Vajaakuntoisuus, työkyvyn rajoitteet ja selviytyminen työelämässä

Takaisin hankelistaan

Hankkeen nimi	Vajaakuntoisuus, työkyvyn rajoitteet ja selviytyminen työelämässä
Project Name	Disability, work ability limitations and coping in working life
Alkamisvuosi	2001
Päättymisvuosi	2003
Hanketyyppi	Tutkimus
Hankkeen tila	Päättynyt
Vastuuhenkilö	Veijo Notkola, Simo Mannila
Muu työryhmä	Hanna Kankainen
Tausta	1990-luvulla tapahtuneiden elinkeinorakenteen ja työvoiman kysynnän rakenteen muutosten myötä mm. tietotyön eri muodot tulivat yhä tärkeämmiksi, työn kuva muuttui entistä monimuotoisemmaksi ja työsuhteet epävakaistuivat. Yhä yleisemmin puhuttiin työelämän rasitusten lisääntymisestä. Työelämän suurten muutosten vaikutuksista väestön ja työvoiman terveydentilaan ei kuitenkaan ollut ajankohtaista tietoa. Erityisesti terveysongelmaisten ja vajaakuntoisten työntekijöiden asema työelämässä oli ongelmallinen, eikä vajaakuntoisuuden merkityksestä työmarkkinahaittana ollut yleistettäviä tietoja. Näitä tiedon puutteita Suomen osalta paikkaava tutkimus kuului Euroopan valtioiden tilastolaitosten yhteiseen hankkeeseen.
Tavoite	Tutkimuksen deskriptiivisenä tavoitteena oli kuvailla koko väestön ja työvoimaan kuuluvan väestön terveyttä ja työkykyä sekä terveysongelmien luonnetta, yleisyyttä, syitä ja kestoa. Erityisesti tavoitteena oli selvittää, miten vajaakuntoiset selviävät työelämässä tai miten he työllistyvät ja millaista erityisapua he tarvitsevat selvitäkseen työelämässä. Analyyttisenä tavoitteena oli tarkastella terveysongelmien ja työkykyisyyden sosiaalista taustaa ja niiden yhteyttä työmarkkina-asemaan ja ammattiryhmään.
Menetelmät/aineisto/toteutus	Tutkimusaineisto oli Tilastokeskuksen keräämä ja se perustui Eurostatin suunnittelemaan vuoden 2002 EU-työvoimatutkimuksen yhteydessä tehtyyn ad hoc -lisätutkimukseen Vajaakuntoisten työllisyys. Lisätutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa vertailukelpoista lisätietoa pitkäaikaissairaiden ja vajaakuntoisten selviytymisestä työelämässä. Tiedot kerättiin strukturoidulla puhelinhaastattelulla Tilastokeskuksen haastattelijaverkoston avulla. Aineistoon sisältyi yhteensä 31 191 vastaajaa (15 - 74-vuotiaita). Vastausprosentti oli 85. Aineistoa analysoitiin kvantitatiivisin tutkimusmenetelmin.
Tulokset	Tulosten mukaan työkyvyttömien ja pitkäaikaissairaiden joukossa esiintyi runsaasti potentiaalia työhön osallistumiseen. Toisaalta peräti yli kolmannes työttömistä tarvitsisi apua tai tukea kyetäkseen käymään työssä. Tutkimukseen vastanneista miehistä 35 prosentilla ja naisista 37 prosentilla oli jokin pitkäaikainen sairaus, vika tai vamma. Pitkäaikaissairaus rajoitti työn tyyppiä ja työn määrää noin 20 prosentilla vastaajista. Monet pitkäaikaissairaista kokivat sairauden rajoittavan toimintakykyään tai työkykyään. Toisaalta monet vammaiset ovat työkykyisiä ellei heitä ole todettu työkyvyttömiksi, vaikka usein he tarvitsevat ainakin tilapäisesti tukea osallistuakseen työelämään. Kuntoutusta koki tarvitsevansa noin 26 prosenttia työssäkäyvistä tutkimukseen vastanneista. Kuntoutustarve oli vähäisempää pääkaupunkiseudulla kuin muualla maassa. Työntekijät ja maatalousyrittäjät kokivat tarvitsevansa kuntoutusta enemmän kuin muut sosioekonomiset ryhmät.
Avainsanat	vajaakuntoisuus, terveys, työkyky, työssä selviytyminen
Julkaisut	Hulkko L (2003) Tukitoimet auttavat vajaakuntoisia työllistymään. Hyvinvointikatsaus 2, 24–27. Mannila S, Kankainen H, Notkola V (2005) Disability, Labour Participation and Needs of Rehabilitation in Finland in 2002. In: Mannila S, Järvikoski A (eds.) Disability and working life. Working papers 32, 26–44. Mannila S, Notkola V, Kaipainen H, Juntunen J, Rytkönen H (2003) Vajaakuntoisuus, työhön osallistuminen ja kuntoutuksen tarve Suomessa vuonna 2002. Kuntoutus 1, 3–23. Rytkönen H, Juntunen J, Kaipainen H, Notkola V (2003a) Vajaakuntoisten työntekijöiden työssä selviytyminen ja kuntoutus LEL-aloilla. Kuntoutus 3, 3–20. Rytkönen H, Juntunen J, Kaipainen H, Notkola V (2003b) Vajaakuntoiset työelämässä. LEL-työntekijöiden ja muiden alojen työntekijöiden sekä työikäisten suomalaisten vajaakuntoisuus, kuntoutukseen osallistuminen ja kuntoutuksen tarve. Eteran tutkimuksia 1. Helsinki.