Stressaako?

Oletko muuttamassa? Onko tenttikausi edessä? Odotatko lasta? Tai oletko työttömänä? Ylimääräistä stressiä voivat synnyttää tällaiset viattomiltakin tuntuvat tilanteet, niin perhe, työ, opiskelu kuin oma ajattelutapasikin. Ihmisten stressinaiheuttajat vaihtelevat: se, mikä saa sinun pinnasi kireälle, ei välttämättä vaikuta toiseen henkilöön mitenkään.

Sopiva määrä stressiä on hyväksi - se saa energian liikkeelle. Mutta ylirasitus vaikuttaa jo hyvinvointiisi.

Stressi voi vaikuttaa sinuun hyvin monella tavoin. Tässä muutamia yleisimpiä oireita, jotka saattavat yksittäin merkitä mitä tahansa, mutta kasaantuessaan luultavasti juuri sitä, että kärsit stressistä:

Sydämesi hakkaa kiivaasti, hikoilet, suu kuivaa, huimaa, vatsaa vääntää ja hengityksesi on katkonaista. Et pysty keskittymään ja tekemään selkeitä päätöksiä. Sinusta tuntuu, että vaikeat tilanteet ovat sinulle uhka, eivät haaste.

Pitkäaikainen stressi vaikuttaa sinuun näkyvämmin. Saatat menettää ruokahalusi, kärsiä unettomuudesta tai säryistä ja kivuista. Saatat saada vaikkapa astman, migreenin, ruuansulatusvaikeuksia tai selkäkipuja. Näiden kipujen ja jomotusten takia et ole enää parhaimmillasi etkä pysty suhtautumaan selkeästi eteen tuleviin ongelmiin.

Sinusta saattaa tuntua siltä, että et pysty hallitsemaan tilanteita. Puhut liian nopeasti tai hitaasti, palaat vanhoihin huonoihin tapoihisi - esimerkiksi kynsien pureskeluun, hampaiden kirskutteluun, sormien rummuttamiseen - sekä olet pahalla tuulella ja ärsyynnyt helposti. Tehokkuutesi laskee, koska olet kohtuuttoman kielteinen, päätöksissäsi epärealistinen ja häilyvä sekä unohdat helposti asioita. Saatat olla usein muissa maailmoissa tai laiminlyödä kokonaan itsestäsi huolehtimisen.

Kuulostaako tutulta? Jos kuulostaa, niin voit vähentää stressiä suhteellisen helpoinkin konstein. Tässä niistä muutamia:

Siirrä vastuuta muille

Siirrä joitain tehtäviäsi muille. Jos vastuun jakaminen tuntuu sinusta mahdottomalta, ajattele mielessäsi tilannetta, että et olisi käytettävissä. Mitä jos kätesi olisi poikki - kuka silloin tulisi avuksesi? Sukulaisesi, naapurisi tai ehkäpä palkattu työntekijä. 

Kompromissit

Mieti, mitkä asiat ovat sinulle niin tärkeitä, ettet suostu niistä luopumaan, ja mistä taas voit luopua. Esimerkiksi perheenäitinä voit päättää, että villakoirat pysyvät kyllä niin kauan paikallaan, kunnes sinulla on aikaa imurointiin. 

Oma aika tarpeen

On tärkeää, että sinulla on aikaa myös itsellesi. Älä siis uppoudu niin tiiviisti vaikkapa työhön, opiskeluun tai perheen hoitoon, ettet koskaan pysty rentoutumaan omissa oloissasi. Saattaa olla myös paikallaan, että selität ystävillesi tai perheellesi, ettei halusi yksinäisyyteen ole missään nimessä tarkoitettu loukkaukseksi heitä kohtaan. Kaikki eivät nimittäin ymmärrä tätä selittämättä.
 
Lomaile

Jos olet töissä, pidä huoli siitä, että käytät lomasi ja pyrit jaksottamaan vapaasi sinulle sopivalla tavalla. Ja jos vain mahdollista, lähde lomallasi toisiin maisemiin, jotta voit irrottautua arjen rutiineista. Jos sitä vastoin et ole töissä, järjestä itsellesi kuitenkin 'lomaa', jolloin muutat päivittäisiä toimiasi jotenkin normaaliin verrattuna. Sillä kaikki tarvitsevat vaihtelua.

Lomaillessa kannattaa muistaa muutama seikka: Ilmoita olinpaikastasi vain harvoille ja valituille, jotta saat olla rauhassa. Tee niitä asioita, joista pidät, älä niitä asioita, joita oletat että lomalla on tehtävä. Älä käytä aikaasi rästiin jääneiden töiden hoitamiseen.

Herää aikaisemmin

Kiireinen herätys nostaa stressiäsi jo aamutuimaan. Mieti, auttaisiko ylimääräinen puolituntinen sinua pysymään rauhallisena, vaikka herätyksen aikaistaminen saattaakin kuulostaa tuskalliselta. Heräätkö nykyisin suoraan jo myöhässä aikataulustasi? Hosutko aamutoimissasi? Ehditkö syömään aamiaista?

Pidä yhteyttä ystäviin

Huolehdi siitä, että sinulla riittää aikaa perheellesi ja ystävillesi. Jos et ehdi aina tavata ystäviäsi silmästä silmään, soittele tai lähetä kortteja tai viestejä.

Rentoudu

Kunnon rentoutuminen vie päivästäsi vaivaiset kymmenen minuuttia, lyhyempi rentoutus toimien välissä minuutin pari. Jokainen voi oppia rentoutumaan, vaikka joiltakin se vie vähän kauemmin kuin toisilta.

Syö ja nuku hyvin

Jos olet stressaantunut, huolehdi siitä, että syöt tasapainoisesti.

Myös riittävä uni on tärkeä stressaantuneelle. Mutta nurinkurista kyllä, juuri paineiden keskellä nukut huonosti, heräilet ja näet painajaisia. Unettomuuteen saattavat auttaa muutamat yksinkertaiset niksit: älä tee töitä aivan nukkumaanmenoon asti. Rauhoitu ja keskity omiin iltarutiineihisi. Älä juo kofeiinipitoisia juomia tai alkoholia iltamyöhällä. Pidä makuuhuoneen ilma raikkaana ja viileänä. Rentoudu vuoteeseen päästyäsi. Ajattele murheita vasta seuraavana päivänä.

Harrasta liikuntaa

Niin ruumiillisesti raskas urheilu kuin kevyemmätkin liikuntalajit ovat hyvä vastus stressille. Tee kuitenkin vain sitä, mistä itse nautit. Väkisin pakertamisesta ei ole mitään iloa, sillä se ei rentouta sinua. Unohda kilpailu - se vain lisää stressiäsi.
 

Insp-toimitus / Minna Kumpulainen


Lähteinä on käytetty Mind Toolsin kotisivuja sekä Ursula Markhamin kirjaa Irti stressistä - opas naisille (Karisto, 1998)

Poutapilvi web design - P4