Vaikeavammaiset kuntoutujat Kelan palveluissa

Takaisin hankelistaan

Hallinnoiva yksikkö	Tutkimus- ja kehittämisyksikkö
Toimintaohjelma	Sosiaalisen ja työstä syrjäytymisen ehkäisy
Hankkeen nimi	Vaikeavammaiset kuntoutujat Kelan palveluissa
Project Name	People with severe disabilities in rehabilitation organized by the Social Insurance Institution
Hankkeen nimen lyhenne	VAKE
Alkamisvuosi	2007
Päättymisvuosi	2010
Hanketyyppi	Tutkimus
Hankkeen tila	Päättynyt
Vastuuhenkilö	Aila Järvikoski (Lapin yliopisto)
Vastuuhenkilö Kuntoutussäätiössä	Kristiina Härkäpää
Muu työryhmä	Liisa Hokkanen, Tuula Lehikoinen, Marjatta Martin, Pirjo Nikkanen, Tiina Notko, Jouni Puumalainen
Rahoittajat	Kansaneläkelaitos (Kela)
Tausta	Kelalla on lakisääteinen velvollisuus niiden vaikeavammaiselle henkilölle tarkoitettujen pitkäaikaisten ja vaativien kuntoutusjaksojen järjestämiseen, jotka eivät liity suoraan sairaanhoitoon ja jotka ovat tarpeen asianomaisen kuntoutujan työ- tai toimintakyvyn säilyttämiseksi tai parantamiseksi. Kuntoutuspalvelujen kehittämisessä ja toteuttamisessa on kuntoutujan subjektiuden ja kuntoutujan ja hänen läheistensä näkökulman näkeminen ja huomioon otto tärkeää. Se asettaa kuntoutuksen perinteiselle asiantuntijuudelle uudenlaisia haasteita. Tutkimus kuuluu osana Kelan vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishankkeeseen. Sen tarkoituksena on tuoda kuntoutujan ja heidän läheistensä ääni kuuluville kuntoutuspalvelujen kehittämisprosessissa.
Tavoite	Tutkimuskysymykset ovat: (1) Millaiset ovat kuntoutujien elämäntilanteet ja kuntoutukseen liittyvät toiveet ja odotukset? (2) Miten kuntoutujat tai heidän vanhempansa/huoltajansa arvioivat kuntoutuksen suunnitteluprosessia ja miten he olivat siihen osallistuneet? (3) Miten he arvioivat kuntoutusprosessin kulkua ja kuntoutuksen toimeenpanoa ja miten hyödylliseksi he kokevat eri kuntoutusmuodot? (4) Millaisia vaikutuksia he kokevat kuntoutuksella olleen ja millä osa-alueilla he vaikutuksia havaitsevat? (5) Millaisia kokemuksia heillä ja palveluverkoston jäsenillä on yhteistyöstä vaikeavammaisten kuntoutuksessa?
Menetelmät/aineisto/toteutus	Tutkimuksessa sovelletaan moni- tai sekametodista lähestymistapaa (mixed methods approach). Ensimmäisessä vaiheessa tehtiin lomakekyselyt kolmelle otokselle (aikuiset, nuoret ja lapset), jotka poimittiin Kelan rekistereistä vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta koskevan myönteisen päätöksen vuonna 2005 saaneiden henkilöiden keskuudesta. Lomakekyselyt sisälsivät sekä strukturoituja että puolistrukturoituja kysymyksiä. Toisen vaiheen haastatteluihin valittiin kuntoutujia kustakin osaryhmästä lomakekyselyssä annetun suostumuksen perusteella. Valinnassa pyrittiin tavoittamaan kuntoutujien moniäänisyys sosiodemograafisten tietojen ja kuntoutusta koskevien arviointien suhteen. Haastatteluissa käytettiin tarinallista lähestymistapaa. Kolmannessa vaiheessa haastattelut laajennettiin kuntoutujien kuntoutusverkostoihin, jolloin haastateltiin kuntoutussuunnitelman laatijoita, palveluntuottajia ja muita kuntoutujan verkostoon kuuluvia.
Tulokset	Lomakekyselyiden vastausprosentit jäivät toivottua matalammiksi (aikuisilla 57 %, nuorilla ja lapsilla 47 %), mutta vastaavat viimeaikaisten tutkimusten tasoa. Haastatteluihin kuntoutujat ja heidän omaisensa ilmoittautuivat ja osallistuivat mielellään. Tutkimuksen tärkeä viesti oli, että vaikeavammaiset ihmiset ja heidän läheisensä kokivat Kelan lääkinnällisen kuntoutuksen itselleen sangen tärkeäksi. Se koettiin asiana, jonka puuttuessa elämänlaatu laskisi, terveydentila heikkenisi ja selviytyminen arkielämässä olisi vaikeampaa. Kyselyn strukturoituihin kysymyksiin annetut arviot ilmaisivat melkoista tyytyväisyyttä kuntoutuksen suunnitteluun ja palveluihin. Yleisellä tasolla ilmaistusta tyytyväisyydestä huolimatta avoimista vastauksista ja haastatteluista nousi esiin runsaasti ongelmakohtia ja kehittämistarpeita, joita esittivät sekä tyytyväiset että tyytymättömät vastaajat. Voimakkain kritiikki kohdistui suomalaisen palvelujärjestelmän antamaan tiedotukseen, neuvontaan ja ohjaukseen. Tutkimuksen perusteella kirjattiin joukko suosituksia, jotka koskivat sekä kuntoutuksen suunnittelua, hakuprosessia että kuntoutuksen toteutusta ja seurantaa. Tutkimuksen käytännöllisen tavoitteen mukaisesti palveluprosessin ongelmista keskusteltiin tutkimuksen eri vaiheissa Kelan edustajien muodostamassa seurantaryhmässä.
Avainsanat	vaikeavammaisuus, lääkinnällinen kuntoutus, kuntoutujan näkökulma, kuntoutuksen kehittäminen
Julkaisut	Järvikoski A, Hokkanen L, Härkäpää K (toim.) (2009) Asiakkaan äänellä. Odotuksia ja arvioita vaikeavammaisten lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 80. Helsinki.