"Täällä tehdään töitä itseä varten." Klubitalot ja jäsentalot

Tekijät: Hietala Outi, Valjakka Sari, Martikka Nina Sarja: Tutkimuksia 65/2000 Kustantaja: Kuntoutussäätiö Kustannuspaikka:: Helsinki 2000 ISBN: 952-5017-26-5 Sivumäärä: 199 sivua Hinta: 22.00 €

Tiivistelmä

Kuntoutussäätiö käynnisti vuonna 1997 Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella kolmivuotisen tutkimushankkeen, jonka tarkoituksena oli kuvata klubi- ja jäsentalojen toimintaa Suomessa. Tutkimus koostui kolmesta vaiheesta: 1. Kartoitusvaiheessa (1998) kuvattiin suomalaisia klubi- ja jäsentaloja, niiden toimintaa, toimintamalleja, toimintatapoja, organisatorista rakennetta ja rahoituspohjaa. 2. Syventävässä vaiheessa (1999) keskityttiin klubitalojen työllistymiseen tähtäävään toimintaan; käytettyjen toimintamallien ja toimintatapojen kuvaamiseen sekä osallistujien kokemusten selvittämiseen. 3. Osallistuvan havainnoinnin osuudessa (1998-99) tutkittiin laadullisilla, etnografiseen tutkimusperinteeseen perustuvilla menetelmillä klubitalojen arkitoimintaa sekä jäsenten ja työntekijöiden välisiä suhteita.

Tutkimuksessa oli mukana 20 yhteisöä eri puolelta Suomea; kuusi klubitaloa ja 14 jäsentaloa. Jäsentalojen toimintaan osallistui vuodessa noin 2200-2400 henkilöä, kuuden klubitalon toimintaan osallistui noin 500-600 henkilöä. Päivittäin klubi- ja jäsentalojen toimintaan osallistui talokohtaisesti keskimäärin 20 henkilöä.

Mielenterveyskuntoutuksen kentässä klubi- ja jäsentalot edustavat uusia, yhteisöllisyyttä sekä jäsenten osallisuutta ja täysivaltaisuutta korostavia toimintamalleja. Toimintamallit eroavat kuitenkin toisistaan. Jäsentalojen toiminnan perustana on suomalainen yhdistysperinne, mutta toiminta vaihtelee paikallisesti paljon. Klubitalojen toimintaa puolestaan ohjaavat kansainväliset tavoitteet ja laatusuositukset. Jäsentalojen taustayhdistykset ovat pääosin mielenterveysyhdistyksiä, omais- ja potilasjärjestöjä. Vaikka klubitalojen taustalla voi olla peruspalveluja täydentävä julkisyhteisö, yhdistys, kaupunki tai sairaanhoitopiiri, ovat klubitalot hallinnollisesti autonomisia. Sekä klubi- että jäsentaloissa yhteisön hyväksi tehtävä työ muodostaa toiminnan ytimen. Klubitalojen jäsenet voivat lisäksi kokeilla työntekoa avoimilla työmarkkinoilla siirtymätyöohjelman avulla. Klubitalojen työpainotteinen päivä on tärkein työhön valmentava elementti, jonka lisäksi järjestetään yleisiä valmiuksia lisäävää koulutusta. Jäsentalojen toiminta on monimuotoisempaa ja perinteisempää kuin klubitalojen; keskeisiä toimintamuotoja yhteisössä työskentelyn lisäksi ovat harrastustoiminta sekä vertais- ja terapiaryhmät. Lisäksi toimintaan voi kuulua avosuojatyötä tai suojatyötä. Jäsentalojen toiminnan ensisijaisena tavoitteena ei kuitenkaan yleensä ole työllistää jäseniään avoimille työmarkkinoille. Muutamissa jäsentaloissa toimintaan kuuluu tuettua työllistymistä.

Suomalaisten klubitalojen työllistymiseen liittyvä toiminta sisältää siirtymätyön ja itsenäisen työllistymisen tukemisen sekä tuetun työllistymisen, jonka toimintatavat ovat vasta muotoutumassa. Klubitaloyhteisöt tarjoavat jäsenilleen monipuolista, jatkuvaa tukea työllistymisprosessin eri vaiheissa. Kokemukset siirtymätyömallista ovat olleet myönteisiä, vaikka sen soveltamisessa suomalaiseen yhteiskuntaan onkin esiintynyt esimerkiksi työlainsäädännöstä ja sosiaaliturvasta johtuvia ongelmia. Siirtymätyö normaalia työsuhdetta muistuttavana työnä on vaikuttanut myönteisesti kuntoutujien elämänlaatuun ja -hallintaan. Jäsenille on syntynyt polkuja työhön ja koulutukseen.

Suomalaisten klubitalojen toiminnassa toteutuvat konkreettisella tavalla monet klubitaloliikkeelle keskeisistä tasa-arvon, täysivaltaistumisen, omaehtoisen ja merkityksellisen toiminnan ihanteista. Klubitalojen toiminta perustuu aktiivisuuden, tavoitteellisuuden ja tuottavan työn ihanteisiin, mutta niiden toteuttaminen tuotti klubitaloyhteisöön hierarkisuutta ja kilpailua. Toisaalta yksikään sosiaalinen yhteisö ei ole vapaa jäsentensä luokittelusta, erottelusta ja erottavien tekijöiden arvottamisesta. Myös klubitaloyhteisössä työntekijä tai jäsen, jolla on talon kannalta arvokkaita ominaisuuksia, saavuttaa usein arvostetun aseman.

Avainsanat: klubitalo, jäsentalo, mielenterveyskuntoutus, siirtymätyö, yhteisö, ammatillisuus, etnografia.

Abstract

Clubhouses and other communities based on membership or user involvement have become more common in Finland during the past few years. Rehabilitation Foundation carried out a research project (1997-1999), that aimed to study Finnish clubhouses and other communities based on user involvement, called here as member houses. The research project comprised of 1) description of the characteristics of clubhouses and member houses: basic models, implementation, practices, organisational structure and financing, 2) process evaluation focusing on the implementation process and practices of transitional employment and other forms of employment in Finnish clubhouses as well as the experiences of members, and 3) ethnographic study based on fieldwork/participant observation to analyse the everyday activities of the clubhouses and to explore the forms and positions of expertise in the clubhouse settings.

Six clubhouses and fourteen member houses in Finland participated the study. Totally 2200-2400 persons per year participated the activities of the member houses. The six clubhouses had 500-600 participants per year in total. The average number of daily participants per clubhouse or member house was 20 persons.

In rehabilitation of people with mental health problems both club- and member houses represent new models, that emphasise community, peer support, social inclusion and empowerment of the members. However, the implementation models of clubhouses and member houses differ from each other. The implementation models of the member houses are based on the traditions of Finnish third sector organisations/voluntary organisations. The background organisations of the member houses were mental health and patient associations and family organisations. The clubhouses follow commonly accepted international standards. In Finland clubhouses are administratively autonomous, despite that they were established e.g. by foundations or associations specially aiming to support people with mental health problems, by hospital districts or by municipal social and health services. The daily work done in and for the community forms the essence of the activities of clubhouses and member houses. In the clubhouses the transitional employment program enables the members to work in the open labour market. The members can train themselves for the open labour market jobs by working in the clubhouse, but also general skills training is available. The member houses have a wide variety of more traditional activities; in addition to the daily work done in and for the community also recreation, peer support groups and therapy groups are essential. The activities can include sheltered work or sheltered work in integrated settings. In the member houses open employment is not an objective, although some houses have supported employment programs.

Finnish clubhouses run transitional employment programs and support independent employment. Also supported employment is being developed. The clubhouses give continuous support to their members in many ways during the different phases of the employment process. Experiences from transitional employment have been positive. However, some problems have occurred in the implementation due to, e.g. legislation and the social security system. The most immediate impact of transitional employment is an improvement in the members' quality of life. Clubhouses are also successful in creating pathways towards work and education.

Many ideals of the clubhouse movement such as equality, empowerment and meaningful activity are realised in the Finnish clubhouses. The realisation of such ideals as activity, goal orientation and productive work cause hierarchy and competition in clubhouse communities. On the other hand, no social community can be free from classification, distinction and from valuing the distinctive factors. Also those workers or members who have more qualifications, knowledge or skills valuable to the community will inevitably receive a more important role in the clubhouse.

Key words: clubhouse, member house, mental health rehabilitation, transitional employment, community, expertise, ethnography.