Monia teitä kuntoutuksen arviointiin

Tekijät: Järvikoski Aila, Härkäpää Kristiina, Nouko-Juvonen Susanna Sarja: Tutkimuksia 69/2001 Kustantaja: Kuntoutussäätiö Kustannuspaikka:: Helsinki 2001 ISBN: 952-5017-38-9 Sivumäärä: 116 sivua Hinta: 22.00 €

Tiivistelmä

Kuntoutusten tuloksia, toiminnan hyötyjä ja vaikuttavuutta koskeva kiinnostus on lisääntynyt viime vuosina. Kuntoutustoiminta jäsentyy sekä yksilöllisen toiminnan että yhteiskunnallisten ratkaisujen kautta. Sillä pyritään parantamaan toisaalta ihmisten elämänhallintaa ja selviytymistä, toisaalta takaamaan ammattitaitoisen ja työkelpoisen työvoiman saanti yhteiskunnassa. Kuntoutuksen tutkimus ja arviointi sijoittuu eri tieteenalojen leikkauskohtaan, ja sen piirissä on näin ollen luontevasti tilaa erilaisille lähestymistavoille ja menetelmällisille ratkaisuille. Julkaisun artikkeleissa tarkastellaan sekä yksilö-, ohjelma- että makrotasoista kuntoutuksen arviointia. Julkaisun johdannossa Aila Järvikoski ja Kristiina Härkäpää tarkastelevat lyhyesti arviointitutkimuksen paradigmakeskustelua sekä kuntoutuksen arvioinnin monimuotoisuutta.

Ensimmäisessä artikkelissa Asko Suikkanen ja Jari Lindh kysyvät onko kuntoutuksen arviointi ollut liian etäällä toiminnan historiallisista ja sosiaalisista ulottuvuuksista. He sijoittavat kvantitatiivisen arviointimallin ja yhteiskuntatieteellisen arviointitutkimuksen väliin ns. reflektiivisen arviointitutkimuksen mallin, jossa keskitytään vaikuttavuuden ulottuvuuksien lisäksi myös kommunikatiivisiin ja prosessuaalisiin ulottuvuuksiin. Toisessa artikkelissa Tapani Kallanranta tarkastelee neurologisen kuntoutuksen vaikuttavuutta ja sen arviointitapoja. Kallanranta korostaa satunnaistettujen koeasetelmien ja kvasikokeellisten asetelmien tarpeellisuutta lääketieteellisessä vaikuttavuustutkimuksessa. Rinnalle tarvitaan myös tapaustutkimuksia onnistuneista ja epäonnistuneista kuntoutustapauksista.

Ilmari Rostila tarkastelee artikkelissaan realistisen arviointitutkimuksen perusteita ja arviointiotteen soveltamista kolmessa kehittämisprojektissa. Realistinen arviointitutkimus on soveltamiskohteesta riippuen toisaalta induktiivista – selitysten etsimistä – toisaalta deduktiivista – selitysten kilpailuttamista. Marketta Rajavaara analysoi realistisen arviointitutkimuksen mahdollisuuksia ja rajoituksia käyttäen esimerkkinä ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien palvelutarveselvitysohjelmaa. Rajavaara katsoo realistisen arvioinnin saattavan antaa ohjelmien ja projektien arviointiin uusia mahdollisuuksia, mutta vaarana on että myös realistisesta arvioinnista muodostuu oma lokeroitunut paradigmansa.

Pekka Rissasen artikkelin teemana ovat kuntoutuksen taloustieteellisen tutkimuksen pulmat ja mahdollisuudet. Rissanen katsoo tehokkuus- ja tuottavuustutkimuksen menetelmien soveltuvan hyvin myös kuntoutuksen tutkimukseen. Simo Mannila tarkastelee artikkelissaan kuntoutuksen arvioinnin makrotasoa, politiikan tasoa. Esimerkkinä politiikkatason arvioinnista Mannila esittelee vajaakuntoisten työllisyys- ja työvoimapolitiikan makrotasoista arviointia, joka perustuu sektorikohtaisten seurantajärjestelmien tietoihin ja siten havainnollistaa arvioinnin ongelmakohtia. Susanna Nouko-Juvonen pohtii artikkelissaan palvelutarpeiden arviointia osana toiminnan kehittämistyötä, ja korostaa tietolähteiden ja näkökulmien moninaisuuden tärkeyttä. Viimeisessä artikkelissa Aila Järvikoski ja Kristiina Härkäpää tarkastelevat positivistis-kvantitatiivista ja naturalistis-kvalitatiivista paradigmaa kuntoutuksen vaikuttavuuden arvioinnissa.

Avainsanat: kuntoutus, arviointi, vaikuttavuus, realistinen arviointitutkimus

Abstract

The question of benefits and outcome of rehabilitation has received increasing interest during the past few years. Rehabilitation can be defined as an activity that aims to improve the life control and coping of individuals on one hand and to ensure a qualified, competent and able work force in the society, on the other hand. Rehabilitation research and evaluation is based on a multidisciplinary approach and therefore it can easily comprise different research paradigms and methodological solutions. The articles in this anthology deal with the evaluation of rehabilitation on the individual, program and macro-level. In the introduction Aila Järvikoski and Kristiina Härkäpää describe briefly the paradigm war in evaluation research and the multidimensionality of evaluating rehabilitation activity.

In the first article Asko Suikkanen and Jari Lindh ask if evaluation of rehabilitation has become estranged from the historical and social dimensions of the activity. They propose that reflective evaluation can be positioned between the quantitative evaluation model and the model used in social policy evaluation. In addition to evaluating outcome, reflective evaluation focuses also on communicative and process dimensions. In the second article Tapani Kallanranta presents results of the outcome of neurological rehabilitation. He stresses the need for randomized clinical trials in medical research but also points out the need for case studies.

Ilmari Rostila presents the basic principles of realistic evaluation that was launched by Pawson and Tilley in 1997. Rostila presents data from three projects where realistic evaluation was used as the evaluation methodology. Depending on the frame of implementation realistic evaluation can be inductive – searching for explanations- and deductive – competing explanations. Marketta Rajavaara analyses the opportunities and barriers to realistic evaluation. She proposes that realistic evaluation can bring about new opportunities for evaluating rehabilitation programs and projects, but she also sees that there is a risk of compartmentalization of realistic evaluation as has happened with other paradigms.

Pekka Rissanen´s article deals with the problems and possibilities for economic evaluation of rehabilitation. Simo Mannila focuses on the policy level evaluation of rehabilitation. He presents data from a macro-level evaluation of employment policy for people with disabilities. Susanna Nouko-Juvonen describes service needs assessment and stresses the importance of using multiple information sources. In the last article Aila Järvikoski and Krisiina Härkäpää present some viewpoints on the use of quantitative and qualitative research paradigms in rehabilitation research.

Key words: rehabilitation, evaluation, outcome, realistic evaluation