Työttömyyden ja vajaakuntoisuuden jäljillä
|
Tekijät: Linnakangas Ritva, Lindh Jari, Järvikoski Aila (toim.) Sarja: Tutkimuksia 66/2000 Kustantaja: Kuntoutussäätiö Kustannuspaikka:: Helsinki 2000 ISBN: 952-5017-30-3 Sivumäärä: 184 sivua Hinta: 22.00 € |
Tiivistelmä
Pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten työllistymisvaikeuksien ja syrjäytymisprosessien taustalla vaikuttaa samanaikaisesti useita yksilöllisiä ja yhteiskunnallisia tekijöitä. Myös hyvinvointivaltion käytännöt voivat tuottaa hyvinvointieroja samalla, kun ne toimivat työmarkkinallisten ehtojen ratkaisutienä ja taloudellisena turvana. Julkaisun artikkeleissa tarkastellaan työelämän muutoksen ja yksilön selviytymisen edellytysten välistä suhdetta sosiaalisen ja hallinnollisen kategorisoinnin, interventioiden ja elämäkerrallisen kokemuksen näkökulmasta. Artikkelien kohdejoukkona ovat työnhakijat, joilla on jokin terveydellinen rajoite tai jotka ovat ajautuneet pitkittyneeseen työttömyyteen. Julkaisussa edetään makrotason tarkastelusta mikrotasoiseen tarkasteluun. Kukin artikkeli valottaa omasta näkökulmastaan työelämän ja yksilön selviytymisen edellytysten suhdetta.
Ensimmäisessä artikkelissa Asko Suikkanen ja Ritva Linnakangas tarkastelevat makrotasoisen analyysin pohjalta vajaakuntoisten työnhakijoiden osallistumista työmarkkinoille 1990-luvulla verraten sitä ei-vajaakuntoisten työnhakijoiden mahdollisuuksiin. Vajaakuntoisuuden kysymystä he pohtivat sosiaalisten kategorioiden käytön ja merkityksen antamisen näkökulmasta. Yksilön hyvinvoinnin hallinnoimisen näkökulma paljastuu siinä, ettei vajaakuntoiseksi luokittelu välttämättä pelkästään tue yksilön selviytymisen edellytyksiä työmarkkinoilla, vaan toimii myös työllistymismahdollisuuksien lisäehdollistajana. Vajaakuntoisten työnhakijoiden tilanteet työmarkkinoilla eivät ole parantuneet siinä määrin kuin ei-vajaakuntoisten.
Toisessa artikkelissa Simo Mannila kuvaa erityisesti 1990-luvun loppupuolella vajaakuntoisille työnhakijoille suunnattuja työhallinnon toimenpiteitä ja analysoi työhallinnon tilasto- ja rekisteritietojen pohjalta vajaakuntoisten työnhakijoiden työ-markkina-aseman muutosta Suomessa. Hän arvioi vajaakuntoisten työmarkkina-aseman heikentyneen laman seurauksena, mutta kohentuneen sen jälkeen. Viimeaikaine nmyönteinen muutos ei kuitenkaan koske kaikkia vajaakuntoisia, vaan osa heistä kuuluu työttömyyden kovaan ytimeen. Vajaakuntoisten työmarkkina-asemaa koskeva kansainvälinen tutkimus osoittaa vajaakuntoisuuden määrittelyn vaihtelevan eri maissa. Määrittelyeroilla on selvä merkitys harjoitetun yhteiskuntapolitiikan kannalta, ja Mannila pitää kysymystä koskevaa keskustelua hyödyllisenä myös Suomen tilanteessa.
Julkaisun kolmas osakokonaisuus perustuu Oulun Diakonissalaitoksen fysiatrisella osastolla toteutetun työttömien kuntoutus- ja työllistämishankkeen (Työkunto-projekti) aineistojen analyysiin. Siinä eritellään erityisesti työelämän ja asiantuntijuuden muutoksen välistä suhdetta. Samalla kun työttömyydestä on tullut tuttu elämänvaihe yhä useammalle, avun tarve on muuttunut laaja-alaisemmaksi ja yksilöllisemmäksi. Sanna Vesa tarkastelee koetun ja todetun terveydentilan suhdetta toisiinsa ja tätä kautta yksilöiden työmarkkinallisen selviytymisen edellytysten moniulotteisuutta. Johanna Soikkeli esittää artikkelissaan yhden Työkunto-projektissa mukana olleen henkilön tapauskuvauksen ja arvioi sen valossa projektin väliintuloa. Suvi Välitalo jakaa vajaakuntoisuuden todetuksi, koetuksi ja luokitelluksi vajaakuntoisuudeksi ja kysyy tapausanalyysien perusteella, onko kategorisointi sattumanvaraista ja ristiriitaista.
Jari Lindhin artikkeli perustuu työttömien omaelämäkertoihin. Lindh tarkastelee työttömyyden kokemista ja merkitystä tarinallisen kerronnan kautta. Hänen mukaansa yksilöiden elämäntarinat ja niihin sisältyvät kertomukset kokemuksista, toiminnasta ja valinnoista sekä niiden merkityksistä ovat kertomuksia identiteetistä, joka keskeisellä tavalla määrittää yksilön suhdetta hyvinvointiin, sen rakentumiseen ja eriytymiseen. Artikkelissa jäsennetään työelämän muutoksen ja yksilön selviytymisedellytyksien välistä suhdetta. Lindh pohtii muun muassa, miten erilaiset elämäkerralliset katkokset muuttavat yksilön elämäntarinaa ja mikä on niiden merkitys.
Työllistymistä, kuntoutusta ja yksilön selviytymistä tukevan toiminnan vedenjakajana näyttäisi entistä selvemmin olevan se, missä määrin yksilön työkykyyn vaikuttamisen lisäksi pystytään luomaan yhteisöllisiä edellytyksiä työllistymiskyvyn tukemiselle. Oleellista on, että yksilön työllistymiskykyyn vaikuttavien tekijöiden rinnalla huomio kiinnittyy asiakkuuden kehittämiseen, voimavarojen suuntaamiseen yhteistyöhön ja ympäristön vastaantuloon liittyviin tekijöihin yksilön työmarkkinaedellytysten parantamisessa. Kuntoutus- ja työllistymistoimenpiteet edellyttävät ollakseen tuloksellisia myös uusien työllistymismahdollisuuksien luomista.
Julkaisu on valmistunut Lapin ja Oulun yliopistojen tutkijoiden ja Kuntoutussäätiön tutkimus- ja kehittämisyksikön yhteistyönä.
Avainsanat: vajaakuntoisuus, (pitkäaikais)työttömyys, työmarkkinoiden muutos, sosiaalinen kategorisointi, hallinnollinen kategorisointi, interventiot, identiteetti
Abstract
Both individual and societal factors affect long-term unemployment, employment of disabled jobseekers and processes of social exclusion. Although the welfare state measures solve issues regarding the labour market and provide economic protection, they can also bring about differences in the general welfare of the citizens. The relationships between changes in working life and the individual´s ways of coping are studied in this publication. The articles are written from the poin of view of social and administrative categorization, interventions and biographical experiences. The articles deal with long-term unemployed disabled job-seekers. The angle of the articles moves from macro to micro-level. Each article deals with the relationship between working life and the individual coping mechanisms.
In the introduction, written by Asko Suikkanen, Jari Lindh, Ritva Linnakangas and Aila Järvikoski, the aims and the structure of the report are described.
In the first article Asko Suikkanen and Ritva Linnakangas study the labour market participation of disabled jobseekers in the 1990´s, comparing it with the situation of non-disabled jobseekers. Disability is viewed using social categorisation and semantics. Being categorized as disabled does not necessarily support or improve a person´s possibilities the labour market – it can also create new conditions for employment opportunities. The situation of disabled jobseekers has not improved in the same way as the situation of non-disabled jobseekers.
In the second article Simo Mannila describes measures directed towards disabled jobseekers by the employment administration at the end of the 1990´s. Based on statistics and register data of the employment administration, he analyses the changes in the labour market position of disabled jobseekers. According to Mannila, the labour market position of people with disabilities became worse during the economic recession but has improved afterwards. However, the recent positive change does not cover all disabled jobseekers. Some of them belong to the "hard core" of the unemployed. International research on the labour market position of people with disabilities shows that definitions on disability vary from country to country. Differences in definitions affect social policy. Mannila considers discussion on these issues to be useful also in Finland.
The third entity of the publication is based on a rehabilitation and employment project for unemployed people carried out by the Oulu Deaconess Institute. The articles deal with the relation between working life and change in expertise. While unemployment has become a familiar phenomenon for an increasing number of people, there is a wider and a more individual need for help emerging. Sanna Vesa analyses the relation between subjective and objective state of health and, furthermore, the great variety of prerequisites for coping in the labour market. Johanna Soikkeli describes a client case in the project and evaluates the intervention measures of the project. Suvi Välitalo distinguishes between subjective, objective and classified disability. Based on case studies, she asks if categorization is accidental and if it is in conflict with the reality of the client´s life.
The article by Jari Lindh is based on autobiographies of unemployed people. Lind analyses the experiences and meanings of unemployment by way of narratives. According to Lindh, life stories and narratives on one´s experiences, activities and choices are, in fact, narratives on a person´s identity. The identity determines the relationship between the individual and his/her well-being. Lind analyses the way in which disruptions in one´s biography changes a person´s life story.
In employment, rehabilitation and ways of coping it seems that, besides improving work capacity, the role of community-based measures has become more important when supporting a person´s employment capacity. It is also essential to pay attention to development of client work and co-operation between authorities as well as factors of the surrounding community and environment. In order for rehabilitation and employment measures to be effective, new employment opportunities must be created.
This is a joint publication of researchers from the Universities of Lapland and Oulu and the Research and Development Unit of the Rehabilitation Foundation.
Key words: disability, (long-term) unemployment, labour market changes, social categorization, administrative categorization, interventions, identity