Ammattiryhmittäinen työkyvyttömyyseläkkeen alkavuus ja kuolleisuus Suomessa 1997–2006

Takaisin hankelistaan

Hallinnoiva yksikkö	Tutkimus- ja kehittämisyksikkö
Toimintaohjelma	Kuntoutuksen tarve ja kohdentuminen
Hankkeen nimi	Ammattiryhmittäinen työkyvyttömyyseläkkeen alkavuus ja kuolleisuus Suomessa 1997–2006
Project Name	Occupational cause-specific incidence of disability pensions and mortality in 1997-2006 in Finland
Alkamisvuosi	2008
Päättymisvuosi	2012
Hanketyyppi	Tutkimus
Hankkeen tila	Meneillään
Vastuuhenkilö	Teija Honkonen (Sosiaali- ja terveysministeriö)
Vastuuhenkilö Kuntoutussäätiössä	Veijo Notkola
Projektipäällikkö	Tiina Pensola
Muu työryhmä	Katja Kesseli, (Hanna Rinne), Tuomo Laihiala
Rahoittajat	Työsuojelurahasto (TSR) Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Tausta	Työikäisten terveys ja toimintakyky ovat parantuneet sekä kuolleisuus on alentunut viime vuosikymmeninä. Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuudessa muutokset ovat kuitenkin pieniä. Vuosina 2000–05 työkyvyttömyyseläkkeelle jäi vuosittain 23000–27000 ihmistä. Vaikka vain osa työkyvyttömyys- ja kuolleisuuseroista on liitettävissä välittömiin ammattiin liittyviin altisteisiin, on tärkeää selvittää ammattiryhmien välisiä eroja terveydessä, työkyvyttömyydessä ja kuolleisuudessa, sekä näiden tekijöiden kehityksessä. Ammattiryhmittäisten työkyvyttömyyden alkavuus- ja kuolleisuustietojen yhtäaikainen tarkastelu antaa viitteitä ammattiin liittyvistä riskitekijöistä. Näitä tietoja voidaan hyödyntää työterveyshuollossa ja kuntoutuksessa kohdennettujen terveyttä edistävien toimenpiteiden suuntaamiseen niihin ammattiryhmiin, joissa terveysriskit ovat suurimmat. Tutkimus toteutetaan kahtena erillisenä osatutkimuksena.
Tavoite	Ammattiryhmittäisen kuolleisuustutkimuksen tavoitteena on 1) tarkastella ja analysoida työllisten ammattiryhmittäistä kuolleisuutta ja 2) työttömien kuolleisuutta kuolemansyyn mukaan, 3) selvittää ammattiryhmittäin kuolleisuuden muutosta 4) selvittää työkyvyttömyyseläkkeellä olleiden kuolleisuutta sekä 5) selvittää korkean ja alhaisen työkyvyttömyyden ja kuolleisuuden ammatit erikseen naisilla ja miehillä sekä eri ikäryhmissä Suomessa vuosina 1997–2006. Kuolleisuustutkimuksen perusaineistoina käytetään Tilastokeskuksen väestölaskenta- ja kuolemansyytiedoista koottua pitkittäistiedostoa, joka kattaa koko työikäisen Suomessa asuvan väestön. Ammattiryhmittäisessä työkyvyttömyyden alkavuutta koskevan tutkimuksen tavoitteena on tarkastella ja analysoida 1) ammattiryhmittäisiä eroja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä sairausryhmän mukaan (työkyvyttömyyseläkediagnoosin perusteella), erityisenä mielenkiinnon kohteena ovat muutokset a. mielenterveyssyihin liittyvissä työkyvyttömyyseläkkeissä (erityisesti masennus) b. tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvissä työkyvyttömyyseläkkeissä 2) ammattiryhmittäisiä eroja osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä eri sairausryhmissä erikseen naisilla ja miehillä 3) ammattiryhmittäisiä eroja masennuksen takia määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden työkyvyttömyyden jatkuvuudesta erikseen naisilla ja miehillä 4) iän, sukupuolen, koulutuksen, työuran katkonaisuuden (työttömyys ja työttömyysjaksot), työsuhteen ja työuran keston sekä ammattiaseman merkitystä ammattiryhmittäisiin eroihin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä 5) miten muille eläkkeille tai työttömyyteen siirtyminen vaikuttaa ammattiryhmittäiseen työkyvyttömyyteen ja sen alkavuuteen työuran loppupuolella (50 vuotta täyttäneillä).
Menetelmät/aineisto/toteutus	Masennusperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuutta tarkastellaan erikseen naisille ja miehille ikäryhmittäin ja eri ammattiryhmissä vuosina 1997–2006. Tutkimuksessa käytetään Eläketurvakeskuksen aineistoa. Rekisteriaineistoon sisältyi 272 000 henkilöä.
Tulokset	Jaksolla 1997–2006 työkyvyttömyyseläkkeitä alkoi työntekijä-ammateissa miehille 141 ja naisille 117 sekä asiantuntija-ammateissa miehille 62 ja naisille 69 aina 10 000 henkilövuotta kohden. Suurin eläkealkavuus oli maa- ja vesirakennusalan avustavilla työntekijöillä, puutarhatyöntekijöillä ja lomittajilla sekä lisäksi miehillä rakennusalan viimeistely- ja aputyöntekijöillä ja naisilla siivoojilla ja sairaala-apulaisilla. Henkilövuosimäärältään suurista ammateista suuri eläkealkavuus oli naisilla siivoojien lisäksi perus-, lähi ja kodinhoitajilla, myyjillä ja maanviljelijöillä sekä miehillä ajoneuvonkuljettajilla ja korjaajilla, sähkö- ja elektroniikka-asentajilla ja kirvesmiehillä. Suuren eläkealkavuuden ammateissa lähes poikkeuksetta tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin perustuvia eläkkeitä alkoi keskimääräistä enemmän. Tule-sairaudet selittivät työntekijäammattien suuremmasta eläkealkavuudesta naisilla puolet ja miehillä kolmanneksen. Alle 58-vuotiailla myös mielenterveyden häiriöihin perustuvia eläkkeitä alkoi työntekijäammateissa enemmän kuin asiantuntija-ammateissa. Keskimääräistä suurempi eläkealkavuus mielenterveyden häiriöissä liittyi nuoremmissa ikäryhmissä skitsofreniaan ym. psykooseihin ja vanhemmissa ikäryhmissä mielialahäiriöihin ja päihteiden aiheuttamiin häiriöihin. Suurin mielenterveyden häiriöihin perustuvien eläkkeiden alkavuus oli 58–64-vuotiailla asiantuntijanaisilla: mm. myymälä-, ravintola- ja siivousesimiehille, johtajille ja sairaanhoitajille alkoi keskimääräistä enemmän masennukseen perustuvia eläkkeitä. Siviilisäädyn yhteys masennusperusteisten eläkkeiden ammattiryhmittäisiin eroihin oli pieni. Sen sijaan pitkittynyt tai toistuva työttömyys selitti työntekijöiden ja asiantuntijoiden välisen eron masennusperusteisten eläkkeiden alkavuudessa. Osatyökyvyttömyyseläkkeiden alkavuus oli suurempi naisilla kuin miehillä. Suurin osatyökyvyttömyyseläkealkavuus oli julkisen sektorin ammattiryhmissä kuten hoitoalalla sekä siivous- ja kiinteistönhoitotyössä. Osatyökyvyttömyyseläkkeissä korostuivat tule-sairaudet, määräaikaisissa kuntoutustuissa puolestaan mielenterveyden häiriöt. Kuntoutustukien alkavuudessa ammattiryhmittäiset erot olivat pieniä.
Avainsanat	työkyvyttömyys, kuolleisuus, terveyserot, ammatilliset riskit, mielenterveys, masennus, alkoholiin liittyvät sairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet
Keywords	disability pension, occupations, mortality, health differences, mental disorders, depression, alcohol-related causes, diseases of musculoskeletal system and connective tissue
Julkaisut	Pensola T & Gould R (2009) Ammatit ja masennusperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet. Eläketurvakeskuksen keskustelualoitteita 2009:7, Helsinki. Pensola T, Gould R, Polvinen Anu (2010) Ammatit ja työkyvyttömyyseläkkeet: Masennukseen, muihin mielenterveydenhäiriöihin sekä tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin perustuvat eläkkeet. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö, Selvityksiä 2010:16. Pensola T, Laihiala T, Notkola V (2011) Työmarkkina-asema ja ammatti vaikuttavat työikäisten kuolleisuuteen. Hyvinvointikatsaus 2, 10 - 16, Tilastokeskus.