Naisten sydänterveyden edistäminen: Työterveyshuoltoon soveltuvan varhaiskuntoutusohjelman kehittäminen ja vaikuttavuuden arviointi

Takaisin hankelistaan

Hallinnoiva yksikkö	Tutkimus- ja kehittämisyksikkö
Toimintaohjelma	Toimintakykyä ylläpitävä ja sairausryhmäkohtainen kuntoutus
Hankkeen nimi	Naisten sydänterveyden edistäminen: Työterveyshuoltoon soveltuvan varhaiskuntoutusohjelman kehittäminen ja vaikuttavuuden arviointi
Project Name	Promoting women’s heart health: A preventive trial in Occupational Health Centre of the City of Helsinki
Alkamisvuosi	2005
Päättymisvuosi	2009
Hanketyyppi	Kehittäminen
Hankkeen tila	Päättynyt
Vastuuhenkilö	Juhani Julkunen
Muu työryhmä	Piia Rantanen, Timo Saarinen, Tuula Sauliala, Sisko Ahosilta
Rahoittajat	Raha-automaattiyhdistys (RAY)
Tausta	Huolimatta viime vuosien suotuisasta kehityksestä ovat sydän- ja verisuonisairaudet (SYVE) edelleen suurin kuolleisuutta aiheuttava yksittäinen sairausryhmä maassamme. Aikuisiän diabetes on toinen merkittävä kansantautimme, jonka esiintyvyyden on ennustettu lähivuosina selvästi lisääntyvän. Näiden sairauksien taustalla ovat pitkälti samat, elintapoihin liittyvät vaaratekijät, joiden kasaumaa kutsutaan metaboliseksi oireyhtymäksi (MBO). Helsingin Sydänpiirin koordinoimana oli vuosina 2001-2004 ollut käynnissä miesten sydän- ja verisuoniterveyden edistämishanke, joka perustuu MBO:n seulontamenetelmän soveltamiseen. Tulokset hankkeesta viittaavat siihen, että systemaattisen seulonnan ja henkilökohtaisen palautteen avulla voidaan vaaratekijöiden tasoa merkittävästi alentaa. Toisaalta nykytietämys SYVE-sairauksien vaaratekijöistä perustuu edelleen voittopuolisesti miesaineistoilla saatuihin tuloksiin. On arveltu, että naisten sepelvaltimotaudin vaaratekijät erityisesti psykososiaalisten tekijöiden osalta olisivat jossain määrin erilaiset kuin miehillä.
Tavoite	Hankkeen tavoitteina oli selvittää sydänterveyttä edistävän seulontamenetelmän toimivuus työterveyshuollossa ja kehittää työikäisille naisille soveltuva varhaiskuntoutusohjelma vaaratekijöiden alentamiseksi sekä selvittää ohjelman vaikuttavuus.
Menetelmät/aineisto/toteutus	Kohderyhmänä olivat Helsingin kaupungilla työskentelevät 40-, 45-, 50- ja 55-vuotiaat naiset. Hankkeeseen osallistuville tehtiin työterveyshuollon ikäryhmätarkastuksen yhteydessä valtimotautien vaaratekijöiden kartoitus (sis. kolesteroli- ja verenpainearvot, painoindeksi, tupakointi ja liikunnan harrastaminen). Lisäksi kyselymenetelmien avulla kartoitettiin mm. työstressiä ja uupumusta. Korkeariskisiksi arvioidut naiset ohjattiin edelleen Kuntoutussäätiöön erikoissairaanhoitajan antamaan henkilökohtaiseen terveysneuvontaan ja sydänterveyttä edistävälle kurssille. Osallistujat satunnaistettiin terveysneuvonnan yhteydessä kahteen ryhmään, joista toinen aloitti ryhmäkuntoutusintervention välittömästi ja toinen kuuden kuukauden itsehoitojakson jälkeen (henkilökohtaisen terveysneuvonnan varassa tapahtuva itsehoito vs. interventiokurssi, simple crossover design). Asetelman avulla voitiin selvittää kuntoutuskurssin mahdollisesti tuoma lisävaikutus vaaratekijöiden alentamisessa verrattuna henkilökohtaiseen neuvontaan ja itsehoitoon kuuden kuukauden seurantajakson aikana. Lisäksi 12 kuukauden kuluttua toteutettujen seurantatutkimusten avulla saatiin tietoa muutosten pysyvyydestä. Seulontavaihe Helsingin kaupungin työterveyshuollossa päättyi tammikuussa 2007 ja seurantatutkimukset saatiin vastaavasti päätökseen tammikuussa 2008.
Tulokset	Seulontaan osallistui 755 naista, joista korkeariskisiä oli lähes kolmannes (29 %). Interventioon osallistuneiden korkeariskisten (n=128) osalta molemmissa tutkimusryhmissä tapahtui myönteisiä muutoksia lähes kaikissa vaaratekijöissä puolen vuoden seurannassa: kokonaisriskipisteet alenivat tilastollisesti merkitsevästi (p < 0.001), samoin kokonaiskolesteroli (p < 0.001) sekä verenpaine (systolinen ja diastolinen, molemmat p < 0.001), myös liikunnan harrastaminen lisääntyi (p < 0.001). Positiiviset muutokset säilyivät vuoden seurannassa. Muutoksissa ei ollut ryhmien välillä tilastollisesti merkitseviä eroja lukuunottamatta liikuntaa (interaktiotermin p = 0.004 kuuden ja 12 kuukauden seurannan välillä), mikä viittaa ryhmäintervention voimakkaampaan vaikutukseen liikunnan lisäämisessä. Seulontamenetelmä osoittautui toimivaksi työterveyshuollon ikäryhmätarkastusten yhteydessä ja se tarjosi käyttökelpoisen lähtökohdan henkilökohtaiselle terveysneuvonnalle. Tulokset viittaavat siihen, että henkilökohtainen terveysneuvonta voi olla yhtä tehokasta kuin tässä sovellettu ryhmä-interventio kun pyritään saamaan aikaan muutoksia terveyskäyttäytymisessä ja vähentämään valtimotautien vaaratekijöiden tasoa.
Avainsanat	sydän- ja verisuonitaudit, interventio, preventio, naisten valtimoterveys, vaaratekijät, elintavat, vaikuttavuus
Keywords	coronary and heart diseases, intervention, prevention, women´s coronary health, risk factors, ways of life, efficacy
Julkaisut	Jalava J, Koskela T (2009) Naisten sydänterveyden edistäminen -hankkeen arviointi. Arviointiraportteja 2. Kuntoutussäätiö. Helsinki. Rantanen P, Julkunen J, Vanhanen H (2009) Naisten sydänterveyden edistäminen terveysneuvonnan ja varhaiskuntoutuksen keinoin. Satunnaistettu vaikuttavuustutkimus. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 82. Helsinki. Rantanen P, Julkunen J, Vanhanen H (2009) Promoting women’s heart health by screening for vascular risk factors among middle-aged women. Methods and baseline results. Vascular Disease Prevention, 6, 17 - 24.