Psychological antecedents of metabolic syndrome precursors in the young. An analysis of prospective and experimental data
|
Tekijät: Ravaja Niklas Sarja: Tutkimuksia 55/1996 Kustantaja: Kuntoutussäätiö Kustannuspaikka:: Helsinki 1996 ISBN: 952-5017-03-6 Sivumäärä: 91 sivua Hinta: 17.00 € |
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkasteltiin psykologisten ja psykososiaalisten tekijöiden ja sepelvaltimotaudin fysiologisten riskitekijöiden, jotka muodostavat metabolisen oireyhtymän, välisiä yhteyksiä terveillä lapsilla, teini-ikäisillä ja nuorilla aikuisilla (n=4320). Keskeiset psykososiaaliset tekijät olivat A-tyyppinen käyttäytyminen ja sen komponentit, temperamentti, yleiset hallintakäsitykset ja elämänmuutokset. Tutkimuksessa tarkasteltiin näiden tekijöiden yhteyttä sekä metabolisen oireyhtymän yksittäisiinparametreihin että niiden muodostamaan kokonaisuuteen sekä poikkileikkaustilanteessa että prospektiivisesti. Lisäksi tutkittiin erästä mekanismi, jonka välityksellä psykologiset tekijät saattavat vaikuttaa insuliiniresistenssin kehittymiseen.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että psykologiset ja psykososiaaliset tekijät olivat johdonmukaisemmin yhteydessä seerumin insuliinikonsentraatioon (insuliiniresistenssin biologinen osoitin). Nämä tekijät ennustivat myöskin metabolisen oireyhtymän tekijöiden muodostamaa kokonaisuutta. Taipumus aggressiivisuuteen ja vihamielisyyteen oli prospektiivisesti yhteydessä korkeaan fysiologisten riskitekijöiden tasoon. Psyykkinen vitaalisuus ja A-tyyppisen käyttäytymisen johtajuuskomponentti ennustivat sitä vastoin matalaa fysiologisten riskitekijöiden tasoa. Hallinta-käsitysten ja elämänmuutosten välillä oli monimutkainen vuorovaikutus ennustettaessa metabolisia riskitekijöitä. Elämänmuutokset ennustivat kuitenkin useimmiten metabolisten riski-indikaattorien nousua henkilöllä, joilla oli sisäinen hallintakäsitys. Kokeellisen tutkimuksen tulokset osoittivat, että mentaalisen stressin aiheuttamat, pääasiassa sympaattisen hermoston välittämät, hemodynaamiset vasteet olivat yhteydessä metabolisen oireyhtymän keskeisiin parametreihin.Tulokset viittaavat siihen, että useat emotionaaliseen stressiin liittyvät psykologiset ja psykososiaaliset tekijät voivat myötävaikuttaa korkeaan metaboliseen syndroomaan liittyvien riskitekijöiden tasoon nuorilla. Psykologisten ja psykososiaalisten tekijöiden vaikutus insuliiniresistenssiin saattaa olla tärkeä mekanismi, jonka kautta kyseiset tekijät lisäävät sepelvaltimotautiriskiä. Tulokset tukevat myös käsitystä, että emotionaalinen stressi voi myötävaikuttaa insuliiniresistenssin kehittymiseen hemodynaamisten tekijöiden kautta.
Avainsanat: sepelvaltimotauti, metabolinen oireyhtymä, insuliini, kardiovaskulaarinen reaktiivisuus, A-tyyppinen käyttäytyminen, temperamentti, hallintakäsitykset, elämänmuutokset, emotionaalinen stressi
Abstract
The predictive validity of psychological and psychosocial factors for the development of high levels of individual physiological CHD risk factors constituting metabolic syndrome was investigated in healthy Finnish children, adolescents, and young adults (N=4320). The focus was on the following psychological and psychosocial factors: Type A behavior and its components, temperament, locus of control, and life changes. In addition, the relation of these psychological and psychosocial factors with clustering of multiple physiological risk factors was examined. One candidate mechanism for the influences of psychological factors on insulin resistance was explored. The results indicated that, with regard to the individual physiological parameters, psychological and psychosocial factors were most consistently related to serum insulin concentration, i.e., a marker of insulin resistance. They were also associated with clustering of multiple physiological risk factors. Of the psychological and psychosocial factors, Aggression- Hostility was prospectively related to a high level of physiological risk factors, whereas the opposite held in the case of mental vitality and Type A Leadership. The interaction of locus of control with life changes in predicting metabolic CHD risk factors was complex; life changes usually predicted an increase in physiological risk factors in individuals maintaining a belief in internal rather than external locus of control, however. The results from the experimental study showed that mainly sympathetically mediated hemodynamic responses to mental stress were related to the essential parameters of metabolic syndrome. The results suggest that diverse psychological and psychosocial factors related to emotional stress may contribute to the development of high levels of physiological CHD risk factors constituting metabolic syndrome in the young, thereby possibly increasing CHD risk The results support the case that emotional stress may contribute to insulin resistance through the mediating influence on hemodynamic factors.
Key words: coronary heart disease, metabolic syndrome, insulin, cardiovascular reactivity, type A behavior, temperament, locus of control, life changes, emotional stress