Mielenterveyskuntoutujien klubitalotoiminnan toteutuksen ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Takaisin hankelistaan

Hallinnoiva yksikkö	Tutkimus- ja kehittämisyksikkö
Toimintaohjelma	Sosiaalisen ja työstä syrjäytymisen ehkäisy
Hankkeen nimi	Mielenterveyskuntoutujien klubitalotoiminnan toteutuksen ja hyvinvointivaikutusten arviointi
Project Name	Evaluation of clubhouse activities and the impact on well-being and quality of life of clubhouse members
Alkamisvuosi	2004
Päättymisvuosi	2009
Hanketyyppi	Arviointi
Hankkeen tila	Päättynyt
Vastuuhenkilö	Kristiina Härkäpää
Muu työryhmä	Outi Hietala-Paalasmaa, Anni Reuter, Jouni Puumalainen
Rahoittajat	Raha-automaattiyhdistys (RAY)
Tausta	Suomessa mielenterveyskuntoutujien klubitalotoiminta alkoi vuonna 1995, jolloin Tampereelle perustettiin Suomen ensimmäinen klubitalo. Toiminta on sen jälkeen nopeasti laajentunut, ja vuonna 2005 klubitaloja oli toiminnassa kaikkiaan 18. Suomalaisten klubitalojen määrä on väestömäärään suhteutettuna suurin Euroopassa. Päivittäin klubitalolla käyvien ja uusien jäsenten määrä on kasvanut tasaisesti. Kaiken kaikkiaan klubitalojen jäsenenä on noin 2500 mielenterveyskuntoutujaa. Klubitalotoiminnan merkitys yhtenä mielenterveyskuntoutujien palvelumuotona näyttää siis voimakkaasti vahvistuneen. Ajankohtaista ja kattavaa suomalaista tutkimustietoa klubitalotoiminnasta ei kuitenkaan ole ollut saatavilla.
Tavoite	Arviointitutkimuksen tavoitteena oli selvittää 1) millainen on suomalaisten klubitalojen jäsenistö tutkimushetkellä ja millaisiin elämänhallinnan ja arkielämässä selviytymisen tarpeisiin klubitalon jäsenyys vastaa, 2) miten klubitalojen keskeiset toimintamuodot tällä hetkellä toteutuvat, millaisia ongelmia eri osa-alueiden toteutuksessa eri paikkakunnilla on, miten yhteistyö alan muiden toimijoiden kanssa toteutuu, 3) millaisia vaikutuksia klubitalotoimintaan osallistumisella on klubin jäsenten yleiseen hyvinvointiin, elämänhallintaan ja sosiaaliseen integraatioon sekä 4) millaisia ovat klubitalotoiminnan taloudelliset vaikutukset.
Menetelmät/aineisto/toteutus	Tutkimuksen käytännön toteutusta suunniteltiin yhteistyössä Suomen klubitalojen kanssa. Suomessa toimivien klubitalojen toimintamuotoja, jäsenistöä ja yhteistyötä selvitettiin kaikille klubitaloille suunnatun lomakekyselyn pohjalta. Toimintamuotojen toteuttamista ja mm. toimintaympäristön merkitystä selvitettiin lisäksi osalle klubitaloista tehtyjen syventävien haastattelujen avulla. Klubitalotoiminnan hyvinvointivaikutuksia selvitettiin uusille ja pitkäaikaisille jäsenille suunnattujen lomakekyselyjen ja haastattelujen avulla. Toiminnan taloudellisten vaikutusten arviointi perustui klubitaloille tehdyn kyselyn tuottamaan tietoon, jäsenistölle tehtyihin lomakekyselyihin sekä kunnille tehtyyn kuntien mielenterveyspalveluja koskevaan kyselyyn.
Tulokset	Klubitaloille tehtyyn lomakekyselyyn osallistuivat kaikki 18 tutkimushetkellä toiminnassa ollutta klubitaloa, lisäksi viisi klubitaloa osallistui henkilöstön ja jäsenten yhteisiin ryhmähaastatteluihin. Klubitalojen uusille jäsenille tarjottiin mahdollisuutta osallistua lomakekyselyyn sekä jäsenyytensä alkuvaiheessa että noin vuosi jäseneksi liittymisen jälkeen. Kaikkiaan 187 jäsentä vastasi alkuvaiheen kyselyyn ja 103 seurantakyselyyn. Uusista jäsenistä lisäksi 19 henkeä osallistui alkuvaiheessa henkilökohtaiseen haastatteluun, joka toistettiin noin vuoden kulutta. Myös klubitalojen pitkäaikaisille jäsenille tarjottiin mahdollisuutta osallistua lomakekyselyyn; kyselyvastauksia saatiin 294 pitkäaikaiselta jäseneltä. Klubitaloja koskevan tiedonkeruun tulosten mukaan kaikki keskeiset toimintamuodot toteutuivat suurimmassa osassa taloja eikä toimintaympäristöllä näyttänyt olevan juuri merkitystä toimintojen toteutumisessa, joitakin paikallisia painotuksia lukuun ottamatta. Työpainotteinen päivä oli tärkeä toimintamuoto jokaisessa klubitalossa, samoin siirtymätyöohjelma, mutta viimeksi mainitun toteutuminen oli melko vaatimatonta. Klubitalotoiminnan vaikutukset jäsenten psykososiaaliseen toimintakykyyn, yleiseen terveydentilaan ja sosiaalisiin suhteisiin olivat uusien jäsenten lomakekyselyjen perusteella vaatimattomia. Osalle jäsenistä toimintaan osallistuminen oli kuitenkin antanut kimmokkeen kokeilla työtä tai koulutusta ja valtaosa kyselyyn vastanneista uusista jäsenistä arvioi osallistumisen hyödyt sangen myönteisiksi. Uusien jäsenten yksilöhaastattelut osoittivat, että klubitalotoiminnalle annetut merkitykset olivat pääosin myönteisiä ja yhteisön jäsenyyden koettiin johtaneen vähintäänkin tyydyttävään lopputulokseen. Klubitalo koettiin usein merkittävällä tavalla tukeneen sairaudesta toipumisessa ja oireiden kanssa selviytymisessä, antaneen välineitä elämän normalisoimiseen ja luoneen osin perustaa myös yhteisön ulkopuolelle suuntautumiseen. Klubitalotoiminta vaikuttikin vastaavan jäsenten omia käsityksiä, odotuksia ja pyrkimyksiä varsinkin jäsenyyden alkuvaiheessa. Alkuvaiheen jälkeen klubitalon koettiin parhaimmillaan tarjonneen mahdollisuuksia niin yhteisöllisyyteen kuin omien valmiuksien käyttöönottoon, ja jäsenyyden myötä avautuneet kehittymismahdollisuudet nähtiin omalla kohdalla joskus jopa odotettua paremmiksi. Suurimmat haasteet klubitalotoiminnalle muodostuvat jäsenistön kuntoutumisen erivaiheisuudesta sekä vaikeudesta yhdistää tiivis yhteisöllisyys yksilölliseen, yhteisön ulkopuolelle ohjaavaan työotteeseen. Myös muutoksia terveyspalvelujen käytössä ja terveyteen liittyvässä elämänlaadussa oli nähtävissä. Tosin tutkimusasetelma ei anna mahdollisuutta tulkita muutoksia suoranaisesti klubitalotoimintaan osallistumisen aikaansaamiksi. Uusien jäsenten terveyspalvelujen käytössä tapahtui myönteistä kehitystä seurantavälillä. Terveyspalveluja käyttäneiden henkilöiden määrä pysyi kutakuinkin ennallaan, mutta suoritteiden määrä jäsentä kohti väheni seuranta-aikana. Tulos oli saman suuntainen myös terveyteen liittyvän elämänlaadun osalta. Tutkimuksen lopputulema on, että mielenterveyskuntoutujien klubitaloilla on selvä ja tärkeä merkitys mielenterveyspalvelujen osana ja järjestelmän tuottamien palvelujen täydentäjänä.
Avainsanat	klubitalo, mielenterveys, kuntoutus
Julkaisut	Hietala-Paalasmaa O, Hujanen T, Härkäpää K, Reuter A (2009) Mielenterveyskuntoutujien klubitalot. Yhteisön tukea ja yksilöllistä kuntoutumista. RAY:n avustustoiminnan raportteja 20. Helsinki.