TUULI-hankkeen arviointitutkimus – kuntoutusmallin toimeenpano ja tulokset
Takaisin hankelistaan| Hallinnoiva yksikkö | Tutkimus- ja kehittämisyksikkö |
|---|---|
| Toimintaohjelma | Kuntoutuksen tarve ja kohdentuminen |
| Hankkeen nimi | TUULI-hankkeen arviointitutkimus – kuntoutusmallin toimeenpano ja tulokset |
| Project Name | TUULI project – Evaluation of the implementation and results of an early rehabilitation intervention |
| Hankkeen nimen lyhenne | TUULI |
| Alkamisvuosi | 2008 |
| Päättymisvuosi | 2011 |
| Hanketyyppi | Arviointi |
| Hankkeen tila | Päättynyt |
| Vastuuhenkilö | Mika Ala-Kauhaluoma |
| Muu työryhmä | Mikko Henriksson |
| Rahoittajat | Kansaneläkelaitos (Kela) |
| Tausta | Kuntoutusmalli TUULI:n kohderyhmänä ovat akateemisesti koulutetut henkilöt, jotka ovat epätyypillisissä työsuhteissa eli määräaikaisissa ja usein projektiluonteisia työtehtävissä. Tyypillisesti heidän työpolkuunsa kuuluu työ- ja työttömyysjaksojen vuorottelu. Tällä hetkellä tämän kohderyhmän kuntoutustarvetta ei arvioida systemaattisesti työterveyshuollossa eikä työvoimatoimistossa. |
| Tavoite | Kuntoutusmalli TUULI:n tavoitteena on löytää kohderyhmälle soveltuvia kuntoutustarpeen arviointikeinoja sekä työterveyshuoltoon että työvoimatoimistoon. Mallissa haetaan eri toimijoiden välille uutta toimintatapaa ja tehtäväjakoa, jotta epätyypillisissä työsuhteissa olevat pääsisivät tarvittaessa ja oikea-aikaisesti kuntoutukseen. Tavoitteena on kehittää kohderyhmälle soveltuva varhaiskuntoutusmuoto, johon määräaikaisissa työsuhteissa olevien on käytännössä mahdollista osallistua. Arviointitutkimuksen tavoitteena on tuottaa kokonaisarviointi TUULI-kuntoutusmallista. |
| Menetelmät/aineisto/toteutus | Hankkeen kokonaisarviointi perustuu kahden tasoiseen tiedonkeruuseen ja analyysiin: 1) ekstensiiviseen ja 2) useisiin intensiivisiin osioihin, jotka yhdessä vastaavat sekä ns. summatiivisiin että formatiivisiin evaluaatiokysymyksiin siitä, mitkä ovat kehiteltävän kuntoutusmallin tulokset ja miten niitä voidaan sekä sisältöinä että prosesseina ymmärtää. Evaluaatioon kuuluu myös arvioida toteutettavan kuntoutusmallin muutostarpeet. Tavoitteena on selvittää, miten ja millä ehdoin kuntoutusmalli toimii tuloksellisimmin. Monipuolisen kokonaisarvioinnin saavuttamiseksi TUULI-hankkeen arvioinnin metodologisena lähestymistapana käytetään monimenetelmä- ja monitahonäkökulmaa. |
| Tulokset | Hankkeeseen osallistuneet kertoivat määräaikaisuuteen liittyvän epätietoisuuden haittaavan työssä jaksamista. Hieman vajaa kolmasosa koki tämän haittaavan paljon. Selvä enemmistö raportoi työn henkisen kuormituksen ongelmista. Kuntoutustarvetta arvioitiin hankkeessa kehitetyllä hyvinvointianalyysilla. Arvioinnin tulosten perusteella hyvinvointianalyysi näyttäisi toimivan myös kuntoutuksellisena mini-interventiona. Analyysi koettiin osallistujien keskuudessa varsin hyödylliseksi toimenpiteeksi. Koettu hyöty näyttäisi olevan samalla tasolla myös yhdeksän kuukautta hyvinvointianalyysin päättymisestä. Kuntoutusinterventiossa paneuduttiin oman työn kuormitustekijöihin, työuraa koskeviin tavoitteisiin, stressinhallintaan, rentoutumisen opetteluun, voimavaroihin sekä unen laatuun ja riittävyyteen. Osallistujat kokivat, että kuntoutusinterventio kohensi heidän kykyään huolehtia omasta hyvinvoinnistaan sekä vahvisti psyykkisiä ja sosiaalisia voimavaroja ja stressin hallintaa. Myös työkyvyn koettiin kohentuneen. |
| Avainsanat | kuntoutusmalli, kuntoutustarve, interventio, arviointi |
| Keywords | rehabilitation model, need for rehabilitation, intervention, evaluation |
| Julkaisut | Ala-Kauhaluoma M, Henriksson M (2010) Akateemisten pätkätyöläisten kuntoutustarpeen arviointi mini-interventiona. Kuntoutus 33, 2, 18-33. Ala-Kauhaluoma M, Henriksson M (2011) Akateemisten pätkätyöläisten hyvinvointi ja kuntoutus. TUULI-kehittämishankkeen arvioinnin loppuraportti. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 77. Henriksson M, Ala-Kauhaluoma M (2009) Finnish Rehabilitation Experiment for Temporarily Employed Academic People – Evaluation of the Model and First Results. International Journal of Rehabilitation Vol 32, Supplement 1, 80–81. |





