Kuuro ja huonokuuloinen nuori. Peruskoulun jälkeinen koulutusvalinta ja siihen vaikuttavat tekijät

Tekijät: Lehtoranta Pirjo Sarja: Tutkimuksia 62/1999 Kustantaja: Kuntoutussäätiö Kustannuspaikka:: Helsinki 1999 ISBN: 952-5017-15-X Sivumäärä: 50 sivua Hinta: 13.50 €

Tiivistelmä

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, a) millaisia koulutusvalintoja kuulovammaiset nuoret tekivät peruskoulun jälkeen ja poikkesivatko heidän valintansa kuulevien nuorten valinnoista, b) oliko kognitiivisilla, persoonallisuus-, sosiodemografisilla ja kuulovammaan liittyvillä tekijöillä yhteyttä nuorten koulutusvalintoihin sekä c) mikä yhteys sosiodemografisilla ja kuulovammaan liittyvillä tekijöillä oli nuorten kognitiivisiin ja persoonallisuustekijöihin.

Kuulovammaisten koulujen 9-luokkien oppilaat (yhteensä 82) osallistuivat Kuntoutussäätiössä kartoitus- ja ohjausjaksolle, jonka aikana nuorille tehtiin psykologisia testitutkimuksia sekä keskusteltiin henkilökohtaisesti kunkin nuoren tilanteesta. Tutkimusta täydennettiin vanhemmilta ja opettajilta saaduilla lomaketiedoilla sekä sairaaloista saaduilla aikaisemmilla tutkimusasiakirjoilla. Nuorten tilanne kartoitettiin perus-koulun loputtua, seuraavan lukukauden alussa. Nuorten tekemät koulutusvalinnat ryhmiteltiin jatkoana-lyysejä varten kolmeen luokkaan: valmentava koulutus, ammatillinen koulutus ja lukio.

Tulokset osoittivat, että kuulovammaisten nuorten peruskoulun jälkeiset koulutusvalinnat poikkesivat kuulevien nuorten valinnoista. Kuulovammaiset nuoret hakeutuivat valmentavaan koulutukseen useammin kuin kuulevat nuoret. Lukion aloittaneita kuulovammaisissa nuorissa oli puolestaan vähemmän kuin kuulevissa nuorissa. Kognitiiviset tekijät, persoonallisuustekijät, kuulo-monivammaisuus ja se, oliko nuoren perheessä muita kuuroja jäseniä, olivat merkitsevästi yhteydessä nuorten tekemiin koulutusvalintoihin. Lukiolaisten ryhmä erosi valmentavan koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen ryhmästä. Lukiolaisten kognitiiviset taidot, opiskelumotivaatio ja opiskelupystyvyys olivat parempia ja heillä esiintyi vähemmän emotionaalisia ongelmia kuin valmentavan koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valinneilla. Lukiolaisilla esiintyi vähemmän kuulo-monivammaisuutta, ja heidän perheissään oli useammin muita kuuroja jäseniä kuin muiden ryhmien perheissä. Erityisesti kognitiivisilla tekijöillä (kirjallisen kielenhallinta ja koulumenestys) oli keskeinen merkitys nuorten koulutusvalintoihin, ja niiden vaikutus säilyi silloinkin kun persoonallisuustekijät ja kuulo-monivammaisuus kontrolloitiin. Kuulovamman asteella ja koulutusvalinnalla todettiin lisäksi yhdysvaikutukset nuorten persoonallisuustekijöihin. Myös sukupuolella ja koulutusvalinnalla oli merkitsevä yhdysvaikutus nuorten kirjallisen kielen hallintaan.

Sosiodemografisilla tekijöillä ja kuulovammaan liittyvillä tekijöillä oli jonkin verran yhteyttä nuorten kognitiivisiin ja persoonallisuustekijöihin. Sukupuoli, äidin ammatillinen koulutus ja kuulo-monivammaisuus olivat yhteydessä nuorten koulumenestykseen ja kirjallisen kielen hallintaan. Lisäksi havaittiin kuulo-monivammaisuuden yhteys nuorten päättelykykyyn. Sukupuoli, perheenjäsenten kuurous ja kuulomonivammaisuus olivat yhteydessä opiskelupystyvyyteen. Isän koulutus, perheenjäsenten kuurous ja kuulo-monivammaisuus olivat puolestaan yhteydessä emotionaalisten ongelmien määrään.

Tutkimus osoitti, että useat tekijät olivat yhteydessä kuulovammaisten nuorten koulutusvalintaan. Kuulovammaisia nuoria tulisi tukea kognitiivisten taitojen, ja erityisesti kirjallisen kielen hallinnan kehittymisessä, jotta nuorten koulutusvalintamahdollisuudet laajenisivat. Tutkimus toi lisää tietoa kuulovammaisten nuorten koulutusvalintaan, mitä Suomessa on tutkittu hyvin vähän.

Avainsanat: kuuro, huonokuuloinen, koulutusvalinta

Abstract

The aim of the study was to determine: a) the types of educational choices made by young people with hearing disabilities following the completion of comprehensive school for the hearing disabled, and whether their decisions differed from those with normal hearing; b) whether the educational choice was influenced by cognitive, personality and socio-demographic factors as well as the hearing disability itself; and c) the connection of socio-demographic factors and the hearing disability with cognitive factors and personality traits of the students.

Eighty-two ninth grade students (15-16-year-olds) from schools for the hearing disabled participated in a survey and control period held at Rehabilitation Foundation, during which psychological tests were carried out, and including individual discussions on the situation of each young person. The research was boosted by questionnaires filled in by parents and teachers and by research documents previously acquired from hospitals. Each student's situation was assessed at the end of comprehensive school, taking place at the beginning of the subsequent term. Their educational choices were divided into three categories for further review, namely: preparatory education; vocational training; and upper secondary school.

The results indicated that the educational choices made after completing comprehensive school were different for students with hearing disabilities compared to those of normal hearing. Students with hearing disabilities were more likely to proceed into preparatory education, and fewer went on to upper secondary education.

The educational choice was largely influenced by cognitive and personality factors besides hearing multi-disabilities. Another contributory element was whether the student's family included other deaf members. The upper secondary school group differed from the preparatory education and vocational training groups. Students in upper secondary school professed a higher level of cognitive skills, motivation for learning and competence for studying. They also demonstrated fewer emotional problems than students in preparatory and vocational training. Upper secondary school students had less hearing multi-disabilities, and their families were more likely to include other deaf members than those in the other two groups. Especially cognitive factors (mastering written language and doing well at school) played a vital role in the choice of education, which was evident even when personality factors and hearing multi-disabilities were controlled. There was a significant interaction between the degree of the hearing disability and the educational choice in explaining personality factors of young people. In addition, a significant interaction was founded between the sex of the person and the educational choice in explaining written language skills.

To a degree, socio-demographic factors and aspects relating to the hearing disability had an effect on cognitive and personality factors of the students. The sex, the mother's level of education and hearing multi-disabilities were connected to the students' success at school and their written language skills. Another traceable link was found between hearing multi-disabilities and reasoning skills. On the other hand, the sex, other deaf family members and hearing multi-disabilities correlated with the amount of existing emotional problems.

The research proved that several factors had an impact on educational choices of students with hearing disabilities. They require support to expand their cognitive skills, and particularly to develop written language abilities, so that the range of educational choices would widen. The research provided further insight into educational choices made by students with hearing disabilities, an area which has previously received little attention in Finland.

Key words: deaf, hard of hearing, educational choice