Stressaako?
Oletko
muuttamassa? Onko tenttikausi edessä? Odotatko lasta? Tai oletko
työttömänä? Ylimääräistä stressiä voivat synnyttää tällaiset
viattomiltakin tuntuvat tilanteet, niin perhe, työ, opiskelu kuin oma
ajattelutapasikin. Ihmisten stressinaiheuttajat vaihtelevat: se, mikä
saa sinun pinnasi kireälle, ei välttämättä vaikuta toiseen henkilöön
mitenkään.
Sopiva määrä stressiä on hyväksi - se saa energian
liikkeelle. Mutta ylirasitus vaikuttaa jo hyvinvointiisi.
Stressi
voi vaikuttaa sinuun hyvin monella tavoin. Tässä muutamia yleisimpiä
oireita, jotka saattavat yksittäin merkitä mitä tahansa, mutta
kasaantuessaan luultavasti juuri sitä, että kärsit stressistä:
Sydämesi
hakkaa kiivaasti, hikoilet, suu kuivaa, huimaa, vatsaa vääntää ja
hengityksesi on katkonaista. Et pysty keskittymään ja tekemään selkeitä
päätöksiä. Sinusta tuntuu, että vaikeat tilanteet ovat sinulle uhka,
eivät haaste.
Pitkäaikainen stressi vaikuttaa sinuun näkyvämmin.
Saatat menettää ruokahalusi, kärsiä unettomuudesta tai säryistä ja
kivuista. Saatat saada vaikkapa astman, migreenin,
ruuansulatusvaikeuksia tai selkäkipuja. Näiden kipujen ja jomotusten
takia et ole enää parhaimmillasi etkä pysty suhtautumaan selkeästi eteen
tuleviin ongelmiin.
Sinusta saattaa tuntua siltä, että et pysty
hallitsemaan tilanteita. Puhut liian nopeasti tai hitaasti, palaat
vanhoihin huonoihin tapoihisi - esimerkiksi kynsien pureskeluun,
hampaiden kirskutteluun, sormien rummuttamiseen - sekä olet pahalla
tuulella ja ärsyynnyt helposti. Tehokkuutesi laskee, koska olet
kohtuuttoman kielteinen, päätöksissäsi epärealistinen ja häilyvä sekä
unohdat helposti asioita. Saatat olla usein muissa maailmoissa tai
laiminlyödä kokonaan itsestäsi huolehtimisen.
Kuulostaako
tutulta? Jos kuulostaa, niin voit vähentää stressiä suhteellisen
helpoinkin konstein. Tässä niistä muutamia:
Siirrä vastuuta
muille
Siirrä
joitain tehtäviäsi muille. Jos vastuun jakaminen tuntuu sinusta
mahdottomalta, ajattele mielessäsi tilannetta, että et olisi
käytettävissä. Mitä jos kätesi olisi poikki - kuka silloin tulisi
avuksesi? Sukulaisesi, naapurisi tai ehkäpä palkattu työntekijä.
Kompromissit
Mieti,
mitkä asiat ovat sinulle niin tärkeitä, ettet suostu niistä luopumaan,
ja mistä taas voit luopua. Esimerkiksi perheenäitinä voit päättää, että
villakoirat pysyvät kyllä niin kauan paikallaan, kunnes sinulla on aikaa
imurointiin.
Oma aika tarpeen
On
tärkeää, että sinulla on aikaa myös itsellesi. Älä siis uppoudu niin
tiiviisti vaikkapa työhön, opiskeluun tai perheen hoitoon, ettet koskaan
pysty rentoutumaan omissa oloissasi. Saattaa olla myös paikallaan, että
selität ystävillesi tai perheellesi, ettei halusi yksinäisyyteen ole
missään nimessä tarkoitettu loukkaukseksi heitä kohtaan. Kaikki eivät
nimittäin ymmärrä tätä selittämättä.
Lomaile
Jos
olet töissä, pidä huoli siitä, että käytät lomasi ja pyrit jaksottamaan
vapaasi sinulle sopivalla tavalla. Ja jos vain mahdollista, lähde
lomallasi toisiin maisemiin, jotta voit irrottautua arjen rutiineista.
Jos sitä vastoin et ole töissä, järjestä itsellesi kuitenkin 'lomaa',
jolloin muutat päivittäisiä toimiasi jotenkin normaaliin verrattuna.
Sillä kaikki tarvitsevat vaihtelua.
Lomaillessa kannattaa muistaa
muutama seikka: Ilmoita olinpaikastasi vain harvoille ja valituille,
jotta saat olla rauhassa. Tee niitä asioita, joista pidät, älä niitä
asioita, joita oletat että lomalla on tehtävä. Älä käytä aikaasi rästiin
jääneiden töiden hoitamiseen.
Herää aikaisemmin
Kiireinen
herätys nostaa stressiäsi jo aamutuimaan. Mieti, auttaisiko
ylimääräinen puolituntinen sinua pysymään rauhallisena, vaikka
herätyksen aikaistaminen saattaakin kuulostaa tuskalliselta. Heräätkö
nykyisin suoraan jo myöhässä aikataulustasi? Hosutko aamutoimissasi?
Ehditkö syömään aamiaista?
Pidä yhteyttä
ystäviin
Huolehdi
siitä, että sinulla riittää aikaa perheellesi ja ystävillesi. Jos et
ehdi aina tavata ystäviäsi silmästä silmään, soittele tai lähetä
kortteja tai viestejä.
Rentoudu
Kunnon
rentoutuminen vie päivästäsi vaivaiset kymmenen minuuttia, lyhyempi
rentoutus toimien välissä minuutin pari. Jokainen voi oppia
rentoutumaan, vaikka joiltakin se vie vähän kauemmin kuin toisilta.
Syö ja nuku hyvin
Jos
olet stressaantunut, huolehdi siitä, että syöt tasapainoisesti.
Myös
riittävä uni on tärkeä stressaantuneelle. Mutta nurinkurista kyllä,
juuri paineiden keskellä nukut huonosti, heräilet ja näet painajaisia.
Unettomuuteen saattavat auttaa muutamat yksinkertaiset niksit: älä tee
töitä aivan nukkumaanmenoon asti. Rauhoitu ja keskity omiin
iltarutiineihisi. Älä juo kofeiinipitoisia juomia tai alkoholia
iltamyöhällä. Pidä makuuhuoneen ilma raikkaana ja viileänä. Rentoudu
vuoteeseen päästyäsi. Ajattele murheita vasta seuraavana päivänä.
Harrasta
liikuntaa
Niin
ruumiillisesti raskas urheilu kuin kevyemmätkin liikuntalajit ovat hyvä
vastus stressille. Tee kuitenkin vain sitä, mistä itse nautit. Väkisin
pakertamisesta ei ole mitään iloa, sillä se ei rentouta sinua. Unohda
kilpailu - se vain lisää stressiäsi.
Insp-toimitus / Minna Kumpulainen
Lähteinä on käytetty Mind Toolsin kotisivuja sekä Ursula Markhamin kirjaa Irti stressistä - opas naisille (Karisto, 1998)





