Vammaispalvelulain mukaiset palvelut. Kysely palvelujen käyttäjille ja kuntien edustajille
Takaisin hankelistaan| Hallinnoiva yksikkö | Tutkimus- ja kehittämisyksikkö |
|---|---|
| Hankkeen nimi | Vammaispalvelulain mukaiset palvelut. Kysely palvelujen käyttäjille ja kuntien edustajille |
| Project Name | Implementing services and assistance for the Disabled Act |
| Alkamisvuosi | 2001 |
| Päättymisvuosi | 2003 |
| Hanketyyppi | Tutkimus |
| Hankkeen tila | Päättynyt |
| Vastuuhenkilö | Jouni Puumalainen |
| Muu työryhmä | Annika Laisola-Nuotio, Tuula Lehikoinen |
| Rahoittajat | Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) |
| Tausta | Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Lain tarkoittamat palvelut ja tukitoimet oli tutkimuaajankohtana jaettu kunnan järjestämisvelvoitteen piiriin kuuluviin ja harkinnanvaraisiin. Laki velvoittaa kuntia järjestämään vammaispalveluja tarvetta vastaavasti. Vammaispalvelulain soveltamiskäytännöistä oli käyty keskustelua lain koko voimassaolon ajan. |
| Tavoite | Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vammaispalvelulain soveltamista vammaisten henkilöiden ja kuntien näkökulmasta. Vammaisilta henkilöiltä selvitettiin palvelujen tarvetta, kokemuksia palvelujen ja tukitoimien hakemisesta ja käyttämisestä sekä käsityksiä vammaispalvelulain soveltamisesta. Kunnista kerättiin tietoa palvelujen järjestämisestä, käyttäjien lukumääristä, hylkäyspäätöksistä, kustannuksista ja paikallisista soveltamiskäytännöistä. |
| Menetelmät/aineisto/toteutus | Tutkimus toteutettiin lomakekyselyinä. Käyttäjäkyselyn kohderyhmäksi valittiin työikäisistä (18 – 64-v.) Kelan vammaistuen ja hoitotuen saajista korotettua ja erityistukea saavat henkilöt. Otokseen poimittiin 147 vammaistuen ja 350 hoitotuen saajaa. Näistä ryhmistä kyselyyn vastasi yhteensä 278 henkilöä (56 %). Kuntakyselyn 50 otoskunnasta vastasi 29 (58 %). |
| Tulokset | Käyttäjäkyselyyn vastanneista yli kaksi kolmasosaa oli käyttänyt vammaispalvelulain mukaisia palveluja tai tukitoimia. Eniten käytettiin kuljetuspalvelua. Vastaajista 11 % koki tarvitsevansa järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvia palveluja nykyistä enemmän. Eniten lisätarvetta oli saattajapalveluun. Harkinnanvaraisiin palveluihin kohdistui runsaasti tyydyttämätöntä tarvetta. Palvelusuunnitelmia oli laadittu varsin vähän suhteessa niiden tarpeeseen. Käytetyistä palveluista koettiin olleen suurta hyötyä arjessa selviytymiseksi. Suurimpana ongelmana pidettiin tiedon puutetta: kuusi vastaajaa kymmenestä ei tiennyt tarkasti, mihin palveluun tai tukitoimeen heillä mahdollisesti olisi oikeus. Vastaajat antoivat lain soveltamiselle kouluarvosanan 6,8. Tyytyväisimpiä vammaispalvelulain soveltamiseen olivat palveluja saaneet, iäkkäät ja ne, joille oli laadittu palvelusuunnitelma. Palvelujen saannissa havaittiin alueellisia eroja: Etelä- ja Länsi-Suomessa palveluja saaneita oli suhteellisesti enemmän kuin Pohjois- ja Itä-Suomessa sekä suurissa kunnissa enemmän kuin pienissä. Kuntakyselyn mukaan kaikista vuonna 2001 myönnetyistä vammaispalveluja koskeneista päätöksistä 92 % koski järjestämisvelvoitteen piiriin kuuluvia palveluja ja 77 % kuljetuspalvelua. Kuljetuspalvelusta 75 % kohdistui yli 64-vuotiaisiin. Vajaassa kolmasosassa vastanneista kunnista oli oma vammaispalvelulain soveltamisohje. Kuntien edustajat arvioivat lain toimeenpanon onnistuneen vähintään kohtuullisesti. |
| Avainsanat | vammaispalvelulaki, palvelujen käyttö, koettu tarve, palvelujen kustannukset, vammaisten kokemukset, kuntien kokemukset |
| Julkaisut | Puumalainen J, Laisola-Nuotio A, Lehikoinen T (2003) Vammaispalvelulain mukaiset palvelut. Kysely palvelujen käyttäjille ja kuntien edustajille. Tutkimuksia 71, Kuntoutussäätiö. Helsinki. |