Maahanmuuttajien kuntoutumisen ja työllistymisen tukeminen Helsingissä

Tiivistelmä

Monet maahanmuuttajat eivät hyödy riittävästi julkisen sektorin tarjoamista palveluista integroituakseen suomalaiseen yhteiskuntaan joko työllistymisen kautta tai muulla tavoin. Maahanmuuttajien asema ja oikeudet julkisessa palvelujärjestelmässä jakautuvat kotoutumisvaiheen erityispalveluihin ja tämän jälkeiseen peruspalvelujen käyttöön.

Peruspalvelujen piiriin kuuluu jo huomattava määrä kotoutumisvaiheen ohittaneita maahanmuuttajia, jotka jäävät eri syistä ilman tarvitsemiaan terveys-, sosiaali-, työllistymis- ja kuntoutuspalveluja. Kaikkein heikoimmassa asemassa ja syrjäytymisvaarassa ovat kotoutumisvaiheen ohittaneet maahanmuuttajat, joilla on samanaikaisesti terveyteen, sosiaaliseen integraatioon ja työllistymiseen liittyviä ongelmia.

Tässä tutkimuksessa on selvitetty helsinkiläisten kotoutumisvaiheen ohittaneiden maahanmuuttajien osalta, millaisia terveyden, sosiaalisen integraation ja työllistymisen edistämiseen liittyviä palvelutarpeita heillä on ja miten nykyinen palvelujärjestelmä pystyy näihin tarpeisiin vastaamaan. Lisäksi selvitettiin, miten voidaan tukea maahanmuuttajien valmiuksia käyttää olemassa olevia julkisia palveluja, miten julkisissa palveluissa voidaan palvella maahanmuuttajia nykyistä paremmin ja missä määrin ilmenee tarpeita kehittää uusia palveluja.

Tutkimuksen aineisto koostuu Helsingin kaupungin sosiaaliviraston, Helsingin työvoimatoimiston, Helsingin työvoiman palvelukeskuksen ja joidenkin järjestöjen johtajien ja työntekijöiden teemahaastatteluista (n = 19). Haastattelut koodattiin teemoittain ja teemoja analysoitiin sisällönanalyysin avulla.

Tutkimuksen tuloksia käsiteltiin kahden pääteeman alla, jotka olivat asiakastyön yleiset haasteet sekä asiakkaiden tarpeet ja palvelujen toimivuus. Asiakastyön haasteet saattavat ilmetä kuntoutumisen ja työllistymisen tukitarpeita omaavien maahanmuuttajien asiakkuudessa palvelusta riippumatta. Haasteena on yhdenvertaisuuden toteutuminen silloin, kun palveluissa suhtaudutaan maahanmuuttajiin kielteisesti, asiakkaana olevan maahanmuuttajan suomen kielen taito on heikko tai työntekijän ja asiakkaan välistä kommunikaatiota heikentävät kulttuurierot ja asiakkaalle vieras palvelujärjestelmä.

Asiakkaiden tarpeiden ja palvelujen toimivuuden yhteydessä käsiteltiin maahanmuuttajien palvelutarpeita ja olemassa olevien kotouttamis-, terveys-, sosiaali-, työllistymis- ja kuntoutuspalvelujen kykyä vastata niihin. Esiin nousivat etenkin toimivien mielenterveyspalvelujen puute, isojen perheiden äitien ja yksinhuoltajien vaikea asema, luku- ja kirjoitustaidottomilta ja oppimisvaikeuksia omaavilta puuttuvat palvelut sekä työllistymisen tukemisesta puuttuvat yksilölliset sekä työnhakijalle että työnantajille suunnatut palvelut. Kuntoutuspalveluihin ohjaaminen vaikuttaa erittäin vähäiseltä, eivätkä mahdollisuudet asiakkaiden tilanteiden kokonaisvaltaiseen selvittämiseen vastaa tarvetta.

Yhdenvertaisten palvelujen takaaminen myös maahanmuuttajille edellyttää työntekijöiden asenteiden ja työtapojen muokkaamista, puuttuvien palvelujen kehittämistä ja palvelujen välisen yhteistyön lisäämistä sekä panostamista kuntoutusprosessien kokonaisvaltaiseen tukemiseen kuntoutusluotsauksen keinoin.

Avainsanat: maahanmuuttajat, kuntoutus, työllistyminen, yhdenvertaisuus, kotouttamispalvelut, terveyspalvelut, sosiaalipalvelut, työllistymispalvelut, kuntoutuspalvelut, Helsingin kaupunki