Syöpäsairauden psyykkiset vaikutukset – Syöpäpotilaiden ja heidän omaistensa seurantatutkimus
Takaisin hankelistaan| Hallinnoiva yksikkö | Tutkimus- ja kehittämisyksikkö |
|---|---|
| Toimintaohjelma | Toimintakykyä ylläpitävä ja sairausryhmäkohtainen kuntoutus |
| Hankkeen nimi | Syöpäsairauden psyykkiset vaikutukset – Syöpäpotilaiden ja heidän omaistensa seurantatutkimus |
| Project Name | Psychological consequences of cancer – A follow-up study of cancer patients and their family members |
| Alkamisvuosi | 1997 |
| Päättymisvuosi | 2009 |
| Hanketyyppi | Tutkimus |
| Hankkeen tila | Päättynyt |
| Vastuuhenkilö | Juhani Julkunen |
| Rahoittajat | Syöpäjärjestöjen tutkimusapuraha |
| Tausta | Syöpäsairaudet muodostavat laajan kansanterveydellisen ongelman Suomessa, arviolta joka neljäs suomalainen sairastuu syöpään jossain elämänsä vaiheessa. Uusia syöpätapauksia todetaan lähes 20000 vuosittain. Syöpäsairauden toteaminen merkitsee yleensä sekä potilaalle että hänen lähiomaisilleen äkillistä psyykkistä uhkaa ja normaalin elämänkulun katkeamista. Potilas ja hänen perheensä joutuvat käymään läpi kriisivaiheen, jonka hoitoon somaattisesti orientoituneiden hoitoyksikköjen nykyresurssit eivät useinkaan riitä. Syöpäpotilaiden psyykkiset ongelmat jäävät usein tunnistamatta tai hoitamatta. Tutkimustieto syöpään sairastumiseen liittyvien psyykkisten ongelmien laajuudesta ja vakavuudesta eri potilasryhmissä sekä niihin vaikuttavista tekijöistä on edelleen puutteellista. Myöskään syöpäpotilaiden kuntoutus primaarihoidon jälkeen ei ole vakiintunut osaksi hoitoa maassamme. Kuntoutusmenetelmien kehittämiseksi tarvitaan entistä tarkempaa tietoa syöpään sairastumisen psyykkisistä seurauksista sekä optimaaliseen toipumiseen vaikuttavista tekijöistä. |
| Tavoite | Tutkimuksen tavoitteena oli kerätä systemaattista tietoa syöpään sairastumisen psyykkisistä seurauksista ja kartoittaa sekä potilaiden että heidän lähiomaistensa psyykkisen tuen tarvetta. Erityistä huomiota kiinnitettiin puolisoiden vuorovaikutuksen laatuun ja sen merkitykseen toipumisprosessissa. Päähypoteesina oli, että optimistinen selviytymistyyli, perheen antama sosiaalinen tuki sekä vahva koherenssin tunne liittyvät seurantatutkimuksissa koettuun matalaan psyykkiseen kuormittumiseen ja parempaan elämänlaatuun. |
| Menetelmät/aineisto/toteutus | Tutkimukseen osallistui 369 (heistä naisia 67 %) peräkkäistä uutta syöpäpotilasta, jotka tulivat hoitoon Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin syöpätautien, naistentautien, kirurgian ja keuhkosairauksien klinikoille. Mukaan otettiin yleisimpiä syöpäsairauksia sairastavat potilaat. Lisäksi tutkimukseen pyrittiin saamaan mukaan potilaan lähin yli 18-vuotias omainen, heitä osallistui kaikkiaan 269. Seurantatutkimukset tehtiin kirjekyselynä 8 ja 14 kuukautta sairastumisen jälkeen, jolloin arvioitiin sekä potilaiden että omaisten elämänlaatua ja muutoksia psyykkisissä reaktioissa. Lisäksi suoritettiin 15 omaisen strukturoitu syvähaastattelu ja sen laadullinen analyysi. |
| Avainsanat | syöpä, psyko-onkologia, puolison tuki, suuttumisen ilmaisu, elämänlaatu, koherenssikäsitys, optimismi |
| Keywords | cancer, psycho-oncology, partner support, anger expression, quality of life, sense of coherence, optimism |
| Julkaisut | Gustavsson-Lilius M, Julkunen J, Hietanen P (2007) Quality of life in cancer patients: The role of optimism, hopelessness and partner support. Quality of Life Research, 2007, 16:75-87. Gustavsson-Lilius M, Julkunen J, Keskivaara P, Hietanen P (2007) Sense of coherence and distress in cancer patients and their partners. Psycho-Oncology 2007;16:1100-1110. Gustavsson-Lilius M, Julkunen J, Keskivaara P, Lipsanen J, Hietanen P (2011) Predictors of distress in cancer patients and their partners - the role of optimism in the sense of coherence construct. Psychology and Health 2011, DOI:10.1080/08870446.2010.484064. Julkunen J, Gustavsson-Lilius M, Hietanen P (2008) Anger expression, partner support, and quality of life in cancer patients. J Psychosom Res, 66:235-244. |