Työvalmennuksen nykytila ja kehittämistarpeet

Takaisin hankelistaan

Hallinnoiva yksikkö	Tutkimus- ja kehittämisyksikkö
Toimintaohjelma	Sosiaalisen ja työstä syrjäytymisen ehkäisy
Hankkeen nimi	Työvalmennuksen nykytila ja kehittämistarpeet
Project Name	Present state and need for development of job coach services
Alkamisvuosi	2009
Päättymisvuosi	2012
Hanketyyppi	Tutkimus
Hankkeen tila	Päättynyt
Vastuuhenkilö	Kristiina Härkäpää (KS/Lapin yliopisto)
Muu työryhmä	Jaakko Harkko, Tuula Lehikoinen
Yhteistyötahot	Kansaneläkelaitos (Kela), työ- ja elinkeinoministeriö (TEM)
Rahoittajat	Kansaneläkelaitos (Kela), työ- ja elinkeinoministeriö (TEM)
Tausta	Ammatillinen kuntoutus kohdistuu yleensä henkilöihin, joiden riski syrjäytyä työmarkkinoilta – joko työkyvyttömyyseläkkeelle tai pitkäaikaistyöttömyyteen – on sairauden tai vajaakuntoisuuden takia tavallista suurempi. Yhden ammatillisen kuntoutuksen toimenpidekokonaisuuden muodostaa työhönvalmennus, joka sisältyy sekä Kelan että työ- ja elinkeinohallinnon palveluvalikoimaan. Vuosittain em. tahojen järjestämään työhönvalmennukseen osallistuu noin 1500–2000 kuntoutujaa. Työhönvalmennuksen työllisyysvaikutukset ovat tutkimusten mukaan olleet sangen vaatimattomia.
Tavoite	Tutkimuksen yleisenä tavoitteena oli selvittää työhönvalmennuksen nykytilaa ja kehittämistarpeita Suomessa, erityisesti työhönvalmennuspalveluiden 1. määrää, laatua ja sisältöä (asiakkaat ja palvelun tuottajat, toimeenpanon muodot, toiminnan sisältö, palveluihin ohjautuminen) 2. asiakkaistoa (asiakaskunnan rakenne, sosiodemografiset tiedot, diagnoosit, työttömyyden kesto, palvelujen käyttö, palvelun tarkoituksenmukaisuus) 3. työllistymistuloksia ja palveluun osallistumisen hyötyjä, 4. palvelun tuottajien ja asiakkaiden käsityksiä palvelujen kehittämistarpeista ja 5. työhönvalmennustoimintaan osallistuneiden työnantajien käsityksiä toiminnasta. Tutkimuksen tavoitteena oli lisäksi selvittää työllistyvän asiakkaan ja palvelun tuottajan näkökulmasta, mitkä tekijät edistävät tai estävät avoimille työmarkkinoille sijoittumista sekä erityisesti palvelun tuottajien näkemyksiä pitkäjänteisen työpaikkayhteistyön toteuttamisen haasteista.
Menetelmät/aineisto/toteutus	Tutkimusaineistot koostuivat rekisteritiedoista, työhönvalmennukseen osallistuneille suunnatusta lomakekyselystä ja syventävistä haastatteluista, työhönvalmennusta toteuttaville palveluntuottajille tehdystä lomakekyselystä sekä työnantajahaastatteluista. Näkökulma oli monimetodinen. Rekisteritiedot koskivat vuosina 2007-08 Kelan työhönvalmennukseen (n=653) ja vuosina 2007-09 TE-hallinnon työhönvalmennukseen osallistuneet henkilöt (n=2096), joiden palvelujen käyttöä ja mm. työssäoloa selvitettiin sekä ennen että jälkeen työhönvalmennusjakson. Lomakekyselyyn vastasi 341 Kelan ja 626 TE-hallinnon asiakasta. Kuntoutujien lomakekyselyssä, joka kohdistetaan em. henkilöille, selvitettiin mm. kokemuksia työhönvalmennuksesta, sen koettuja hyötyjä, työllisyystilannetta, käsityksiä työllistymistä edistävistä tai estävistä tekijöistä, työllistymiseen tai muuhun elämään liittyviä yksilökohtaisia tavoitteita ja motivaatiotekijöitä, palvelujen käyttöä ja tuen tarvetta sekä arvioita palvelun kehittämistarpeista. Osa kyselyn saaneista kutsuttiin henkilökohtaiseen haastatteluun, jonka tavoitteena oli syventää tietoa asiakkaiden kokemuksista työhönvalmennuksesta ja sen merkityksestä omassa elämäntilanteessa. Palveluntuottajien lomakekysely suunnattiin 87 palveluntuottajalle. Palvelutuottajien lomakekyselyssä selvitettiin mm. työhönvalmennuksen toimeenpanoa ja sisältöä, asiakaskuntaa, työnantajayhteistyön muotoja, avoimille työmarkkinoille työllistymistä edistäviä ja estäviä tekijöitä sekä arvioita palvelun kehittämistarpeista. Palveluntuottajien lisäksi kerättiin tietoa työhönvalmennustoiminnasta työnantajien näkökulmasta sekä aikaisempien aineistojen että muutamien keskeisten työnantajien haastattelujen muodossa. Haastattelussa selvitettiin työhönvalmennusta koskevia myönteisiä ja kielteisiä kokemuksia sekä ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi työnantajanäkökulmasta. Työnantajahaastatteluihin osallistui 11 työpaikkaa.
Tulokset	Kelan työhönvalmennukseen osallistuneista pääosa oli ollut ennen valmennusta työvoiman ulkopuolella. TE-hallinnon valmennukseen osallistuneista puolet oli vajaakuntoisia työnhakijoita, puolet ns. vaikeasti työllistyviä. TE-hallinnon asiakkaista noin 70 % arvioi työkykynsä vähintään kohtalaiseksi, kun taas Kelan asiakkaista valtaosa arvioi työkykynsä alentuneeksi. Asiakkaiden taustat, ammatilliset valmiudet ja työkyky vaihtelivat suuresti eri palvelumuotojen sisällä. Kaikille palvelumuodoille oli tyypillistä osallistujien tavoitteiden moninaisuus: ne vaihtelivat elämänhallinnan kohentamisesta avoimille työmarkkinoille työllistymiseen. Yleiset arviot valmennuksen hyödyllisyydestä olivat ensisijassa myönteisiä. Työllistymistulokset olivat kauttaaltaan vaatimattomat sekä Kelan että TE-hallinnon työhönvalmennuksen osalta. Asiakkaat raportoivat kuitenkin monenlaisia muita hyötyjä. Työmarkkinasiirtymiä ennustivat asiakkaiden koulutustaso ja aikaisempi elämäntilanne, koettu työkyky, pystyvyys ja osallistumismotivaatio. Keskeyttäneiden osuus oli suuri kaikissa valmennusmuodoissa. Puutteita ilmeni yksilöllisessä ohjauksessa, kuntoutussuunnitelman seurannassa, koulutuksen ja työllistymisen tukemisessa sekä valmennuksen jälkeisessä tuessa, siirtymävaiheiden varmistamisessa ja jatkosuun¬nitelmien toteutumisen seurannassa. Tulokset viittaavat siihen, että työllistymisen, koulutuksen ja työssä selviytymisen tukeminen olisi syytä eriyttää esiammatillisesta, yleiseen elämänhallintaan liittyvästä valmennuksesta omaksi toimintalohkokseen. Jos työhönvalmennustoiminnasta halutaan kehittää aidosti työllistymistä tukevaa toimintaa, olisi työelämätavoitteita selkiytettävä ja palveluntuottajien kompetensseja vahvistettava yksilöllisen ohjauksen, työnantajayhteistyön ja työn etsinnän alueilla.
Avainsanat	työhönvalmennus, mielenterveyskuntoutujat, vajaakuntoiset työnhakijat, työllistyminen
Keywords	job training, persons with mental health problems, persons with disabilities, job seeking, employment
Julkaisut	Härkäpää K, Harkko J, Lehikoinen T. Työhönvalmennus ja sen kehittämistarpeet. Ilmestyy Kelan Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia -sarjassa vuonna 2013.