Terveydentila ja syrjäytyminen. Suomi 1986

Tekijät: Mannila Simo, Peltoniemi Jyri, Rissanen Harri Sarja: Tutkimuksia 52/1995 Kustantaja: Kuntoutussäätiö Kustannuspaikka:: Helsinki 1995 ISBN: 951-8957-99-1 Sivumäärä: 96 sivua Hinta: 13.50 €

Tiivistelmä

Tutkimuksessa tarkastellaan heikon terveyden ja sosiaalisen syrjäytymisen yhteyttä Tilastokeskuksen vuonna 1986 kokoaman elinolotutkimuksen osa-aineiston avulla. Aineisto (N=10 265) kuvaa 15-64 -vuotiasta laitosten ulkopuolista väestöä Suomessa. Sitä on tutkimuksessa käytetty painottamattomana eikä se ole alueellisesti edustava. Tutkimuksen viitekehyksenä on ollut suomalainen ja kansainvälinen huono-osaisuustutkimus sekä syrjäytymisestä käyty keskustelu. Syrjäytyminen on ymmärretty moniulotteisesti ja relatiivisesti: tarkastellaan sosiaalisen kentän marginaaleja, ei kentän ulkopuolelle eristettyjä (mielisairaalapotilaat, vangit). Tutkimuksessa on etsitty terveydentilan ja syrjäytymisen yhteyksiä eikä kausaalipäätelmiä voida suoraan tehdä.

Terveydentilaa mitattiin kahdeksan kriteerin avulla. Niitä olivat koettu terveydentila, pitkäaikaissairastavuus ja sen aiheuttama haitta, fyysinen kunto, päivittäistoiminnoista selviytymisen indeksit (2) sekä somaattiset ja psyykkiset oireet. Sairastavuutta kuvattiin vielä sairauspääryhmien sekä näön ja kuulon rajoitusten avulla. Sosiaalista syrjäytymistä tarkasteltiin seitsemällä eri ulottuvuudella, koulutuksen, asumisen, työhön osallistumisen, taloudellisen aseman, sosiaalisen tuen, yhteiskunnallisen osallistumisen tai sisäisen elämänhallinnan marginaalisuutena tai ongelmina. Nämä ulottuvuudet operationalisoitiin yhden tai useamman mittarin avulla.

Tutkimuksessa selvitettiin syrjäytymispiirteiden yleisyyttä terveydeltään eri mittarein rajoittuneiksi luokiteltujen osaryhmissä ja vastaavasti niiden vertailuryhmissä. Terveydentilan ja syrjäytymisen sosiaalisista perusrakenteista riippumatonta yhteyttä tutkittiin loglineaarisin analyysein, joissa vakioitiin iän, asuinalueen ja ammattiaseman vaikutus. Terveydentilaan liittyvän sosiaalisen syrjäytymisen kasautumista tutkittiin ja syrjäytymisprofiileja terveydeltään rajoittuneiden osaryhmissä vs. vertailuryhmissä kuvattiin pääkomponenttianalyysien tuottamien rakenteiden avulla.

Tulosten mukaan terveydeltään heikkokuntoisten syrjäytymisen rakenne oli samanlainen kuin muiden ("terveiden"). He olivat kuitenkin muita syrjäytyneempiä kaikilla tarkastelluilla ulottuvuuksilla. Suuri osa todetuista yhteyksistä johtui iän, sukupolven ja sosiaalisen kerrostuneisuuden vaikutuksesta. Heikon terveyden vahva liittyminen heikkoon koulutustaustaan ja työstä eläkkeelle syrjäytymiseen johtui kokonaan rakennetekijöiden vaikutuksesta. Heikko terveys liittyi kuitenkin myös niistä riippumatta syrjäytymiseen useimmilla ulottuvuuksilla, jolloin rakennetekijät yleensä vahvistivat yhteyttä. Sosiaalisesta rakenteesta pitkälti riippumatta heikkoon terveyteen liittyivät toimeentulotukiasiakkuus ja juoksevista menoista selviytymisen vaikeudet.

Terveydentilaan liittyvä sosiaalisen syrjäytymisen kasautuminen oli kuten terveydentilan heikkeneminen etupäässä ikä- ja sukupolvisidonnaista: terveysongelmiin liittyivät tavallisimmin epäajanmukainen koulutus ja pysyvä jääminen työelämän ulkopuolelle. Toinen heikkoon terveyteen liittyvä syrjäytymisen kasautuminen liittyi psyykkisiin oireisiin, joista kärsivillä oli sisäisen elämänhallinnan vaikeuksia (raskaat elämäntapahtumat,alkoholi) ja miesryhmässä lisäksi sosiaalisen tuen ongelmia. Mielenterveyshäiriöiset ja näkörajoitteiset olivat muita tarkasteltuja ryhmiä syrjäytyneempiä lähes kaikilla ulottuvuuksilla.

Avainsanat: heikko terveys, vajaakuntoisuus, syrjäytyminen, huono-osaisuus

Abstract

The study focuses on the relationship of ill-health and deprivation illustrated by a subsample of the Level of Living Survey in Finland in 1986. The research material consists (n=10 265) of a sample of Finnish population aged 15-64. The sample was used unweighted on technical grounds and, thus, it is not regionally representative.

The study is theoretically based on international and Finnish research on deprivation, which is understood as multi-dimensional and relative: rather than social exclusion, social marginality is studied here. The point of interest was the relationship between forms of ill-health and dimensions of deprivation, not establishing any causal conclusions.

Ill-health was measured by eight indicators. They included subjective ill-health, long-standing illness, long-standing restrictive illness, functional capacity, limitations of daily activities (2 indexes), somatic and psychic symptoms. Additionally, data concerning the main diagnostic groups and defects of vision and hearing were used.

Deprivation was studied on seven dimensions, as marginality in education, housing, work, subsistence, social support & family, social participation & leisure and life control. These dimensions were operationalized by one or several indicator(s).

The study compares the proportion of deprived people among those with ill-health with the deprivation found among those without ill-health. All indicators of ill-health and deprivation were used. The relationship of ill-health and deprivation was studied also by log-linear modelling in order to control the impact of age, region and sosioeconomic status (white vs. blue collar). Multidimensional deprivation was studied and profiles of deprivation among those with vs. without ill-health were compared by means of factor structures gained in principal component analyses.

The results show that the profile of deprivation among those with ill-health was similar to that found among those without ill-health. However, those with ill-health were more often deprived on all dimensions studied. This was often due to the impact of age, interpreted as such and as a generation effect, and sosioeconomic status. No relationship of ill-health to inadequate education and permanent exclusion from work by premature retirement was found after controlling the impact of structural factors.

Nevertheless, ill-health and deprivation were mostly mutually linked and their relationship was only strengthened by the structural factors. Being on relief, financial difficulties, and, in the male group, abstinence of social participation were related to ill-health mainly independently of the structural factors.

Multidimensional deprivation related to ill-health was - like many forms of ill-health itself - mainly due to age and generation: inadequate education, exclusion from work by various forms of retirement. Another variant of multidimensional deprivation was related to psychic symptoms. They were connected with problems of life control (stressful life events, abundant alcohol) and, in the male group, social support.

Those suffering from mental disturbances or defects of vision were more deprived than other groups with ill-health on practically all dimensions studied.

Keywords: ill-health, disability, deprivation, social marginality