Jännittää. Punastuttaa. Sanat takertuvat kurkkuun. Tuntuu, että kaikkien katseet kohdistuvat sinuun.
Näitä pelkoja tulee jokaiselle joskus sosiaalisissa tilanteissa. Kammoat ajatusta, että joutuisit naurunalaiseksi ja nöyryytetyksi ihmisten nähden. Joskus tilanne kuitenkin muuttuu niin pahaksi, että pelko hankaloittaa jo jokapäiväistä elämää, esimerkiksi opiskelua tai työssäkäyntiä.
Voimakkaista sosiaalisista peloista kärsivän ihmisen mielessä pienetkin virheet kasvavat isoiksi ja hallitsemattomiksi - esimerkiksi lyhyt tauko julkisessa puheessa venyy mielessä minuuttien mittaiseksi. Saatat pelätä kontakteja kaikkiin muihin kuin läheisimpiin ihmisiin tai saatat pelätä tiettyä sosiaalista tilannetta, kuten juuri esitelmän pitämistä.
Jos pelkäät huomion keskipisteenä olemista, nolaavasi itsesi muiden edessä sekä yrität usein välttää joko puhumista julkisuudessa tai syömistä, juomista tai kirjoittamista muiden ihmisten nähden, saatat kärsiä sosiaalisten tilanteiden pelosta. Jos vielä näissä tilanteissa punastut, vapiset, voit pahoin tai tunnet äkillistä pakottavaa tarvetta käydä WC:ssä, kärsit melko varmasti sosiaalisten tilanteiden pelosta.
Sosiaalisten tilanteiden pelko sekoitetaan usein virheellisesti ujouteen. Ujo henkilö ei kuitenkaan tunne yhtä ylitsepääsemätöntä jännittyneisyyttä sosiaalisessa tilanteessa eikä välttämättä vältä näitä tukalia tilanteita. Toisaalta sosiaalisia pelkotiloja kokeva ei välttämättä ole ujo.
Jos kärsit vaikeista sosiaalisten tilanteiden peloista, voit kääntyä psykologin tai lääkärin puoleen. Nykyisin tilannetta voidaan parantaa myös lääkityksellä. Sitä vastoin lievempiin sosiaalisiin pelkoihin saatat löytää helpotusta seuraavista vinkeistä:
Älä hermostu
jännittyneisyydestä
Kun
ryhdyt tekemään jotain, missä olet esillä, on aivan luonnollista että
sinua jännittää. Kätesi hikoavat, päässäsi humisee tai sydämesi tykyttää
kiivaasti. Näin käy monille ainakin joskus. Tilanteen eteneminen ja
tehtävään keskittyminen vievät sen usein ohi - myös rentoutuminen ennen
pelkäämääsi tilannetta saattaa auttaa.
Huomaat, että
jännittyneisyytesi tulee aaltoina: ensin se yltyy, mutta sitten leppyy.
Jos maltat odottaa pelon laantumista, sinun ei tarvitsekaan paeta
paikalta.
Jännittyneisyytesi johtuu osittain siitä, että odotat,
miltä sinusta kohta tuntuu. Siksi sinun ei kannattaisi huolestua siitä,
mitä saattaa tapahtua tulevaisuudessa. Opettele tuntemaan elimistösi
reaktiot jännittävissä tilanteissa.
Jos kuitenkin
hermostut, odota
Älä
pakene paikalta heti kun tunnet jännityksen ensimmäisiä oireita, vaan
yritä pysyä sijoillasi. Näin sinun on seuraavalla kerralla helpompi
selvitä samantyyppisestä tilanteesta.
Harjoittele
vaikeita tilanteita
Ajattele
myönteisesti niissä tilanteissa, joissa jännität. Jos olet mielestäsi
epäonnistunut vastaavissa tilanteissa aiemmin, ota nämä kokemukset
harjoituksen kannalta: tällä kertaa menee paremmin. Ajattele myös niitä
kertoja, jolloin selviydyit hyvin.
Kiinnitä huomiosi siihen, mitä
teet, älä siihen, mitä tunnet. Hyväksy se, että joudut toimimaan
joissain tilanteissa epämiellyttävät tuntemukset seuranasi. Hyväksy siis
pelkosi, äläkä yritä taistella vastaan - pystyt toimimaan myös sen
kanssa.
Hidasta
Yritä
olla kiiruhtamatta sosiaalisissa tilanteissa, sillä se lisää
jännittyneisyyttäsi. Ajattele toimiasi vaikka filminä, joka pyörii
hidastetusti. Hengitä syvään.
Älä rehki
Lopeta
loputon säntäily paikasta toiseen, esimerkiksi työpaikallasi, ja anna
enemmän aikaa itsellesi, niin jännitys hellittää. Vältä itsesi
uuvuttamista. Mieti, mitkä asiat ovat elämässäsi etusijalla, ja keskity
niihin. Muut asiat voit hoitaa, jos riittää tarmoa ja aikaa.
Pidä
huolta kunnostasi
Harrasta liikuntaa, sillä se rentouttaa.
Etenkin ulkoilulajit ovat hyviä, sillä silloin voit samalla tarkastella
luontoa ja saat raitista ilmaa. Nuku riittävästi ja syö säännöllisesti.
Insp-toimitus / Minna Kumpulainen
Vinkit on mukaellen lainattu Tapirin jännittyneisyyttä ja paniikkia käsittelevän internet-palvelun sivuilta, Antero Toskalan kirjasta Pelot ja niiden voittaminen (Writers' House, 1997) sekä Keijo Tahkokallion kirjasta Miksi jännitän (WSOY, 1981).