Kuntoutusakatemia: Sydänkuntoutus on tehokasta muttei tavoita sitä eniten tarvitsevia
Sydänkuntoutus on Suomessa tuloksellista, mutta sen toteutumisessa on haasteita. Sydänkuntoutuksen tilaa arvioitiin maanantaina 21.5. Kuntoutussäätiön perinteisessä Kuntoutusakatemiassa.
Vaikka sydänkuntoutuksen tuloksellisuus on todistettu monessa tutkimuksessa, sen käyttö on alimitoitettua, arvioi Sydäntautiliiton ylilääkäri Mikko Syvänne. Suuri ongelma Syvänteen mukaan on myös kuntoutuksen kohdentuminen.
- Sydänkuntoutusta saa alle puolet niistä ihmisistä, jotka kuntoutuksesta hyötyisivät, Syvänne sanoi.
Kuntoutussäätiön Sydän 60+ -hankkeen projektipäällikkö, professori Juhani Julkunen on Syvänteen kanssa samaa mieltä.
- Hankkeessamme potilaiksi hakeutuivat ne, jotka olivat jo entuudestaan kiinnostuneita terveydestään, Julkunen kertoi.
Sydän
60+ -hankkeen tulokset osoittivat, että kuntoutuksella voidaan
lieventää valtimotautien keskeisiä vaaratekijöitä, kuten
kolesterolitasoa ja ylipainoa.

Sydänkuntoutus on tehokasta mutta kohdentuu väärin, Kuntoutusakatemiassa puhuneet Mikko Syvänne ja Juhani Julkune arvioivat.
"Myös perusterveydenhuolto on vastuussa kohdentumisesta"Juhani Julkusen mukaan myös perusterveydenhuollon olisi otettava vastuu sydänkuntoutuksen kohdentumisesta.
Julkusen esittämään haasteeseen vastasi omassa puheenvuorossaan Helsingin pohjoisten terveysasemien vs. johtava ylilääkäri Lars Rosengren.
Rosengren kertoi, että terveysasemilla lisätään ryhmätoimintaa vastaisuudessa, ja on mahdollista, että omia ryhmiä järjestettäisiin myös iäkkäille sydänpotilaille.
- On inhorealismia, että terveyskeskusten resurssit ovat rajalliset,
eikä minullakaan ole vastausta siihen, miten kuntoutuspalvelut saadaan
kohdennettua niitä eniten tarvitseville, Rosengren myönsi.

Sydänkuntoutujia tulisi ohjata nykyistä tehokkaammin jo olemassa oleviin palveluihin, Lars Rosengren sanoi.
Lue lisää: Kuntoutus vähentää valtimotautien vaaratekijöitä >>
Palaa otsikoihin