenemiseen, ei sillä ole ollut yhtä hyvää vaikutusta työntekijöiden koettuun terveydentilaan, työkykyyn ja työmotivaatioon.

Lisäksi merkittävä huomio on se, että Kunnon Polku on ollut Itellalle taloudellisesti kannattava. Sen avulla on saatu säästettyä laskennallisesti yli 844 000 euroa. Kunnon Polkuun sijoitettu euro on tuonut itsensä takaisin noin 2,85-kertaisesti.

Näiden keskeisten johtopäätösten ja havaintojen pohjalta olemme esittäneet muutamia kehittämissuosituksia Kunnon Polun toiminnan kehittämiseksi. Kehittämissuosituksemme ovat lyhyesti:
- Esimiesten tulee ottaa entistä suurempi rooli Kunnon Polun keskeisenä tukipilarina ja koulutusta Työssä selviytymisen mallista tulee jatkaa.
- Tiedottamista Kunnon Polusta tulee selkeästi lisätä.
- Yhden Kunnon Polun sijaan on luotava useita vaihtoehtoisia polkuja (omat polut esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauksista ja mielenterveysongelmista kärsiville).
- Ohjelman sisään voitaisiin muodostaa mentorijärjestelmä.
- Ohjelman vaikuttavuuden seurantaa tulisi yhtenäistää ja tehostaa.

Avainsanat: Kunnon Polku, työssä jaksaminen, työn keventäminen, työkyky