Yksityinen palvelusektori heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistäjänä
Takaisin hankelistaan| Hallinnoiva yksikkö | Tutkimus- ja kehittämisyksikkö |
|---|---|
| Hankkeen nimi | Yksityinen palvelusektori heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistäjänä |
| Project Name | Private service sector and employment of persons with weak labour market position |
| Alkamisvuosi | 2005 |
| Päättymisvuosi | 2006 |
| Hanketyyppi | Tutkimus |
| Hankkeen tila | Päättynyt |
| Vastuuhenkilö | Kristiina Härkäpää |
| Muu työryhmä | Mika Ala-Kauhaluoma |
| Rahoittajat | Työministeriö (TM) |
| Tausta | Työllisyyden yleisestä kohenemisesta huolimatta työvoiman kysyntä ei ole kohdistunut riittävästi työmarkkinoilla heikoimmassa asemassa oleviin ryhmiin. Yksityisen palvelusektorin kasvun myötä siihen liitetään myös suuria työllistämisodotuksia. Palvelusektorin työllisyyspotentiaalin hyödyntämiseksi tarvitaan systemaattisesti kerättyä ja ajankohtaista tutkimustietoa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat näiden alojen kysyntänäkökulmaan, ts. näkemyksiin ja edellytyksiin heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien työllistämiseksi. |
| Tavoite | Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, missä määrin yritykset rekrytoivat työvoimaa syrjäytyneistä tai heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevista ryhmistä. Lisäksi pyrittiin selvittämään, millaisia palveluja tai yhteistyötä työnantajat odottavat tai katsovat tarvitsevansa, mikäli he ryhtyvät rekrytoimaan työntekijöitä myös näistä ryhmistä. |
| Menetelmät/aineisto/toteutus | Tutkimus kohdistettiin 2 189 yksityiselle palvelualan yritykselle. Tutkimus toteutettiin yrityksille suunnattuna, valtakunnallisena lomakekyselynä, jota täydennettiin yksittäisten työnantajien haastatteluilla. |
| Tulokset | Vastanneista yrityksistä 48 % oli kuluneen vuoden aikana palkannut heikossa työmarkkina-asemassa olevia työnhakijoita. Useimmiten yrityksiin oli työllistetty ammattikoulutusta vailla olevia nuoria (44 %). Seuraavaksi tulivat pitkäaikaistyöttömät (22 %) ja maahanmuuttajat (18 %). Vajaakuntoisia tai vammaisia työnhakijoita palkanneita yrityksiä oli vain 2–4 %. Ongelmallisimmiksi seikoiksi heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työnhakijoiden työllistämisessä työnantajat arvioivat sen, että työntekijät vaativat enemmän aikaa työtehtävien suorittamiseen kuin muut työntekijät, että työnantajan on vaikea arvioida työnhakijan pätevyyttä ja että työnantajalle ei ole tarjolla riittävästi ohjausta, tukea ja neuvontaa työllistämiseen liittyvissä asioissa. Toisaalta kun yrityksellä oli kokemusta työllistämisestä, arviot mm. työntekijän työssä suoriutumisesta, erityisjärjestelyjen tarpeesta ja työkyvyttömyyden riskistä olivat myönteisempiä kuin kokemusta vailla olevilla yrityksillä. Työnantajat olivat melko tyytyväisiä käyttämiinsä työhallinnon palveluihin, joskin niitä tunnettiin melko huonosti. Työllistämistä tukevista kehittämisehdotuksista yleisimmin kannatettiin työsopimuksen joustoihin ja taloudellisiin kannustimiin liittyviä ehdotuksia, mutta myös työvoimatoimenpide-ehdotuksia. Viimeksi mainituista työnantajat katsoivat useimmin työllistämistuen ulottamisen myös määräaikaisiin työsuhteisiin sekä työkokeilujen ja työharjoittelujen lisäämisen ja työllistämistuen räätälöinnin lisäävän työllistämisen todennäköisyyttä. Työsopimuksen joustoista puolestaan eniten kannatusta työllistämisen näkökulmasta saivat yksilöperusteisen irtisanomissuojan alentaminen sekä määräaikaisen työsopimuksen solmiminen ilman perusteltua syytä. |
| Avainsanat | työnantajat, palvelusektori, työllistäminen |
| Julkaisut | Ala-Kauhaluoma M & Härkäpää K (2006) Yksityinen palvelusektori heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistäjänä. Työpoliittinen tutkimus 312, Työministeriö. Helsinki. www.mol.fi > Julkaisut > Työpoliittinen tutkimus -sarja Ala-Kauhaluoma M & Härkäpää K (2006) Palvelutyönantajat heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistäjinä. Kuntoutus 29, 3. |





