Takaisin

Naisten sydänterveyden edistäminen terveysneuvonnan ja varhaiskuntoutuksen keinoin. Satunnaistettu vaikuttavuustutkimus.

Tekijät: Rantanen Piia, Julkunen Juhani, Vanhanen Hannu Sarja: Tutkimuksia 82/2009 Kustantaja: Kuntoutussäätiö Kustannuspaikka:: Helsinki 2009 ISBN: 978-952-5017-81-6 Sivumäärä: 53 sivua Hinta: 25.00 €

Tiivistelmä

Huolimatta viime vuosien suotuisasta kehityksestä sydän- ja verisuonisairaudet (SYVE) ovat Suomessa edelleen merkittävä kuolleisuutta ja ennenaikaista työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä. Lisäksi valtimosairauksien riskiä lisäävän aikuistyypin diabeteksen ilmaantuvuus on ollut tällä vuosikymmenellä huolestuttavassa kasvussa. SYVE-sairauksien sekä diabeteksen taustalla ovat pitkälti samat, elintapoihin liittyvät vaaratekijät, joiden kasaumasta käytetään usein nimitystä metabolinen oireyhtymä. Keskeisiä tekijöitä siinä ovat keskivartalolihavuus, sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöt sekä kohonnut verenpaine, joiden taustatekijöinä usein ovat epäterveellinen ravinto, vähäinen liikunta, tupakointi ja alkoholin liikakäyttö. Maassamme on pyritty panostamaan voimakkaasti valtimotautien ehkäisyyn ja edistämään terveellisiä elintapoja. Kuitenkin tutkimustieto erilaisten preventiivisten ohjelmien ja neuvonnan vaikuttavuudesta eri kohderyhmissä on monilta osin puutteellista. Lisäksi nykytietämys SYVE-sairauksien vaaratekijöistä ja niiden ehkäisystä perustuu edelleen pääosin miesaineistoilla saatuihin tuloksiin.

Tämän kehittämishankkeen tavoitteena oli selvittää sydänterveyden vaaratekijöitä kartoittavan seulontamenetelmän toimivuus ja kehittää työikäisille naisille soveltuva varhaiskuntoutusohjelma vaaratekijöiden alentamiseksi, sekä selvittää ohjelman vaikuttavuus verrattuna henkilökohtaiseen terveysneuvontaan.

Hanke toteutettiin yhteistyössä Suomen Sydänliiton ja Helsingin kaupungin työterveyskeskuksen kanssa vuosina 2005–2008. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Helsingin kaupungin palveluksessa olevat naiset, jotka osallistuivat 40-, 45-, 50- ja 55-vuotiaiden ikäryhmätarkastukseen Sturenkadun työterveysasemalla. Ikäryhmätarkastuksen yhteydessä toteutetussa seulonnassa korkeariskisiksi todetut naiset ohjattiin edelleen henkilökohtaiseen terveysneuvontaan ja sydänterveyttä edistävälle kurssille, jotka toteutettiin Kuntoutussäätiössä. Riskipistesumma koostui painoindeksistä, tupakoinnista, liikunnan harrastamisesta, systolisesta ja diastolisesta verenpaineesta sekä veren seerumin kokonaiskolesterolista. Vaikuttavuuden arviointi perustui vaaratekijöissä tapahtuvien muutosten vertaamiseen kahdessa satunnaistamalla muodostetussa tutkimusryhmässä. Molemmat ryhmät osallistuivat samaan interventio-ohjelmaan, mutta eri järjestyksessä (henkilökohtaisen terveysneuvonnan varassa tapahtuva itsehoito vs. ryhmäinterventio). Asetelma antoi mahdollisuuden selvittää ryhmäintervention tuoma lisävaikutus vaaratekijöiden alentamisessa verrattuna henkilökohtaiseen neuvontaan ja itsehoitoon kuuden kuukauden seurantajakson aikana. Lisäksi 12 kuukauden kuluttua toteutettujen seurantatutkimusten avulla saatiin tietoa muutosten pysyvyydestä.

Seulontaan osallistui 755 naista, joista korkeariskisiä oli lähes kolmannes (29 %). Interventioon osallistuneiden korkeariskisten (n = 128) osalta molemmissa tutkimusryhmissä tapahtui myönteisiä muutoksia lähes kaikissa vaaratekijöissä puolen vuoden seurannassa: kokonaisriskipisteet alenivat merkitsevästi, samoin kokonaiskolesteroli ja LDL-kolesteroli sekä systolinen ja diastolinen verenpaine, myös liikunnan harrastaminen lisääntyi. Kaikki mainitut muutokset olivat tilastollisesti erittäin merkitseviä (p < 0.001) ja vaikutuskoon perusteella arvioiden kohtalaisia tai suuria. Verenpaineen ja kolesteroliarvojen suotuisa muutos säilyi merkitsevänä vaikka ko. lääkitystä käyttäneet poistettiin analyyseista. Positiiviset muutokset myös säilyivät vuoden seurannassa. Ainoastaan painoindeksissä ei voitu todeta merkitsevää muutosta, vaikka vyötärönympärys pienenikin tilastollisesti erittäin merkitsevästi. Muutoksien suuruudessa tai suunnassa ei ollut tutkimusryhmien välillä tilastollisesti merkitseviä eroja. Molemmissa ryhmissä merkitsevä suotuisa kehitys tapahtui ensimmäisten kuuden kuukauden aikana ja säilyi 12 kuukauden seurantaan asti. Poikkeuksena tästä yleiskuvasta oli liikunnan harrastus, jonka osalta tulokset viittaavat ryhmäintervention myönteiseen vaikutukseen liikunnan lisäämisessä ja erityisesti sen ylläpitämisessä. UKK-kävelytestissä kävelyaika parani merkitsevästi molemmissa ryhmissä.

Kaikkiaan seulontamenetelmä osoittautui toimivaksi työterveyshuollon ikäryhmätarkastusten yhteydessä ja se tarjosi käyttökelpoisen lähtökohdan henkilökohtaiselle terveysneuvonnalle. Tulokset viittaavat siihen, että yleisesti tunnettujen vaaratekijöihin arviointiin perustuva henkilökohtainen terveysneuvonta voi olla yhtä tehokasta kuin tässä sovellettu ryhmäinterventio, kun pyritään saamaan aikaan muutoksia terveyskäyttäytymisessä ja vähentämään valtimotautien vaaratekijöiden tasoa.

Avainsanat: sydän- ja verisuonitaudit, interventio, preventio, naisten valtimoterveys, vaaratekijät, elintavat, vaikuttavuus

Abstract

Despite the significant decrease in morbidity as well as in mortality due to cardiovascular diseases (CVD) in Finland, they still are the leading cause of death for both women and men. Furthermore, the vulnerability of women to CVD remains poorly re-cognized by medical personnel as well as by women themselves, and many women are unaware of their risk for heart disease. Also, current knowledge of the prevention and treatment of CVD is still based on predominantly male study samples. The seriousness of these deficiencies in our knowledge are made even more obvious by the current epidemiological research showing that the typical heart patient no longer is a middle-aged man but instead an elderly woman.

In contrast to the positive development of CVD morbidity, the prevalence of Type 2 diabetes – a major risk factor of CVD – has been rapidly increasing during the last few decades jeopardizing the achievements in prevention of CVD. Vascular diseases and Type 2 diabetes share a cluster of risk factors often called the metabolic syndrome (MS), which often precedes clinical disease and thus offers a good target for prevention when recognized early enough. The syndrome includes abnormal blood glucose and serum lipids metabolism, elevated blood pressure, and overweight (especially central obesity). These risk factors in turn relate with unhealthy lifestyles such as inactivity, smoking, unhealthy diet, and excessive alcohol consumption.

Several large- and small-scale health campaigns and trials have been carried out in Finland during the last few decades. However, they have often been without adequate control to provide reliable conclusions about the efficacy of the interventions, and we still are in need for more detailed knowledge about how to design and carry out effective and feasible prevention of vascular diseases in specific groups of population.

Promoting Women’s Heart Health -project (2005–2008) was carried out by the Rehabilitation Foundation in co-operation with the Occupational Health Care Centre of the City of Helsinki and the Finnish Heart Association. The aim of this trial was to test the feasibility of a screening method in an occupational health care setting, to develop an early stage preventive programme to lower the level of risk factors for CVD, and to evaluate the efficacy of two preventive strategies to promote women’s heart health during one-year follow-up.

Participants (N = 755) were female employees of the City of Helsinki contacted during their health check visit at the age of 40, 45, 50, or 55 years. The risk-index consisted of body mass index, total serum cholesterol level, systolic and diastolic blood pressure, smoking, and exercise activity. In addition to those, several other well-known risk indicators of CVD such as blood glucose, serum triglyceride, LDL- and HDL-cholesterol levels, were recorded. High-risk women were invited to participate in a preventive intervention and they were randomized into two groups. Simple crossover design was used to evaluate the efficacy of personal feedback and health education as compared with feedback and group-based, ten-session intervention programme. Follow-up studies were completed at six and twelve months to monitor changes in the risk factor levels.

Results showed that nearly one third (29.0 %) of the participants scored over the previously established risk-limit (4.5 points). Corresponding rate was 41 % for men in a previous study using comparable methods and age cohorts. Out of the high-risk group 128 women (58.4 %) volunteered to participate in the randomized intervention trial. For those who participated in both follow-up examinations the mean of the risk score decreased from baseline 5.7 points to 3.7 points at six months follow-up (p< 0.001). A clear majority (64.3 %) of the high-risk women managed to lower their risk score under the risk limit during the first six months. Favourable changes were statistically highly significant (p-values < 0.001) in nearly all risk factors (total serum cholesterol, systolic and diastolic blood pressure and exercise habits) even when the effect of blood pressure and cholesterol lowering medication was controlled for. The positive changes could be observed in both study groups and were mainly achieved during the first six months. Effect size statistics indicated moderate or large effects. Only for body mass index we could not see any significant decrease while in waist circumference there was a small but statistically significant reduction in both study groups. One-year follow-up results showed that positive changes remained from six to twelve months. The only exception in this general trend was self-reported exercise activity, which seemed to increase more during the group interventions (interaction for study group by time, p = 0.004 during the second follow-up period).

As could be expected, the proportion of high-risk women in these age cohorts was clearly lower than the 41 percent prevalence in corresponding male cohorts. It still exceeded, however, our pre-study estimates, and underlines the importance of early monitoring of vascular risk factors also in women.

In this trial the feasibility of the screening method in an occupational health care setting proved to be good; assessment of the basic vascular risk factors does not significantly increase the burden of the occupational health care routine. The critical question is how to apply this information. To successfully motivate healthy employees to make changes in their health behaviour is challenging. It seems to require that resources, time, and training could be given for health care personnel. The screening method used in this trial offers a good starting point for prevention. Our results indicate that individually tailored counselling for women can be as effective as a ten-session, group-based intervention in producing health behaviour changes and reducing the risk of vascular diseases.

Key words: cardiovascular diseases, women’s health, prevention, life style change, randomized trial, efficacy