Risk and prognosis of coronary heart disease. Studies of psychological risk factors in samples of healthy subjects and post-infarction patients

Tekijät: Julkunen Juhani Sarja: Tutkimuksia 53/1996 Kustantaja: Kuntoutussaatiö Kustannuspaikka:: Helsinki 1996 ISBN: 952-5017-01-X Sivumäärä: 94 sivua Hinta: 17.00 €

Tiivistelmä

Tutkimuksessa tarkastellaan sepelvaltimotaudin psyykkisiä vaaratekijöitä sekä sydäninfarktista toipumiseen yhteydessä olevia tekijöitä. Keskeisiä teoreettisia konstruktioita ovat A-tyyppinen käyttäytyminen, vihamielisyys ja kyynisyys sekä selviytymiskeinot.

Ensimmäisessä osatutkimuksessa kehitettiin vihamielisyyden ydinkomponenteiksi oletetun kyynisyyden arvioimista varten uusi, väestötutkimuksiin soveltuva lyhyt kyselymenetelmä. Toisessa tutkimuksessa selvitettiin kyynisyyden ja suuttumisen tunteiden ilmaisutapojen yhteyksiä kaulavaltimon ateroskleroosin etenemiseen kahden vuoden seurantatutkimuksessa. Aineiston muodostivat 119 keski-ikäistä miestä, jotka osallistuivat laajaan, Kuopion yliopistossa toteutettavaan Sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimukseen. Tulokset osoittivat, että sekä kyynisyys että pyrkimys suuttumisen tunteiden ilmaisun tukahduttamiseen olivat yhteydessä ultraäänimittausten avulla arvioituun ateroskleroosin etenemiseen. Kaulavaltimoiden ahtautuminen eteni noin kaksi kertaa nopeammin niiden miesten ryhmässä, joiden pistemäärät molemmilla mainituilla asteikoilla olivat keskitasoa korkeammat. Yhteys säilyi tilastollisesti merkittävänä vaikka tunnettujen vaaratekijöiden kuten tupakoinnin ja seerumin LDL-kolesterolipitoisuuden vaikutus kontrolloitiin.

Vastaavasti pitkittäistutkimusten avulla selvitettiin kahdessa sydäninfarktipotilaiden aineistossa (n=92 ja 243) A-tyyppisen käyttäytymisen, ahdistuneisuuden, vihamielisyyden ja ärtyvyyden sekä selviytymiskeinojen yhteyttä toipumiseen. Eräät sairaalavaiheen aikana arvioidut psykologiset seikat osoittautuivat merkittäviksi sydäninfarktin ennusteeseen ja kuntoutumiseen liittyviksi tekijöiksi. Akuuttivaiheen aikana itsearvioitu ahdistuneisuus ja yleinen ärtyvyystaipumus jo ennen sairastumista ennakoivat komplikaatioiden ilmaantumista seuraavan vuoden aikana. Yhteys säilyi merkitsevänä vaikka tilastollisesti kontrolloitiin iän ja infarktin vaikeusasteen vaikutus. Sitä vastoin A-tyyppinen käyttäytyminen ei ollut yhteydessä ennusteeseen eikä työkyvyn palautumiseen. Toisaalta taas optimistinen tapa suhtautua sairastumiseen sekä vähäinen depressiivisyys olivat yhteydessä työhönpaluun onnistumiseen sekä subjektiivisesti koettuun hyvään terveyteen vuotta myöhemmin. Vuoden ajan seuratuista alle 60-vuotiaista sydäninfarktin sairastaneista kaikkiaan 54 % oli kuntoutunut työkykyisiksi.

Tulokset viittaavat siihen, että jo sydäninfarktin akuuttivaiheen hoidon aikana potilaan psyykkisen tilan arviointi on tärkeää tulevan hoidon ja kuntoutuksen kannalta. Tulosten perusteella on kehitetty psykososiaalisten vaaratekijöiden kartoittamiseksi kyselymenetelmä, jota voidaan käyttää esimerkiksi syöpäpotilaiden kuntoutukseen ohjaamisen perustana.

Avainsanat: sepelvaltimotauti, sydäninfarkti, ateroskleroosi, psyykkiset riskitekijät, A-tyyppinen käyttäytyminen, vihamielisyys, ahdistuneisuus, selviytymiskeinot, coping

Abstract

In this series of studies three psychological constructs, i.e., Type A behavior, hostility, and coping, were investigated as predictors of recurrent cardiac events and recovery after a myocardial infarction (MI). Futhermore, the association of hostility, cynicism and anger suppression with the ultrasonographically assessed 2-year progression of carotid atherosclerosis (PCA) was studied in a sample of middle-aged men. A new measure of cynicism labeled Cynical Distrust was developed and a new, two-dimensional model of coping with illness was introduced. The results from the prospective study supported the conclusion that cynicism, the cognitive component of hostility, could be a risk factor for the development of atherosclerosis. Furthermore, it was found that there was about a two-fold accelerated PCA in the group above median both on Cynical Distrust and on Anger-control as compared with the low exposure group, even after conrtolling for the established biological risk factors and possible confounding variables. Follow-up results from a sample of 92 MI-patients indicated that reactive anxiety, irritability and often experienced anger, as measured during the acute care phase, associated with recurrent cardiac events and death during the first year after MI. Results from another sample of 243 MI-patients showed that anxiety and pessimistic coping style predicted poor recovery and failure in return to work after MI. The traditional , global Type A- construct, as measured by self-report questionnaires, was not associated with the prognosis of MI or with return to work rates. Based on these results a self-report questionnaire for the assessment of psychological risk factors in coronary patients was developed, and its validity was tested in a clinical trial. The results indicated that the proposed set of measures was a feasible and useful method for the assessment of the psychological status and coping styles in post-MI patients. The results also implicated that more attention should be paid to monitoring the psychological status of MI-patients already during the acute care phase.

Key words: coronary heart disease, myocardial infarction, atherosclerosis, psychological risk factors, Type A behavior, hostility, anxiety, coping