Palkansaaja, yrittäjä, työtön. Kuolleisuus Suomessa 2001–2007

Tekijät: Pensola Tiina, Shemeikka Riikka, Kesseli Katja, Laihiala Tuomo, Rinne Hanna ja Notkola Veijo Sarja: Tutkimuksia 84/2012 Kustantaja: Kuntoutussäätiö Kustannuspaikka:: Helsinki 2012 ISBN: ISBN 978-952-5961-08-9 Sivumäärä: 198 sivua Hinta: Maksuton Pdf: Palkansaaja, yrittäjä, työtön

Tiivistelmä

Pensola T, Shemeikka R, Kesseli K, Laihiala T, Rinne H, Notkola V, Palkansaaja, yrittäjä, työtön. Kuolleisuus Suomessa 2001–2007. Helsinki: Kuntoutussäätiön tutkimuksia 84/2012.

Ammateittaista kuolleisuutta on Suomessa tutkittu vuosina 1970–2000. Ammateittaisten kuolleisuuserojen selvittäminen on ajankohtaista ammattirakenteiden, työnkuvan ja työsuhteiden muutosvaiheessa.

Tutkimusaineistot perustuvat Tilastokeskuksen väestölaskenta- ja kuolemansyytiedoista taulukoituun pitkittäistiedostoon, joka kattaa kaikki työvoimaan kuuluneet Suomessa vuonna 2000 asuneet 25–64-vuotiaat naiset ja miehet. Kuolleisuutta on seurattu kuolemansyittäin (ICD10) 2001–07. Tilastokeskuksen vuoden 2001 ammattinimikkeet (392) on ryhmitelty 130 ammattiryhmään. Muut taustatiedot ovat tulot ja työttömillä työttömyyskuukaudet (0-36 kk), koulutus ja perheasema. Henkilövuosia oli palkansaajanaisilla 6 346 690 (8948 kuolemaa) ja -miehillä 6496620 (18 649), yrittäjänaisilla 583157 (1002) ja -miehillä 1 070 318 (3795) sekä työttömillä naisilla 946 969 (3396) ja miehillä 953 512 (10 982). Aineiston analysoinnissa on käytetty Poisson regressiota, ikävakioituja kuolleisuuslukuja, vakioitua kuolleisuussuhdetta sekä elinajanodotetta ikävälille 25–64.

Naisilla keskimääräinen elinajan menetys oli palkansaajilla 8 kk, yrittäjillä 9 kk ja työttömillä 23 kk ikävälillä 25–64 vuotta. Miehillä vastaavat luvut olivat palkansaajilla 19 kk, yrittäjillä 20 kk ja työttömillä 72 kk. Kuolleisuus oli pieni mm. seuraavissa ammateissa: opettajat, lastentarhanopettajat, papit, lääkärit, elektroniikka- ja it-alan erityisasiantuntijat, teknikot, asiantuntijajohtajat ja miehillä myös muut johtajat. Keskimääräistä korkeampi naisten ja miesten kuolleisuus oli ammateissa, joihin sisältyi rutiinityötä ja joissa oli vähäiset koulutusvaatimukset ja korkea työttömyysprosentti. Näitä olivat mm. sekatyöntekijät (elinajanmenetys naisilla 19 kk ja miehillä 36 kk), tarjoilijat, siivoojat, kiinteistönhuoltajat, sairaala- ja hoitoapulaiset, rahdinkäsittelijät ja varastotyöntekijät sekä henkilökohtaiset avustajat ja omaishoitajat. Miehillä kuolleisuus oli korkeaa myös seuraavissa ammateissa: rakennusalan ammatit, hitsaajat ja kaasuleikkaajat, koneistajat, moottoriajoneuvon- ja koneiden kuljettajat sekä paperityöntekijät. Monissa näissä ammateissa oli keski‑määräistä korkeampi kuolleisuus iskeemisiin sydänsairauksiin, alkoholiin liittyviin syihin sekä itsemurhiin ja tapaturmiin. Naisilla myös muutamassa erityisasiantuntija-ammatissa kuolleisuus oli keskimääräistä korkeampi liittyen kasvainkuolleisuuteen. Tarkastelujaksolla keskimääräisestä elinajan menetyksestä palkansaajamiehillä 30 % ja naisilla 13 % aiheutui alkoholiin liittyvistä syistä. Pitkäaikaistyöttömillä vastaava osuus oli naisilla 48 % ja miehillä 54 %. Suuri osa ammattiryhmien välisistä eroista miehillä ja jonkin verran naisilla oli yhteydessä ryhmien välisiin tuloeroihin. Yrittäjien kuolleisuus oli työntekijäammateissa pienempi kuin palkansaajien mutta asiantuntija-ammateissa samalla tasolla. Pienituloisilla yrittäjillä kuolleisuus oli keskimääräistä korkeampi.

Avainsanat: ammatti, työttömyys, yrittäjä, palkansaaja, koulutus, tulot, perheasema, kuolleisuus, kuolleisuuserot, kasvain, keuhkosyöpä, rintasyöpä, verenkiertoelinten sairaus, iskeeminen sydänsairaus, aivoverisuonien sairaus, hengityselinten sairaus, diabetes, itsemurha, tapaturma, alkoholimyrkytys

Abstract

Pensola T, Shemeikka R, Kesseli K, Laihiala T, Rinne H, Notkola V, Employee, employer, unemployed. Mortality in Finland in 2001–2007. Helsinki: Rehabilitation Foundation, Research Reports 84/2012.

Occupational differences in mortality reflect hazards in the workplace. However, the mortality rates of occupational groups reflect also, and to a greater extent, the effect of other non-direct occupational but occupation associated hazards such as psychosocial factors at work or the likelihood to experience unemployment. The employees belonging to a certain occupational group may also share common patterns of health-related behaviour such as smoking, alcohol consumption and patterns of use of alcohol, sedentary life style, eating habits and the use of health services. Together these factors affect the mortality patterns of different occupational groups. Per each death occurred there are many accidents, sickness absence days and disability periods. However, death records cover information on various occupations in a consistent way and give information about which of the occupational groups are in need for interventions aimed to enhance health and well-being in these groups.

In this study we had data formed by Statistics Finland on all Finnish persons aged 25–64 included in labour force in 2000. They were followed up for 2001–07; The data consist of 12,8 million person-years (p-y) and 27,417 deaths of the employed in 130 occupational groups, 1,7 million p-y and 4797 deaths of entrepreneurs and
1,9 million p-y and 14,378 deaths of the unemployed women and men. The data also included information on income and for the unemployed persons on the number of their unemployment months, education and marital status. The data were analysed by the means of Poisson regression, standardized mortality ratios, age-standardized mortality rates (MR for 100,000 p-y) and life expectancy for the age interval 25 to 64.

Among women MRs varied between 38 for information technicians to 302 for routine manual workers. Among men these figures varied from approximately 170 for architects and headmasters to 560 for routine manual workers and special needs assistants and care givers. On average, higher mortality in manual occupations was attributable to ischaemic heart disease, alcohol related causes, suicides and accidents. Among women mortality was also higher in some upper non-manual occupations due to cancers. Unemployment increased mortality rate threefold among women and fourfold among men. Approximately half of the excess mortality of unemployed persons was attributable to alcohol-related causes. In non-alcoholic causes the effect of unemployment on mortality was mediated by income.

Key words: occupation, unemployed, occupational differences, education, family status, mortality, neoplasms, circulatory disease, lung cancer, breast cancer, ischae­mic heart disease, cerebrovascular diseases, respiratory diseases, diabetes, suicide, alcohol-related causes, intoxication, accidental deaths