Kohti kuntouttavaa sosiaalityötä. Aktivointi ja työllistymisen tukeminen sosiaalityön ammattikäytäntönä kunnissa
|
Tekijät: Tuusa Matti Sarja: Tutkimuksia 74/2005 Kustantaja: Kuntoutussäätiö Kustannuspaikka:: Helsinki 2005 ISBN: 952-5017-53-2 Sivumäärä: 96 sivua Hinta: 22.00 € |
Tiivistelmä
Tutkimuksessa arvioidaan pitkäaikaistyöttömien aktivoinnin ja työllistymisen tukemisen vaikutuksia sosiaalityön ammattikäytäntöihin kunnissa. Tutkimusaineistona on haastattelu- ja koulutusaineisto pääkaupunkiseudulta. Tutkimus taustoittuu teoreettisesti empowerment -keskusteluun sekä sosiaalityön ja kuntoutuksen 2000-luvun käsitteelliseen pohdintaan. Ammattikäytäntöjä koskevia kuvauksia ja arviointeja peilataan kirjallisuudessa ja kehittämishankkeissa jäsennettyihin sosiaalityön ja aktivoinnin hyviin käytäntöihin. Tutkimuksessa arvioidaan myös aktivointia ja vastikkeellisuutta korostavaa sosiaalipolitiikan paradigmaa ja sen luomia reunaehtoja asiakaslähtöiselle työotteelle kunnissa.
Sosiaalityöntekijän työssä korostuu kokonaisvaltaisuus ja yhteiskunnallinen näkökulma työllistymisen problematiikkaan. Sosiaalityöntekijän näkökulma ja asiakastyö painottuvat työllistymisen esteisiin ja niiden ratkaisukeinoihin. Asiakkaiden elämäntilanteiden arviointi, palveluohjaus, pitkäjänteinen prosessinohjaus ja asiakkaiden oikeuksien turvaaminen ovat kuntouttavan sosiaalityön ydinaluetta.
Aiemmin kuntouttavan sosiaalityön ammattikäytännöt olivat kuntien peruspalveluissa satunnaisia. Muutos on ollut nopea ja perinpohjainen ja tuonut uusia näköaloja asiakastyön tavoitteisiin, työmenetelmiin sekä laajentanut ja tiivistänyt yhteistyöverkostoa. Tutkimukseen osallistuneiden sosiaalityöntekijöiden jäsennykset omasta työstään, työnsä etiikasta ja suhteestaan asiakkaisiin ovat samansuuntaisia kuin tämän päivän kuntoutus- ja valtaistumisdiskurssi.
Monisektorinen aktivointiyhteistyö on ollut pääosin toimivaa ja tuloksellista, mutta erilaisten toimintakulttuurien, ammattikäytäntöjen, arvomaailmojen ja palvelumallien kohtaamisissa on myös syntynyt ristiriitoja. Yhteistyökäytäntöjen vakiintumisen myötä kuntiin on syntymässä uudenlaisia palvelukulttuureja.
Kuntouttavan sosiaalityön ammattikäytäntöjen juurruttamista kuntien peruspalveluihin vaikeuttavat monenlaiset reunaehdot ja mekanismit. Sosiaalitoimessa on käynnissä jatkuva asiakastyön organisoinnin ja työorganisaatioiden muutos. Myös työntekijöiden vaihtuvuus- ja rekrytointiongelmat, asiakasmäärät, muuttuva tehtäväkenttä sekä tehtävärakenteen uudistaminen vaikeuttavat uusien ammattikäytäntöjen omaksumista. Sosiaalityön asema on monin tavoin epävakaistunut.
Sosiaalityöllä on keskeinen rooli työllistämispalveluissa, mikä tulisi näkyä myös organisatorisesti. Nykyistä palveluvalikoimaa pitäisi täydentää elämänhallintaa ja työmarkkinavalmiuksia parantavilla palveluilla. Työvoiman tarjontaan keskittyvien aktivointitoimien ohella pitäisi myös panostaa työvoiman kysyntää lisääviin ja syrjiviä mekanismeja poistaviin toimenpiteisiin.
Avainsanat: aktivointi, pitkäaikaistyöttömyys, sosiaalityö, kuntouttava sosiaalityö, kuntoutus, empowerment, työllistymisen tukeminen
Abstract
This study aims to analyse how the activation and employment support services for long term unemployed persons have affected the social work practices in the
municipalities. The research data consists of interviews and training materials collected in the Helsinki region. The theoretical framework of the research relies on the conceptual discussion on empowerment, social work and rehabilitation in Finland in the beginning of the 2000´s. The social work practice descriptions and evaluations are compared to the good practices of activation and social work described in the literature and in relevant research and development projects. The implications and stipulations on customer-oriented practices in the municipalities of the new workfare paradigm of social policy is being evaluated, as well.
The social worker brings comprehensiveness and societal views to the problems of employment. The social worker`s views and practices concentrate on the barriers of employment and aim at overcoming them. Assessment of the life situations of the clients, case management, counselling of long processes and securing the rights of the customers are the core content of empowering social work practices.
Empowering social work practices in the municipality social welfare services were previously coincidental. The change has been rapid and thorough, and it has brought new perspectives to the aims and practices of the client work, and the network of cooperation has broadened and become closer. The descriptions of the social workers interviewed in terms of their practice, work ethics and relationship to the clients are parallel with the present discourse of empowerment and rehabilitation.
The multisectoral cooperation in the field of activation is considered to be primarily well functioning and effective. However, the encounter of varying work cultures, practices, values and service models has brought about contradictions, as well.
Various stipulations and mechanisms are endangering the establishment of empowering social work practices in the municipal social welfare services. There is a continuous re-organizing process of client work and work organizations in the municipalities. The high turnover of workers, recruitment problems, case load and introduction of new tasks and responsibilities also hamper the establishment of the new practices. The conditions of social work have become unstable.
Social work has an essential role in the employment services, and accordingly it should have a stronger organizational status. The employment services should be supplemented by services enhancing life coping skills and employability of the clients. Activation focusing on labour supply should also be supplemented by measures increasing labour demand and abolishing exclusive mechanisms.
Key words: Activation, long term unemployment, social work, empowering social work, rehabilitation, empowerment