Sepelvaltimoiden ohitusleikkauspotilaiden seurantatutkimus TAYS:n miljoonapiirissä (S.O.S-projekti)
Takaisin hankelistaan| Hallinnoiva yksikkö | Tutkimus- ja kehittämisyksikkö |
|---|---|
| Hankkeen nimi | Sepelvaltimoiden ohitusleikkauspotilaiden seurantatutkimus TAYS:n miljoonapiirissä (S.O.S-projekti) |
| Project Name | Quality of life and functional capacity following coronary artery bypass graft surgery. A follow-up study |
| Hankkeen nimen lyhenne | S.O.S. |
| Alkamisvuosi | 1999 |
| Päättymisvuosi | 2006 |
| Hanketyyppi | Tutkimus |
| Hankkeen tila | Päättynyt |
| Vastuuhenkilö | Otso Järvinen (TAYS) |
| Vastuuhenkilö Kuntoutussäätiössä | Juhani Julkunen |
| Muu työryhmä | Timo Saarinen, Piia Rantanen |
| Tausta | Sepelvaltimokirurgia oli 2000-luvun alkuvuosikymmenenä nopeimmin kasvanut kirurgian alue Suomessa. Leikattavien potilaiden keski-ikä on samalla selvästi noussut. Monien psykososiaalisten tekijöiden oletetaan myös vaikuttavan hoidon tuloksellisuuteen ja potilaiden kuntoutumiseen, mutta niiden merkitys tunnetaan kuitenkin huonosti. TAYS:ssa käynnistettiin v. 1999 prospektiivisen tutkimushanke, jonka tavoitteena oli selvittää sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen onnistumiseen, hoidon kestoon sekä leikkauksesta toipumiseen yhteydessä olevia tekijöitä. Kuntoutussäätiön tutkijoiden vastuulla olevassa osatutkimuksessa keskityttiin toipumista ennustavien psykososiaalisten tekijöiden, psyykkisen toipumisen sekä elämänlaadun arviointiin. Psykososiaalisten tekijöiden nykyistä parempi tuntemus oletettavasti auttaa kehittämään potilaiden preoperatiivista valmennusta sekä kuntoutusohjelmia. |
| Tavoite | Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen onnistumiseen, hoidon kestoon ja uusintaleikkausten tarpeen preoperatiiviseen ennustettavuuteen liittyviä seikkoja. Erityisryhminä otettiin huomioon diabeetikot ja vanhuspotilaat. |
| Menetelmät/aineisto/toteutus | Tutkimus käynnistyi toukokuussa 1999 ja vuoden 2000 loppuun mennessä oli kerätty yli tuhatta perättäistä ohitusleikattua potilasta (n=1128) käsittävän aineiston lähtötasotiedot. Heistä 508 (45 %) osallistui myös tutkimuksen psykososiaaliseen osaan. Psykososiaalisia tekijöitä arvioitiin ennen leikkausta täytettävän kyselylomakkeen avulla, ja kysely toistettiin vuosiseurannassa, joka saatiin päätökseen vuoden 2001 lopussa. Siihen vastasi 89 % alkukyselyyn vastanneista. Tärkeimmät tulosmuuttujat olivat uusintaleikkausten tarve ja komplikaatiot, terveyteen liittyvä elämänlaatu sekä psyykkinen toipuminen. Vuosiseurannassa arvioitiin myös potilaiden toimintakyky ja työikäisten työhön paluu. |
| Tulokset | Tutkimuksen tulokset osoittivat, että ohitusleikattujen potilaiden terveyteen liittyvä elämänlaatu ja toimintakyky kohenivat merkitsevästi leikkausta seuranneen vuoden aikana. Selvä enemmistö potilaista (86,4 %) selvisi ensimmäisestä vuodesta ilman merkittäviä komplikaatioita ja leikatuista lähes kaikki (96,7 %) olivat elossa vuoden kuluttua leikkauksesta. Leikkaustulosta ja toipumista heikensi leikkauksen aikana todettu sydäninfarkti. Aiemmin todettu diabetes oli yhteydessä heikompaan elämänlaatuun, mutta diabeetikkojen terveyteen liittyvä elämänlaatu parani yhtä lailla kuin muidenkin seurantavuoden aikana. Psyykkisistä tekijöistä optimismi oli yhteydessä vähäisempään ahdistuneisuus- ja rintakipu-oireilun tasoon, näitä oireita todettiin myös enemmän naisilla kuin miehillä. Huolimatta taso-erosta oireiden helpottuminen seurantavuoden aikana tapahtui samansuuntaisesti kaikissa ryhmissä. Kaikkiaan tulokset viittaavat siihen, että pessimistinen ja toivoton asennoituminen ovat huonon psyykkisen toipumisen vaaratekijöitä ohitusleikkausta seuraavan vuoden kuluessa. |
| Avainsanat | sepelvaltimoiden ohitusleikkaus, elämänlaatu, toimintakyky, psyykkiset tekijät |
| Keywords | coronary artery bypass graft surgery , quality of life, functional capacity, psychological factors |
| Julkaisut | Järvinen O, Julkunen J, Saarinen T, Laurikka J, Huhtala H, Tarkka MR (2004) Perioperative myocardial infarction has negative impact on health-related quality of life following coronary artery bypass graft surgery. European Journal of Cardio-thoracic Surgery 2004, 26, 621–627. Järvinen O, Julkunen J, Saarinen T, Laurikka J, Tarkka MR (2005) Effect of diabetes on outcome and quality of life after coronary artery bypass grafting. The Annals of Thoracic Surgery, 2005, 79, 819–824. Järvinen O, Saarinen T, Julkunen J, Huhtala H, Tarkka MR (2003) Changes in health-related quality of life and functional capacity following coronary artery bypass graft surgery. European Journal of Cardio-thoracic Surgery 2003, 24, 750–756. Järvinen O, Saarinen T, Julkunen J, Laurikka J, Huhtala H, Tarkka MR (2004) Improved health-related quality of life after coronary artery bypass grafting is unrelated to use of cardiopulmonary bypass. World J Surg, 2004, 28, 1030–5. Papers/Abstracts Julkunen J, Järvinen O, Saarinen T, Tarkka MR (2003) Do optimism and gender predict quality of life after coronary artery bypass graft surgery? Paper to be presented at the 17th Conference of The European Health Psychology Society, September 24–27, 2003, Kos, Greece Järvinen O, Saarinen T, Julkunen J, Tarkka M (2002) Outcome and quality of life one year after on-pump and off-pump coronary artery bypass graft surgery. Paper presented at The Congress of the European Society for Cardiovascular Surgery, June 28 - July 1, 2002, Helsinki, Finland. |